Motoristen taitojen hallinta on keskeinen tekijä lasten yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien kannalta niin leikissä, peleissä kuin arjen toiminnoissakin. Puutteelliset motoriset taidot voivat rajoittaa osallistumista sosiaalista vuorovaikutusta edellyttäviin tilanteisiin, mikä ympäristöllisen stressihypoteesin mukaan voi altistaa lapsen sosioemotionaalisille vaikeuksille, kuten ahdistukselle ja masennukselle (Mancini ym., 2019; Erskine ym., 2024). Schoemaker ja Kalverboer (1994) ovat todenneet jo yli kolme vuosikymmentä sitten, että kömpelöillä lapsilla on vähemmän leikkikavereita, ja heitä myös pyydettiin harvemmin leikkimään muiden lasten kanssa. Lisäksi lapset olivat itse tietoisia kyseisistä haasteista. Tutkimukset osoittavat vahvan yhteyden motoristen koordinaatio-ongelmien ja esikouluikäisten lasten käyttäytymisen ongelmien välillä (King-Dowling ym., 2015).
Lapsi, jolle hieno- tai karkeamotoristen taitojen oppiminen on vaikeaa, tarvitsee taitojen oppimiseen tukea ja opastusta.
Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (Developmental Coordination Disorder, DCD) on kehityksellinen häiriö, joka vaikeuttaa uusien motoristen taitojen oppimista (Lasten ja nuorten kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD): Käypä hoito -suositus, 2024). Vaikeudet voivat näyttäytyä esimerkiksi kömpelyytenä. Uuden motorisen taidon, kuten pyöräilyn oppiminen, on ikätovereihin nähden hidasta ja työlästä. Lapsi, jolle hieno- tai karkeamotoristen taitojen oppiminen on vaikeaa, tarvitsee taitojen oppimiseen tukea ja opastusta. Vaikeudet ovat usein havaittavissa jo kehityksen varhaisessa vaiheessa, joten tukitoimia tulee mahdollisuuksien mukaan tarjota jo pienille lapsille.
Viime vuosina on käynnistynyt yhä enemmän tutkimusperusteista kehittämistyötä erityisesti varhaiskasvatusikäisten motoristen taitojen tukemiseen suunnattujen menetelmien osalta (Navarro-Patón ym., 2021; Yasunaga ym., 2023). Yksi ensimmäisistä tämänkaltaisista ohjelmista on australialainen Animal Fun. Se on monialaisena yhteistyönä varhaiskasvatukseen kehitetty ohjelma, jonka tavoitteena on lasten motoristen ja sosiaalisten taitojen kehittäminen. Ohjelma on tarkoitettu taitojen oppimisen tukemiseen niille lapsille, joilla on heikommat motoriset taidot, mutta toiminnasta hyötyy koko lapsiryhmä. Motorisia taitoja harjoitellaan pienryhmissä tai koko ryhmän yhteisenä, inklusiivisena toimintana matkimalla eläinten liikkeitä leikki- ja siirtymätilanteissa. Lapset saavat tehtävistä onnistumisen elämyksiä ja myönteisiä kokemuksia yhdessä toimimisesta. Tämä innostaa lapsia liikkumaan ja osallistumaan tilanteisiin, jotka kehittävät motoristen taitojen lisäksi myös sosiaalisia taitoja (Piek ym., 2013).
Laajennettu ympäristöstressihypoteesi ja motoristen taitojen vaikutus sosiaaliseen osallistumiseen
Lapsilla, joilla on motorisia vaikeuksia, on usein vähemmän pätevyyden kokemuksia ikätovereihinsa verrattuna, ja he saattavat tämän vuoksi vetäytyä sosiaalisista tilanteista ja aktiivisesta leikistä. Animal Fun -ohjelman taustalla on laajennettu ympäristöstressihypoteesi (Elaborated Environmental Stress Hypothesis, EESH), jonka mukaan heikot motoriset taidot voivat rajoittaa lapsen osallistumista sosiaaliseen kanssakäymiseen. Hypoteesin mukaan motoriset vaikeudet eivät itsessään aiheuta mielenterveyden ongelmia, vaan ne altistavat yksilön sosiaalisille esteille ja ympäristön stressitekijöille, kuten ulkopuolisuudelle, kiusaamiselle ja epäonnistumisen kokemuksille (Cairney ym., 2013; King-Dowling ym., 2015; Erskine ym., 2024).
Laajennettu ympäristöstressihypoteesi voidaan nähdä noidankehämaisena prosessina, jossa lapset, joilla on heikommat motoriset taidot, osallistuvat vähemmän liikunnallisiin ja sosiaalisiin aktiviteetteihin, mikä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan kehittää sosiaalisia taitoja ja luoda vertaissuhteita (Erskine, Barrat & Cairney, 2024). Sosiaalisten taitojen puute voi iän karttuessa entisestään lisätä vetäytymistä ja syrjäytymisen riskiä, mikä edelleen vahvistaa alkuperäistä ongelmaa. Näin syntyy itseään ruokkiva kehä, jossa motoriset vaikeudet, sosiaalinen vetäytyminen ja psyykkiset haasteet kietoutuvat toisiinsa ja voivat johtaa pitkäkestoisiin hyvinvoinnin ja mielenterveyden ongelmiin, kuten ahdistukseen ja masennukseen.
Ympäristöstressihypoteesi-malli korostaa tarvetta motoriikan vaikeuksien varhaiselle tunnistamiselle ja tukemiselle, erityisesti varhaiskasvatusympäristössä, jossa fyysinen osaaminen on keskeinen osa sosiaalista vuorovaikutusta. Varhaiskasvattajien ja opettajien kyvykkyys tunnistaa ja tukea motorisiin taitoihin tukea tarvitsevia lapsia on oleellinen taito, jotta myös lapsilla, joilla on heikommat motoriset taidot, on mahdollisuus osallistua ja kokea onnistumisen tunteita liikunnallisten tehtävien parissa.
Leikilliset harjoitteet sulautuvat osaksi varhaiskasvatuksen arkea
Animal Fun -ohjelma on suunniteltu helppokäyttöiseksi ja edulliseksi, jotta sitä voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksessa tai esi- ja alkuopetuksessa ilman suuria kustannuksia tai monimutkaisia välineitä. Harjoittelu tapahtuu varhaiskasvatuspäivän aikana, useita kertoja päivässä, lasten luonnollisessa leikkiympäristössä sisätiloissa tai ulkona. Animal Fun -ohjelma on tutkimuksen näkökulmasta hyvä esimerkki siitä, kuinka strukturoitu ja leikillinen interventio voi integroitua osaksi varhaiskasvatuksen arkea ilman suuria rakenteellisia muutoksia.
Animal Fun -ohjelmaan kuuluu korttisarja, joka sisältää erilaisia motorisia tehtäviä, jotka jäljittelevät muun muassa eläinten liikkeitä hauskalla, ei-kilpailullisella tavalla (Piek ym., 2013; Piek ym., 2015). Korttisarja sisältää 97 erilaista harjoitetta. Toiminnot on jaettu yhdeksään moduuliin, joista neljä keskittyy karkeamotoriikkaan (hyppiminen, juokseminen, tasapaino, heittäminen ja kiinniottaminen), neljä hienomotoriikkaan (esim. kynän käyttö ja leikkaaminen) ja yksi sosioemotionaalisiin taitoihin, kuten tunteiden tunnistamiseen ja rentoutumiseen. Jokainen moduuli on jaettu edelleen kolmeen vaikeustasoon: helppo, keskivaikea ja vaikea. Moduulien värikoodaus ja vaikeustasot auttavat käyttäjää valitsemaan sopivia harjoitteita lapsille, joilla on eritasoiset motoriset taidot.
Korttisarjan harjoitteissa tarvitaan motorisia taitoja, ongelmanratkaisukykyä, yhteistyötä, keskittymistä ja taitoa heittäytyä leikin maailmaan. Lapsi saa reunaehtojen turvin määrittää vapaasti liikkumistavan, ilman pelkoa epäonnistumisesta. Samalla opitaan uutta muiden maiden luonnosta ja eläimistä. Alkuperäinen materiaali on englanninkielinen, eikä materiaalista ole ainakaan toistaiseksi tarjolla suomenkielistä käännöstä. Korttisarjan lisäksi ohjelmaa voi halutessaan täydentää harjoituksia tukevalla oppaalla ja kotiharjoitteluun tarkoitetulla työkirjalla. Lisäksi tarjolla on ammatillista kehitystä tukevia koulutuksia, jotka on mahdollista suorittaa verkossa tai kasvotusten.
Tutkimusnäyttö Animal Fun -ohjelman hyödyistä vaikuttaa lupaavalta
Animal Fun -ohjelman vaikuttavuutta on arvioitu kansainvälisissä tutkimuksissa, ja sen soveltuvuutta eri kulttuuri- ja oppimisympäristöihin on tarkasteltu lupaavin tuloksin (Taulukko 1). Policastro, Biancotto ja Zoia (2022) tutkivat Animal Fun -ohjelman käyttöä italialaisessa varhaiskasvatuksessa ja osoittivat, että jo yhden kuukauden mittainen interventio paransi merkittävästi lasten motorisia taitoja – erityisesti tasapainoa, heitto- ja kiinniottotaitoja sekä hienomotoriikkaa. Motoristen taitojen arviointi toteutettiin Movement Assessment Battery for Children – 2 (MABC-2) -testillä ja tulokset osoittivat tilastollisesti merkitseviä eroja interventio- ja kontrolliryhmien välillä kaikilla arvioiduilla osa-alueilla.
Taulukko 1. Animal Fun -ohjelman vertaisarvioidut tutkimusjulkaisut
| Artikkeli | Tutkimus-asetelma | Otoksen kuvaus | Intervention kuvaus | Mittari | Keskeiset tulokset ja johtopäätökset |
|---|---|---|---|---|---|
| Piek ym., 2013. Does the Animal Fun program improve motor performance in children aged 4–6 years? | Klusteri-randomisoitu kontrolloitu tutkimus | N=511 (4 v 10 kk – 6 v 2 kk), 12 koulua | 30 min päivässä, 4x/vko, intervention kesto 10 viikkoa | MABC-2, BOT-2 | Interventioryhmän motoriset taidot paranivat merkittävästi 18 kk seurannassa, pojilla enemmän kuin tytöillä. |
| Piek ym., 2015. Does the Animal Fun program improve social-emotional and behavioural outcomes in children aged 4-6 years? | Klusteri-randomisoitu kontrolloitu tutkimus | N=511 (4 v 10 kk – 6 v 2 kk), 12 koulua (sama otos kuin vuoden 2013 tutkimuksessa) | 30 min päivässä, 4x/vko, intervention kesto 10 viikkoa | BOT-2, SDQ-T | Hyperaktiivisuus ja tarkkaamattomuus vähenivät interventioryhmässä, mutta lisääntyivät kontrolliryhmässä: Animal Fun -ohjelma paransi lasten sosiaalista käyttäytymistä ja vähensi ADHD-oireita. Ohjelma sopii ennaltaehkäiseväksi ja varhaisen tuen välineeksi erityisesti siirtymävaiheessa kouluun. |
| De Oliveria ym., 2018. Does 'Animal Fun' improve aiming and catching, and balance skills in young children? | Klusteri-randomisoitu kontrolloitu tutkimus | N=511 (4 v 10 kk – 6 v 2 kk), 12 koulua (sama otos kuin vuoden 2013 tutkimuksessa) | 30 min päivässä, 4x/vko, intervention kesto 10 viikkoa | WPPSI-III, MABC-2, BOT-2 | Interventioryhmä paransi merkittävästi tasapainotaitojaan 6 kk ja 18 kk seurannassa. Animal Fun paransi tasapainoa kaikilla lapsilla ja heittotaitoja erityisesti motorisesti heikommilla lapsilla. |
| Policastro ym., 2022. Animal Fun: Supporting the motor development of Italian preschoolers. | Kvasikokeellinen tutkimus | N=119 esikoululaista, kolmesta italialaisesta päiväkodista | 30 min päivässä, 3x/vko, intervention kesto 1kk | MABC-2 | Interventioryhmä paransi motorisia taitoja merkittävästi kaikilla kolmella osa-alueella (tasapaino, hienomotoriikka, heittäminen ja kiinniottaminen) verrattuna kontrolliryhmään. Ohjelma on sovellettavissa myös muihin maihin, joissa ei ole vakiintuneita liikuntaohjelmia varhaiskasvatuksessa. |
Aiemmat tutkimukset, kuten Piek ym. (2013) ja De Oliveira ym. (2019), ovat vahvistaneet Animal Fun -ohjelman vaikuttavuuden pidempikestoisissa interventioissa. Kyseisissä tutkimuksissa ohjelmaa toteutettiin osana päiväkodin tai esiopetuksen arkea, ja se sisälsi 30 minuutin harjoituksia neljänä päivänä viikossa, 10 viikon ajan. Tulokset osoittivat, että ohjelma kehitti motorisia taitoja erityisesti lapsilla, joilla oli lähtötilanteessa heikommat motoriset taidot. Lisäksi havaittiin, että ohjelma vähensi hyperaktiivista ja tarkkaamatonta käyttäytymistä, mikä viittaa ohjelman laaja-alaiseen vaikuttavuuteen.
Animal Fun -ohjelman vaikuttavuudesta ja soveltuvuudesta suomalaiseen varhaiskasvatusympäristöön ei ole toistaiseksi julkaistu tutkittua tietoa. Vuosina 2019–2020 Animal Fun -ohjelma oli osa Jyväskylän yliopiston hallinnoimaa Kohti parempaa varhaiskasvatusta (KOPA) -tutkimushanketta. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa sosio-emotionaalisia taitoja tukevista, kansainvälisesti tutkituista menetelmistä.
Animal Fun -ohjelma oli käytössä yhdeksässä eri varhaiskasvatusryhmässä keväällä 2020. COVID-19 pandemia vaikutti mittavasti tutkimushankkeen suunniteltuun toteutukseen ja varhaiskasvatusyksiköiden osallistumiseen erityisesti Animal Fun -ohjelman osalta. Varhaiskasvattajat kokivat kevään 2020 olosuhteet kuormittaviksi, ja Animal Fun -ohjelmaa toteuttaneissa ryhmissä lapsia osallistui varhaiskasvatuksen toimintaan varsin vähän. Varhaiskasvattajille toteutettujen haastattelujen perusteella Animal Fun -ohjelman käytettävyyttä suomalaisessa varhaiskasvatuksessa arvioitiin kuitenkin pääosin positiivisesti. Materiaali koettiin monipuoliseksi ja helppokäyttöiseksi, mikä tuki ohjelman soveltamista varhaiskasvatuksen arkeen. Erityistä kiitosta Animal Fun -ohjelma sai erityisesti siirtymätilanteista, joiden struktuuri ja pedagoginen sisältö lisääntyivät toiminnan myötä. Varhaiskasvattajien näkemysten perusteella ohjelma lisäsi liikettä varhaiskasvatuksen arkeen, vaikuttaen myönteisesti lasten motorisiin taitoihin. Lapsiryhmät ottivat toiminnan vastaan iloisesti.
Kotimainen varhaiskasvatuksemme liikkuu ja leikkii
Suomessa ollaan tietyllä mittarilla edelläkävijöitä, sillä maassamme on tunnistettu liikkumisen ja oppimisen yhteys sekä fyysisen aktiivisuuden merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle, hyvinvoinnille ja osallisuudelle niin varhaiskasvatuksen kuin koulun arjessa. Liikkuva varhaiskasvatus on valtakunnallinen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma, jonka tavoitteena on lisätä lasten päivittäistä fyysistä aktiivisuutta ja tukea liikunnallisen toimintakulttuurin kehittymistä varhaiskasvatuksessa. Ohjelma perustuu tutkimusnäyttöön, jonka mukaan fyysisesti aktiivisella elämäntavalla on positiivisia vaikutuksia lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen, hyvinvointiin ja oppimiseen (Haapala ym. 2016). Keskeisiä toimenpiteitä ovat liikkumisen integroiminen osaksi varhaiskasvatuspäivää, oppimisympäristöjen muokkaaminen liikkumiseen kannustaviksi, henkilöstön osaamisen vahvistaminen sekä lasten osallisuuden tukeminen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. (Reunamo, J. 2016; Soini ym. 2016; Soukainen ym., 2022.)
Animal Fun -ohjelma on lupaava, leikillinen ja helposti varhaiskasvatukseen sekä esi- ja alkuopetukseen integroitava ohjelma lasten motoristen taitojen kehityksen tukemiseksi. Erityisesti vähän liikkuvilla lapsilla pienikin liikkumisen lisäys voi viedä kohti parempaa hyvinvointia (Mehtälä ym., 2024). Vertaisarvioidut tutkimusjulkaisut ovat osoittaneet ohjelman potentiaalin erityisesti motorisilta taidoiltaan heikompien lasten tukemisessa, ja ohjelman sisällöt vaikuttaisivat istuvan erinomaisesti Liikkuvan varhaiskasvatuksen tavoitteisiin. Jatkossa tarvitaan lisää kotimaista tutkimusta, jotta lupaavat menetelmät voidaan juurruttaa osaksi suomalaisen varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria.