Maahan muuttaneiden opettajien työllistyminen omalle alalleen Suomessa on haasteellista. Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä maahanmuuttajataustaiset opettajat tarvitsevat urasuunnittelutaitoja, jotta voivat rakentaa itselleen merkityksellisiä ja mahdollisia urapolkuja. Siten he tarvitsevat tukea ja ohjausta sekä työllistymiseen että omien urasuunnittelutaitojen kehittämiseen. Koska maahan muuttaneiden korkeakoulutettujen opettajien tutkinto ei aina täytä Suomessa opettajan pätevyysvaatimuksia, tarvitsee moni pätevöityäkseen täydentäviä opintoja. Opettajaksi Suomeen (OSU) -hankkeessa on tuettu maahan muuttaneiden opettajien pätevöittämistä ammatillisiksi opettajiksi sekä koulutusten että henkilökohtaisten uraohjausten avulla. Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin myös opettajien jatkuvaa oppimista tukevia verkkokursseja eri teemoista. Tässä artikkelissa tarkastelemme mitä tarkoitetaan uraohjauksella ja urasuunnittelutaidoilla ja miten maahan muuttaneille opettajille tarjottiin uraohjausta ja verkkokursseja pätevöitymiskoulutuksena.
Uraohjaus ja urasuunnittelutaitojen oppiminen
Uraohjaus on tavoitteellinen prosessi, jossa yksilön urasuunnittelutaidot kehittyvät ja itsetuntemus vahvistuu. Lisäksi tavoitteena on, että yksilö oppii keräämään ja käsittelemään tietoa koulutus- ja uramahdollisuuksistaan sekä tekemään niihin liittyviä ratkaisuja erilaisissa muuttuvissa elämäntilanteissa. Uraohjauksessa vahvistetaan yksilön toimijuutta ja tuetaan hänen kykyään rakentaa itselleen mielekästä urapolkua. Uraohjauksen tavoitteeksi voidaan kiteyttää se, että yksilö oppii urahallintataitoja.
Kuurilan (2014) mukaan ”Opiskelijat kykenevät ottamaan vastaan vain sellaisen uraohjauksen, joka sopii opiskelijan käsitykseen hänestä itsestään, ja siihen käsitykseen, millaisia mahdollisuuksia hän uskoo itsellään olevan työmarkkinoilla.” Uraohjaus on muuttunut perinteisestä ammatinvalinnan ohjauksesta vuorovaikutukselliseen ohjausprosessiin, kokonaisvaltaiseen elämänsuunnitteluun, itsetuntemuksen kehittämiseen sekä ohjattuun päätöksentekoon ja urasuunnitteluun.
Urasuunnittelutaidoilla tarkoitetaan tietoja, taitoja ja asenteita, joiden avulla yksilö valmistautuu kohtaamaan elämään liittyviä ammatillisia muutostilanteita. Tavoitteena on yksilön toimijuuden vahvistaminen ja elinikäisten urasuunnittelutaitojen kehittyminen. Tärkeää on myös tukea ja ohjata yksilön päätöksentekoa kohti hänen omia tavoitteitaan. Ammatillisessa koulutuksessa uraohjauksen tähtäin on opiskelun jälkeisessä ajassa ja urasuunnitelmien avulla pohditaan mahdollisia tavoiteltavia vaihtoehtoja opintojen jälkeen ja tehdään opiskelun aikaisia valintoja, jotka tukevat sopivan tavoitteen toteutumista. (Koskela, Hänninen, Leppänen, Mäkinen & Sesay 2020.)
Maahan muuttaneiden opettajien urasuunnittelutaitojen kehittäminen
Ulkomailla opettajan tutkinnon suorittanut tarvitsee Suomessa opettajan työtä varten virallisen opettajan pätevyyden. Opetushallitus voi määrätä, että pätevyyden saamiseksi tulee suorittaa joitakin täydentäviä opintoja. Opettajaksi Suomeen (OSU) -hankkeen tavoitteena on ollut tarjota Opetushallituksen ehdollisen rinnastamispäätöksen mukaisia opettajan pedagogisten opintojen täydentäviä opintoja ja koulutuksia maahan muuttaneille korkeakoulutetuille opettajille. Koulutukset sisälsivät pedagogisia opintoja ja opetusharjoittelua suomen kielellä rinnastamispäätöksen mukaisesti. Hankkeen aikana huomattiin, että maahan muuttaneet opettajat tarvitsevat paljon tukea ja ohjausta koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien kartoittamisessa, koulutuksiin hakeutumisessa, työllistymisessä sekä omien uramahdollisuuksien pohtimisessa. Pätevöittäviä opintoja suoritti hankkeen aikana Suomessa yhteensä 50 henkilöä.
Henkilökohtaisen ohjauksen tarve oli suuri erityisesti heillä, joilla suomen kielen tekstin tuottaminen oli haasteellista.
Täydennyskoulutusten lisäksi hankkeessa oli tarjolla myös toinen polku, jossa työllistymistä ja urasuunnittelutaitojen kehittymistä tuettiin henkilökohtaisella uraohjauksella (Barber, Leppäkorpi & Kangasaho 2023). Uraohjauksen tavoitteena oli tarjota opettajille yksilöllistä opiskelu- ja uraohjausta, joka sisälsi ohjausta sekä opettajan oman osaamisen tunnistamiseen ja näkyväksi tekemiseen että omien koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien kartoittamiseen. Tällä uraohjauksen polulla hankkeessa oli mukana noin 50 osallistujaa. Osa hankkeeseen osallistuneista koki tarvitsevansa ohjausta erityisesti omien työnhakuasiakirjojen päivittämiseen sekä avoimien työpaikkahakemusten työstämiseen. Henkilökohtaisen uraohjauksen aikana keskusteltiin erilaisista Suomen koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista sekä työllistyvyyteen liittyvistä osaamisvaatimuksista. Ohjausprosessissa tärkeää oli maahanmuuttajataustaisten opettajien itsetuntemuksen vahvistaminen, toimijuuden tukeminen ja omien osaamisten kartoittaminen sekä kuvaaminen.
Opettajien uraohjauksen tavoitteena on ollut heidän toimijuutensa vahvistaminen sekä rohkaisu ja kannustus yksilöllisesti mielekkäiden ja mahdollisten urapolkujen pohtimiseen sekä rakentamiseen. Henkilökohtaisen ohjauksen tarve oli suuri erityisesti heillä, joilla suomen kielen tekstin tuottaminen oli haasteellista. Ohjausta tarvittiin erityisesti työnhakuasiakirjojen työstämiseen ja oman osaamisen markkinointiin. Henkilökohtaisen ohjauksen määrää ja erilaisten pienryhmäohjausten ja vertaisuuden hyödyntämistä tulisi seuraavassa vastaavanlaisessa hankkeessa edelleen lisätä ja varata resursseja niiden toteuttamiseen.
Uraohjauksen asiantuntijat sekä Suomessa että kansainvälisillä foorumeilla ovat liittäneet urataitoihin myös yksilön aineettomat pääomat, joista yksi keskeinen on sosiaalinen pääoma. Sosiaalinen pääoma nähdään yhtenä keskeisenä työllistyvyyteen ja työelämässä menestymiseen vaikuttavana tekijänä. Siten myös OSU-hankkeessa tavoitteena oli auttaa maahanmuuttajataustaisia opettajia rakentamaan ja laajentamaan sosiaalisia verkostojaan ja sosiaalista pääomaa erilaisten koulutus- ja ohjauspalveluiden avulla.
Jatkuva oppiminen ja opettajan osaamisen kehittäminen verkkokurssien avulla
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2023) on linjannut jatkuvan oppimisen kehittämistä Suomessa. Hallitusohjelmassa jatkuva oppiminen nähdään ratkaisuna osaajapulaan ja mahdollisuutena yksilöiden työmarkkina-aseman parantamiseen (Vahva ja välittävä Suomi 2023). Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan osaamisen kehittämistä työuran aikana, osaamistason sekä työllisyysasteen kohottamista ja työelämän osaamisen uudistamista.
OSU-hankkeessa maahan muuttaneiden opettajien osaamista ja työllistymismahdollisuuksia pyrittiin kehittämään verkkokursseilla, joita suunniteltiin ja toteutettiin viidestä opettajan työn osaamisen näkökulmasta ajankohtaisesta aihealueesta (ks. esim. Barber ym. 2023).
Jamkin OSU-toimijoiden suunnittelemalla ja rakentamalla Valmentava ote opettajan työssä (3 op) -verkkokurssilla oli tavoitteena syventää pedagogista osaamista ja ottaa haltuun valmentavaa otetta opettajuudessa sekä oppia soveltamaan sitä opettajan työssä.
Näyttää ilmeiseltä, että maahan muuttaneet opiskelijat olisivat tarvinneet enemmän ohjausta verkkokurssien suorittamisessa.
Moodle-alustalla suoritettavalla kurssilla osallistujille tarjottiin tietoa videoiden ja kirjallisten materiaalien muodossa ja kehittämistä pyrittiin virittämään eri osa-alueiden tehtävillä. Jokaisen opettajakorkeakoulun OSU-opettajat tarjosivat ohjausta omille opiskelijoilleen verkkokurssien suorittamisessa ja arvioivat heidän opintosuorituksensa. Valmentavan opettajuuden verkkokurssilla oli tietoainesta ja lyhyitä videoesityksiä kustakin teemasta:
- Mitä on valmentava ote opettajan työssä?
- Positiivinen pedagogiikka ja vahvuuspedagogiikka
- Osallistava toimintatapa opettajan työssä
- Dialogi valmentavan opettajan työmenetelmänä
Verkkokurssi käynnistyi syksyllä 2022. Osallistujilla oli tehtävänä ensin koota näistä tietoaineksista eri näkökulmien antia omalle opettajuudelle siitä näkökulmasta, mitä pohjaa ja pedagogista ajattelun vahvistamista kukin sai valmentavalla otteella opettajana toimimiseen. Varsinainen kurssin sisältötehtävä oli laatia suunnitelma omaan opetukseen myöhemmin sovellettavaksi. Suunnitelma sisälsi tavoitteen, opetuksen aiheen, menetelmät, ohjaustavat ja arviointisuunnitelman. Kurssin lopuksi osallistujat tekivät itsearvioinnin opitusta ja oppimiskokemuksistaan kurssilla.
Jokainen ammatillinen opettajakorkeakoulu vastasi verkkokurssikokonaisuudessa yhdestä verkkokurssista. Muiden opettajakorkeakoulujen kurssien aihealueita olivat opettajan digipedagoginen osaaminen, osaamisperusteisuus ja osaamisen osoittaminen, opettajan työnhaku Suomessa ja opettajan työnhaun suomen kieli.
Verkkokurssien kokemuksia tarkasteltaessa havaittiin, että osallistujat olivat kohdanneet haasteita niiden suorittamisessa. (Barber ym. 2023.) Jamkissa suunnitellulle kurssille ei tullut kovin montaa osallistujaa. Näyttää ilmeiseltä, että maahan muuttaneet opiskelijat olisivat tarvinneet enemmän ohjausta verkkokurssien suorittamisessa. Eri kulttuureista tulevilla osallistujilla on erilaiset valmiudet niin verkkokursseille osallistumiseen, kielitaitohaasteita mutta myös erilainen asenne ohjaajiin ja opettajiin. He olisivat hyötyneet suuremmasta ohjaajien tuesta ja ohjauksesta mutta myös vertaistuesta. Kursseille olikin suunniteltu vertaistuen hyödyntämistä digitaalisten menetelmien avulla, mutta vähäisen osallistujamäärän ja mahdollisesti osallistujien epävarmuuden ja digipedagogisten valmiuksien puutteen vuoksi sitä ei juuri päästy hyödyntämään.
Jatkossa vastaavissa maahan muuttaneille suunnatuissa toteutuksissa kannattaa suunnitella verkkokursseillekin enemmän pienryhmäohjausta ohjaajien koordinoimana sekä parityöskentelyä tai pienryhmätyöskentelyä osallistujille. Tässäkin maahan muuttaneet osallistujat ehkä kaipaavat ohjauksellista tukea ja kaikissa kohdissa tukea suomen kielen käytössä, jotta tehtävien suorittaminen onnistuu ja osaaminen kehittyy.
Verkkokursseille tuotiin ja rakennettiin kuitenkin paljon hyvää oppimateriaalia ja -tehtäviä ja ne ovat jatkossa ammatillisten opettajakorkeakoulujen käytettävissä. Verkkokurssien materiaalit ja tehtävät soveltuvat suurelta osin muillekin kuin maahan muuttaneille opettajille. Materiaaleja on hankkeen päätyttyä saatavilla Avointen oppimateriaalien kirjastossa aoe.fi-sivustolla.