Liikkuva varhaiskasvatus tukee varhaiskasvatusyksiköitä ja kuntia liikunnallisen toimintakulttuurin edistämistyössä. Liikkuvan varhaiskasvatuksen asettamana tavoitteena on, että varhaiskasvatus mahdollistaa vähintään kaksi tuntia liikkumista päivässä ja tästä ajasta 40 minuuttia tulisi olla reipasta ja rasittavaa liikkumista. Piilo-tutkimuksen tulosten mukaan varhaiskasvatuksen aikana 61 prosenttia lapsista liikkuu Liikkuvan varhaiskasvatuksen tavoitteen mukaisesti. (Mehtälä ym., 2024a.) Kevyen liikkumisen tavoite täyttyy helpommin, mutta reippaan liikkumisen riittävän saavuttamisen osalta toimintakulttuuria on hyvä tarkastella kokonaisvaltaisesti. Toisaalta erityisesti vähän liikkuvalla lapsella pienikin lisäys liikkumiseen voi olla merkittävää hyvinvoinnin kannalta (Mehtälä ym., 2024b).
Liikkuvassa varhaiskasvatuksessa on kehitetty Nykytilan arviointi varhaiskasvatukseen -työkalu liikunnallisen toimintakulttuurin itsearviointiin (Kämppi ym., 2023). Työkalu on yksiköiden käytettävissä Liikkuvan varhaiskasvatuksen verkkosivuilla. Arviointi suositellaan tehtäväksi tiimityönä keskustellen, jotta eri henkilöstöryhmien näkökulmat tulisivat huomioiduiksi. Työkalun avulla saadaan tietoa liikkumisen edistämisen tilasta yksikkötasolla ja voidaan samalla tunnistaa yksikön vahvuudet ja kehittämiskohteet.
Yksikkökohtaisesta arviointitiedosta kertyy tietoa liikunnallisen toimintakulttuurin tilasta kuntatasolla. Kuntakohtaiset tulokset ovat saatavilla visuaalisessa tietokannassa, Seuranta-Virvelissä, jonka avulla voidaan seurata toimintakulttuurin tilaa ja kehittymistä sekä hyödyntää tietoa toiminnan koordinoinnissa ja päätöksenteon tukena kunnassa. Kunnilla on erilaisia käytäntöjä Nykytilan arviointiin liittyen. On yleistä, että kunnassa sovitaan tietty aikaikkuna arviointien tekemiselle ja yksiköt tekevät arvioinnin omatoimisesti.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen liikuntakoordinaattorin työaikaa päätettiin resursoida vahvaan yksikkökohtaiseen tukeen ja näin syntyi ajatus koordinaattorin arviointitapaamisista varhaiskasvatusyksiköihin.
Tampereen kaupunki on ollut mukana Liikkuvassa varhaiskasvatuksessa vuodesta 2014 lähtien. Seuranta-Virvelistä löytyy Tampereen varhaiskasvatuksen liikunnallisen toimintakulttuurin tuloksia vuodesta 2018 saakka. Koronapandemian jälkeen itsearviointien määrä notkahti, kunnes vuoden 2024 keväällä Nykytilan arviointi varhaiskasvatukseen -työkalu otettiin entistä systemaattisemmin käyttöön. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen liikuntakoordinaattorin työaikaa päätettiin resursoida vahvaan yksikkökohtaiseen tukeen ja näin syntyi ajatus koordinaattorin arviointitapaamisista varhaiskasvatusyksiköihin. Arviointitapaamisten tavoitteena oli tukea varhaiskasvatusyksiköitä Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnan kehittämisessä. Tärkeänä osana tapaamisia oli kannustaa yksiköitä itsearviointiin ja Nykytilan arviointi -työkalun käyttöön.
Liikuntakoordinaattori arviointitapaamisten organisoijana
Toimintavuonna 2023–24 Tampereella 69 varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimipistettä arvioi liikunnallista toimintakulttuuriaan Nykytilan arviointi varhaiskasvatukseen -työkalulla. Arvioinneista 62 tehtiin liikuntakoordinaattori Anna-Leena Salon organisoimissa varhaiskasvatusyksiköiden arviointitapaamisissa. Ennen tapaamista yksiköille lähetettiin arviointilomake etukäteen tutustuttavaksi tai täytettäväksi tiimeissä.
Puolentoista tunnin mittaiset tapaamiset toteutettiin pääsääntöisesti lasten päiväuniaikaan. Tapaamisen toteutus vaihteli yksiköittäin ja niihin osallistui 2–12 henkilöä. Esihenkilö oli mukana suurimmassa osassa (77 %) tapaamisia. Tapaamiset järjestyivät muun muassa pedagogisessa palaverissa, liikuntatyöryhmän palaverissa, talon infopalaverissa tai SALLIen eli toimipisteen liikuntavastaavien kanssa.
Tapaamisen keskeisin sisältö oli arvioida yhdessä keskustellen yksikön toimintakulttuuria Nykytilan arviointi -työkalun avulla. Keskustelut liittyivät Nykytilan arvioinnin sisältöjen mukaisesti yksikön tiloihin, ympäristöön ja toimintakulttuuriin. Osa oli tehnyt arvioinnin ryhmäkohtaisesti paperille ennakkoon ja tapaamisessa koottiin yksikön näkemys yhteen. Kaikkien yksiköiden arviointivastaukset kirjattiin sähköiselle lomakkeelle.
Tulosten perusteella valittiin kehitysaskeleet ja hahmoteltiin alustavaa suunnitelmaa niiden toteuttamiseksi. Kuviossa 1 on esitetty Tampereen arviointitapaamisten tuloksena syntyneiden kehitysaskelten jakautuminen Nykytilan arvioinnin kuuden osa-alueen kesken. Suosituimpia kehityskohteita olivat liikkumisen lisääminen, toiminnan organisointi ja oppimisympäristöt.
Arviointitapaamiset koettiin hyödyllisiksi
Kaiken kaikkiaan liikuntakoordinaattorin yhteydenotot varhaiskasvatusyksiköihin saivat erittäin hyvän vastaanoton. Liikkuminen koetaan varhaiskasvatuksessa tärkeäksi teemaksi. Lähes kaikille yksiköille löydettiin yhteinen aika arviointitapaamiselle. Suuressa kaupungissa koordinaattorilta arviointitapaamisten sopiminen vaatii järjestelmällisyyttä ja sinnikkyyttä kalentereiden yhteensovittamiseen. Esihenkilöiden aktiivinen osallistuminen suurimpaan osaan tapaamisista oli arvokasta, sillä Tampereen kokemusten mukaan se tukee kehittämistoimien jalkauttamista ja vakiinnuttamista arjen käytännöiksi.
Arviointitapaamisista kerättiin palautetta sekä henkilöstöltä että esihenkilöiltä. Henkilöstö koki tapaamiset hyödyllisiksi, sillä niissä käytiin hyviä keskusteluja, jaettiin ja jalostettiin ideoita liikkumisen edistämiseksi sekä heräteltiin uudelleen aiemmin käytössä olleita toimintatapoja. Joissakin yksiköissä tapaamiset lisäsivät myös yhteistyötä toimipisteiden kesken. Esihenkilöt puolestaan saivat tapaamisista syvempää tietoa henkilöstön käytänteistä ja toimintatavoista. Ulkopuolinen vetäjä koettiin hyväksi ratkaisuksi, sillä se mahdollisti esihenkilöille havainnoijan roolin. Yleisesti tapaamisten koettiin mahdollistaneen keskittymisen yhteen aiheeseen ja pysähtymisen sen äärelle.
Liikuntakoordinaattorin mukaan lähitapaamiset olivat erittäin antoisia. Kasvokkain käydyt keskustelut ovat syvällisempiä ja läsnäolo on vahvempaa. Toimipisteiden erilaisuus tuo jokaiselle tilaisuudelle oman rikkautensa, ja niissä voi jakaa monenlaisia kokemuksia ja toimintamalleja.
Esihenkilöiden aktiivinen osallistuminen suurimpaan osaan tapaamisista oli arvokasta, sillä Tampereen kokemusten mukaan se tukee kehittämistoimien jalkauttamista ja vakiinnuttamista arjen käytännöiksi.
Henkilöstön vaihtuvuus varhaiskasvatuksessa on suurta ja sen vuoksi tietoisuus toiminnasta vaatii jatkuvaa viestintää. Arviointitapaamisissa Liikkuva varhaiskasvatus -toimintaa on päästy esittelemään henkilöstölle laajemmin. Jatkossa Tampereella on tarkoitus panostaa aiheesta viestimiseen sekä henkilöstölle että lasten huoltajille, jotta tietoisuus Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnasta lisääntyisi entisestään.
Toimintavuonna 2023–24 painotus oli yksiköiden arviointitapaamisissa. Tuolloin yleiseksi kehittämiskohteeksi nousi motoristen taitojen havainnointi, johon liittyen yksiköille tarjotaan tänä vuonna koulutuksia ja kohdennettua tukea. Nykytilan arvioinnista viestitään edelleen, ja yksiköt voivat varata arviointitapaamisia liikuntakoordinaattorilta tarvittaessa. Yksiköiden tukena on myös Nykytilan arvioinnin opas, joka tehtiin toimintavuonna 2023–24 toteutuneiden tapaamisten pohjalta.
Liikunnallisen toimintakulttuurin kehittäminen varhaiskasvatuksessa vaatii pitkäjänteistä työtä, keskustelua henkilöstön kesken ja aktiivista asian ylläpitoa. Henkilöstöllä on merkittävä rooli liikkumisen mahdollistajana. Lasten toiveita ja ideoita on myös tärkeää kuulla, jotta toiminnasta tulee ”lastennäköistä”. Tampereen malli on sovellettavissa muihinkin kuntiin. Työajallinen resurssi kannattaa suhteuttaa kunnan kokoon. Esihenkilöiden sitouttamisessa tämänkaltainen toimintamalli on hyvä.
Nykytilan arviointien tuottamaa tietoa hyödynnetään Tampereella johtamisen tukena
Nykytilan arviointi varhaiskasvatukseen -työkalu on kehitetty ensisijaisesti varhaiskasvatusyksikköjen käyttöön liikunnallisen toimintakulttuurin suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Tampereen mallissa toteutuu hyvin Liikkuvan varhaiskasvatuksen periaate, jossa lähdetään liikkeelle jokaisen yksikön omista lähtökohdista. Tämä on ydinasia yksikköjen sitouttamisessa kehittämistyöhön. Nykytilan arviointi varhaiskasvatukseen -työkalu auttaa keskustelemaan liikkumisen edistämisestä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, ottamaan huomioon eri näkökulmia ja oivaltamaan oman yksikön olemassa olevia vahvuuksia sekä kehittämistä kaipaavia asioita.
Tampereella prosessiin on resursoitu paljon koordinaattorin aikaa, ja se voi helpottaa yksiköiden motivointia arvioinnin tekemiseen jatkossa vuosittain. Tavoitteena onkin, että Nykytilan arvioinnin tekeminen omatoimisesti tulisi osaksi yksiköiden arkea kerran toimintakauden aikana (ks. Isoaho & Kuusiholma-Linnamäki, 2024, 8). Arvioinnin vakiinnuttamista vuosittaiseksi toimenpiteeksi voi auttaa sen lisääminen vuosisuunnitelmiin, jolloin aikataulutus on kaikille yhteinen. Tampereella työstetään parhaillaan kuntatasoista liikkumisen vuosikelloa, jossa Nykytilan arvioinnilla on oma paikkansa. Vuosikello on varhaiskasvatusyksikköjen tukena toiminnan kehittämisessä.
Nykytilan arvioinneista kertyy yksikkökohtaisen tiedon lisäksi tietoa liikunnallisen toimintakulttuurin tilasta varhaiskasvatuksessa kuntatasolla. Tampereella tietoa on hyödynnetty kuntatasoisen kehittymisen seurantaan, kuntatasoiseen laatu- ja arviointityöhön sekä Tampereen strategian seurantaan ja raportointiin. Lisäksi arvioinneista kertynyttä tietoa on käytetty uusia hankehakemuksia laadittaessa, uusien kehittämisprojektien kohdentamisessa ja valinnassa sekä koulutustarpeiden ja -teemojen kartoittamisessa. Jatkossa tavoitteena on hyödyntää tuloksia myös kunnan hyvinvointisuunnitelmatyössä.
Lue lisää
Liikkuva varhaiskasvatus
Liikkuva varhaiskasvatus kuuluu Liikkuvat-kokonaisuuteen, jonka avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä.
Liikkuvassa varhaiskasvatuksessa tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle liikkumisen ilo sekä riittävä päivittäinen fyysinen aktiivisuus. Ohjelma tarjoaa työkaluja, hyviä käytäntöjä ja tutkittua tietoa.
Liikkuvat-ohjelmien strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ja niitä koordinoi Likes Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
