Yksi tärkeimmistä tekijöistä opiskelumenestyksen takana on opiskelukyky. Opiskelukyky on moniulotteinen kokonaisuus, johon liittyy tekijöitä niin opiskelijan omista voimavaroista ja taidoista kuin opiskeluympäristöstä ja pedagogiikasta. Koska käsite on monisyinen ja laaja, jotkin sitä erinomaisesti tukevat osa-alueet saattavat jäädä säännönmukaisesti vähemmälle huomiolle. Yksi niistä on liikunta ja liikkuminen, joka kuitenkin nähdään yhä enemmän esimerkiksi hyvinvointialueiden käyttämänä hyvinvoinnin edistämisen työkaluna (Siekkinen & Vehviläinen, 2023).
Liikkuvana korkeakouluna Jyväskylän ammattikorkeakoulu haluaa olla mukana kehittämässä opiskelijoiden liikkumista tukevia uusia toimintatapoja. Tässä artikkelissa tuodaan esille koko Jamkia koskevan opiskelukykyä mittaavan kyselyn uudistuksia, jotka liittyvät suurimmilta osin juuri liikkumiseen sekä analysoidaan kyselystä saatua palautetta.
Kyselyllä kerätään tietoa liikuntatottumuksista
Pandemia-aikana korostui tarve saada tietää, mitä opiskelijoille kuuluu. Tästä syystä Jamkissa aloitettiin kehittämään opiskelijoiden tutkimusperustaista hyvinvointikyselyä, jolla kyettäisiin vastaamaan opiskelijoiden tarpeisiin. Lopputuloksena syntyi Minä opiskelijana -kysely, joka on opiskelukykyä, voimavaroja ja opiskelutaitoja mittaava, kaikille Jamkin opiskelijoille suunnattu kysely. Se perustuu Helsingin yliopiston tutkimuspohjaiseen HowULearn-kyselyyn (ks. Parpala & Lindblom-Ylänne, 2012) ja Aalto-yliopiston ns. Allwell-kyselyyn. Webropol-pohjaiseen kyselyyn vastaavat kaikki Jamkin ensimmäisen lukuvuoden AMK-opiskelijat (n > 1 100) osana Minä korkeakouluopiskelijana -opintojaksoa.
Kyselyn osa-alueita ovat muun muassa minäpystyvyys, opiskelutyylit, yhteenkuuluvuuden tunne ja välttämiskäyttäytyminen, opiskelu-uupumus, opetusmetodit ja opiskelijan tuen tarve. Alkuperäisen idean mukaisesti (Puhto 2022) Minä opiskelijana -kyselyn tarkoituksena on ensisijaisesti hyödyttää opiskelijaa ja se antaa automaattisen palautteen opiskelijoille heti vastaamisen jälkeen. Tavoitteena on erityisesti auttaa opiskelijaa huomaamaan hänen vahvuutensa ja kehityskohteensa voimavarojen ja opiskelijataitojen osalta tarjoten erilaisia vinkkejä ja tukea. Myös opiskelijan lähiohjaaja, opettajatutor, saa arvokasta tietoa siitä, kuinka hänen ohjaamillaan opiskelijoilla keskimäärin sujuu, minkä lisäksi oppilaitoksen tasolla saadaan laajaa tietoa opiskelijoiden opiskelukyvystä ja sen kehittymisestä.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategiarahahanke ”Opiskelijoiden hyvinvointi ja työkyky” antoi mahdollisuuden lähteä jatkokehittämään aiempien hankkeiden avulla suunniteltua Minä opiskelijana -kyselyä yhä pidemmälle. Jamkissa ei ollut systemaattisesti kerätty tietoa siitä, kuinka opiskelijat liikkuvat valtakunnallisiin suosituksiin nähden. Kyselyyn haluttiin liikkumistottumuksia mittaava osio, jotta liikkumisen määrää ja sen vaikutuksia voitaisiin tarkastella oppilaitoksen tasolla sekä antaa opiskelijoille tietoa heidän omasta liikkumisestaan suhteessa valtakunnallisiin suosituksiin. Keräsimme hankkeessa myös palautetta koko Minä opiskelijana -kyselystä kiinnittäen erityisesti huomiota uusien liikkumista mittaavien kysymysten toimivuuteen sekä siihen, kuinka opiskelijat kokivat saamansa automaattiset tulokset.
Opiskelijoiden ajatuksia liikkumista koskevista kysymyksistä
Kyselyyn lisätyt liikkumista mittaavat kysymykset päätettiin muodostaa UKK-instituutin suosituksiin pohjaten (UKK-instituutti, 2019). Kyseinen instituutti koettiin luotettavaksi lähteeksi liikuntasuositusten muodostamiseen, koska se on tutkittuun tietoon pohjautuva säätiö, jonka asiantuntemukseen luottaa myös valtion sosiaali- ja terveysministeriö sekä THL.
Keräsimme muutamalta eri hyvinvointiyksikön AMK-opiskelijaryhmältä palautetta siitä, miten Minä opiskelijana -kyselyyn lisätyt liikkumista ja fyysistä aktiivisuutta koskevat kysymykset toimivat kyselyssä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 43 opiskelijaa, jotka kaikki antoivat luvan vastausten käyttöön tutkimustarkoituksissa. Alle on koostettu heidän vastauksiaan.
Yleinen mielipide kyselystä
Kysyttäessä, millainen Minä opiskelijana -kysely oli täyttää, saatiin varsin positiiviset vastaukset (kuvio 1). Merkittävä osa (88 %) koki kyselyn joko helpoksi tai jokseenkin helpoksi täyttää. Kyselyn pituudesta kysyttäessä vastaukset hajaantuivat, ja keskimmäisen neutraalin vastauksen osuus oli suurin (67 %). Vastauksista voidaan tehdä johtopäätös, että kysely oli sopivan mittainen; ei liian lyhyt, eikä liian pitkäkään. Selkeästi tarpeelliseksi kyselyn totesi 65 % vastaajista, neutraaleja vastauksia oli 28 %. Ainoastaan 7 % koki kyselyn jokseenkin tarpeettomaksi.
Edelliseen liittyen vastaajat saivat vapaasti kommentoida ja tarkentaa valitsemaansa vastausvaihtoehtoaan. Kymmenen vastaajaa vastasi avoimeen kysymykseen. Vastausten perusteella kyselyyn vastaaminen koettiin tärkeäksi ja ajatuksia herättäväksi. Kyselyyn oli myös helppo vastata ja se koettiin sopivan mittaiseksi. Kyselyn ajankohtaisuutta pohdittiin; heräsi kysymyksiä siitä, olisiko kysely hyödyllisempi täyttää myöhemmässä vaiheessa opintoja.
Kyselystä saatu henkilökohtainen palaute
Kysyttäessä, miten hyödyllisenä opiskelija koki kyselystä saamansa henkilökohtaisen palautteen, saatiin 43 vastausta. Vastausten keskiarvo oli 3,7 (arviointiasteikko 1–5, mitä suurempi luku, sitä positiivisempi). Keskiarvon mukaan vastaajat kokivat kyselystä saadun henkilökohtaisen palautteen varsin hyödyllisenä.
Moni opiskelijoista (29) kirjoitti avoimeen kohtaan perusteluja kyselyn hyödyllisyydelle. Vastauksissa korostui, että kysely havahdutti pohtimaan tarvetta oman toiminnan muuttamiselle, mutta toisaalta kysely myös tuki opiskelijoiden käsitystä omasta tilanteestaan. Osa opiskelijoista koki tulokset myös yllättävänä. Automaattipalautteen antamat ratkaisuehdotukset ja vinkit koettiin hyvänä. Saamamme vastaukset eivät olleet lainkaan negatiivisia, mutta joitakin neutraaleja palautteita ilmeni avoimista vastauksista.
Liikkumista mittaavat kysymykset
Halusimme yleisen palautteen lisäksi erityisesti saada vastaajien kokemuksia liikkumista/aktiivisuutta koskeviin kysymyksiin ja etenkin niiden selkeyteen, toimivuuteen ja tarpeellisuuteen. Kaikki 43 vastaajaa vastasivat vapaaseen tekstikenttään näihin liittyen.
Moni vastauksissa kertoi kysymysten olevan selkeitä ja aiheeltaan relevantteja. Lisäksi vastausvaihtoehtoista oli helppo löytää itselle sopiva valinta. Konkreettinen ehdotus oikean vastausvaihtoehtojen valitsemiseksi myös esitettiin muutamassa vastauksessa; opiskelijat toivoivat selkeitä esimerkkejä liikunnan eri rasittavuustasoista. Vastausvaihtoehtojen suppeutta tuotiin muutamissa vastauksissa esille. Yhdessä vastauksessa tuotiin esille myös vastaajan yksilölliset tarpeet ja se, että suosituksia ei voida soveltaa, jos vastaajan vamma tai sairaus estää yleisten suositusten mukaisen liikkumisen.
Minä opiskelijana -kyselyllä ja sen automaattipalautteen avulla on tavoitteena rakentavalla tavalla havahduttaa vastaajaa miettimään omia liikkumisen tottumuksiaan sekä sitä, mitä ajattelu- tai toimintatavan muutoksia tulokset ja palaute hänessä herättävät. Kysymysten merkityksellisyys koettiin tuloksella 3,7 arviointiasteikolla 1–5. Kaikkiaan 43 vastaajaa vastasi vapaasti kysymykseen: Kerro millaisia ajatuksia sinulle heräsi liikkumistasi koskevasta palautteesta, ja miltä palautteen lukeminen tuntui? Suurimmilta osin liikkumista koskevat kysymykset sekä siihen liittyvä henkilökohtainen palaute koettiin hyväksi ja perustelluksi lisäksi kyselyyn. Henkilökohtainen tulossivu herätti monen opiskelijan pohtimaan omaa liikkumistaan ja sen määrää uudella tavalla.
Vastaajajoukossa oli myös paljon arjessaan liikkuvia, jotka kokivat saamansa tulokset mukavina, mutta eivät yllättävinä. Samoin vastaajissa oli jonkin verran opiskelijoita, jotka liikkuivat hyvin vähän. Heidän vastauksensa toivat esille, että monet heistä tiedostivatkin aktiivisuuden ja liikkumisen vähyyden. Saatu henkilökohtainen palaute kirvoitti heitä kuitenkin aktivoimaan tätä osa-aluetta elämässään, ja moni kirjoitti avoimiin vastauksiin nyt todella tekevänsä asialle jotain. Muutamien vastaajien palaute sitä vastoin oli, että kysely ei tuottanut hirvesti mitään ajateltavaa tai uutta tietoa itsestä.
Kysely liikutti ja herätti ajatuksia
Yhteenvetona voidaan todeta, että laatimamme liikkumista ja aktiivisuutta arvioivat kysymykset ja niistä saatu palaute olivat hyvin rohkaisevia. Kysymykset ja niistä opiskelijalle muodostunut henkilökohtainen palaute koettiin merkitykselliseksi ja oivaksi lisäksi olemassa olevaan Minä opiskelijana -kyselyyn. Positiivisin yllätys oli se, että moni opiskelija kirjoitti todella lisäävänsä omaa liikkumistaan kyselystä saamansa henkilökohtaisen palautteen perusteella. Opiskelija voi tuloksia tarkastellessaan toivottavasti huomata myös yhteyden liikkumisen määrän ja opiskelun sujumisen kanssa sekä peilata liikkumista omaan kokonaishyvinvointiinsa.
Tässä artikkelissa emme vielä tarkastelleet tuloksia siitä, kuinka paljon Jamkin opiskelijat liikkuvat ja millaisia vaikutuksia sillä on laajemmin heidän opiskeluunsa. Seuraamme tulevaisuudessa vähintään lukuvuositasolla, miten nämä liikkumistottumukset kehittyvät ja miten oppilaitos voi olla edistämässä ja tukemassa kokonaishyvinvoinnin kannalta näitä asioita yksilö- ja yhteisötasolla.
Tämän artikkelin pian julkaistavassa toisessa osassa tarkoituksena on tehdä alustava tarkastelu Jamkin ensimmäisen vuoden opiskelijoiden liikkumisen määristä ja siitä, millaisia vaikutuksia liikkumisen määrällä on kyseisten opiskelijoiden opiskelukyvyn muihin osa-alueisiin. Tämä antanee lisää osviittaa siitä, kuinka tärkeää oppilaitoksen on panostaa liikkumista tukevaan korkeakouluopetukseen ja -kulttuuriin.