Liikkuva koulu -toiminnan tavoitteena on lisätä liikkumisen mahdollisuuksia koulupäivään ja tauottaa pitkiä paikallaanolojaksoja. Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan. Seuranta ja arviointi ovat avainasioita toiminnan kehittämisessä. Oulussa koulut ovat jo usean vuoden ajan hyödyntäneet laajasti Nykytilan arviointi -työkalua osana Liikkuva koulu -toimintaa.
Liikkuva koulu on ollut merkittävä osa suomalaista liikuntakulttuuria jo 15 vuoden ajan. Liikkuva koulu käynnistyi vuonna 2010 pilottivaiheella 21 kunnan voimin ja laajeni vuoteen 2015 mennessä 171 kuntaan (Hakamäki & Lehtonen, 2023). Tällä hetkellä Liikkuvaan kouluun on rekisteröitynyt 1949 peruskoulua eli 92 prosenttia kaikista peruskouluista kaikkiaan 291 kunnasta (Hakonen ym., 2025). Peruskoulujen kapasiteetti lasten ja nuorten koulupäivän aikaisen liikkumisen lisäämisen edellytyksissä on vahvistunut, mitä on pidetty Liikkuvan koulun merkittävimpänä saavutuksena (Isoaho & Summanen, 2019).
Liikkumisen mahdollisuuksien luominen edellyttää muutoksia koulun toimintakulttuurissa. Liikkuvassa koulussa otettiin vuonna 2015 käyttöön Nykytilan arviointi -työkalu (Liikkuva koulu, ei pvm.), joka on Liikkuvan koulun verkkosivuilla kaikkien peruskoulujen vapaasti hyödynnettävissä ja käytettävissä oleva sähköinen työväline koulun liikunnallisen toimintakulttuurin suunnitteluun, kehittämiseen ja itsearviointiin. Lukuvuoden 2023–24 aikana kolmannes kaikista Suomen peruskouluista hyödynsi Nykytilan arviointia (Hakonen ym., 2025). Tulosten avulla voidaan tarkastella liikkumista edistävän toiminnan kehittymistä kouluissa (Rajala ym., 2023a).
Nykytilan arviointi kuvaa koulun liikunnallisen toimintakulttuurin tilaa
Nykytilan arviointi on tärkeä osa liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämistä. Se tekee näkyväksi koulun vahvuudet sekä nostaa esiin kehittämiskohtia, joihin panostamalla koulu voi kehittää oppilaiden liikkumista ja hyvinvointia tukevaa toimintaa (Kämppi ym., 2018). Vuonna 2023 rakentui Nykytilan arviointi -työkalun asiakaspolku, joka sisältää viisi eri vaihetta: tutustuminen Nykytilan arviointiin ja sen sisältöön, arviointi yhdessä keskustellen, arviointivastausten kirjaaminen sähköiselle lomakkeelle, tulosten tarkastelu sekä yhteinen ideointi ja liikkumista edistävien toimenpiteiden valinta arviointitiedon pohjalta (Pirhonen, 2023). Asiakaspolun tavoitteena oli kirkastaa Nykytilan arvioinnin kokonaisuutta. Yhteisen keskustelun avulla varmistetaan, että liikunnallinen toimintakulttuuri on koko koulun yhteinen asia. Keskustelu lisää myös tietoisuutta siitä, mitä kaikkea liikkumisen edistäminen koulussa voi olla. (Pirhonen, 2023.)
Nykytilan arvioinnissa on kuusi osa-aluetta:
- toiminnan organisointi
- opetus
- osallisuus ja osallistuminen
- välitunnit
- koulumatkat ja kerhotoiminta
- yhteistyö.
Jokainen osa-alue sisältää 5–8 väittämää, jotka arvioidaan asteikolla 0–4 (0 = ei toteudu lainkaan, 4 = toteutuu täysin). Arviointi suositellaan tehtäväksi moniammatillisessa tiimissä, jolloin eri henkilöstöryhmien ja oppilaiden näkemykset tulevat huomioiduiksi. Suosituin ajankohta arvioinnin tekemiselle on kevät, jolloin on hyvä pysähtyä arvioimaan mennyttä lukuvuotta ja suunnitella seuraavaa. Tuloksista toimitetaan yhteenveto koululle noin kuukauden kuluessa. Kun arviointi tehdään koulussa vuosittain, tulosten avulla voidaan seurata liikkumisen edistämisen kehittymistä.
Koordinaattori tukee Oulun kouluja Liikkuva koulu -toiminnan itsearvioinnissa
Oulussa Liikkuva koulu -toiminta alkoi vuonna 2012. Ensimmäisinä vuosina uusia toimintatapoja kokeiltiin muutamassa koulussa ja samalla pohdittiin, millaista toiminta voisi koko kaupungin tasolla olla. Vuonna 2016 Liikkuva koulu näkyi kaikissa Oulun kouluissa ja myös Nykytilan arviointien täyttäminen aloitettiin laajasti. Tällä hetkellä lähes kaikki koulut täyttävät Nykytilan arvioinnin vuosittain.
Oulun kaupunki on palkannut liikuntakoordinaattorin, jonka työtehtävät koostuvat pitkälti koulujen liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämisestä. Koordinaattorin tuki on edellytys myös sille, että Nykytilan arviointia hyödynnetään kouluissa säännöllisesti vuosittain. Nykytilan arvioinnit on päätetty sijoittaa koulujen vuosikelloon maalis-huhtikuulle. Liikuntakoordinaattori lähettää koulujen rehtoreille ja liikuntavastaaville viestin arvioinnin täyttämisestä ja usein arvioinnin täyttäneiden koulujen kesken arvotaan jokin palkinto. Monessa koulussa hyvinvointitiimi on vastuussa arvioinnin tekemisestä ja siihen liittyvästä prosessista. Koordinaattori seuraa koulujen tekemien arviointien määrää ja muistuttaa tarvittaessa kouluja, joista arviointi vielä puuttuu.
Liikkuvan koulun nykytila näkyväksi Oulussa
Nykytilan arvioinnin tuloksia seurataan Oulussa vuosittain useilla eri tasoilla. Koulujen tuloksia tarkastellaan koulukohtaisissa Liikkuva koulu – ja hyvinvointitiimien kokouksissa. Kuntakohtaiset tulokset esitetään vuosittain perusopetus- ja nuorisojohtajalle ja niitä hyödynnetään liikuntakoordinaattorin työn tuloksellisuuden arvioinnissa sekä päätöksenteon tukena. Arvioinnista saatavat tulokset antavat kaupungin Liikkuva koulu -toimijoille suuntaa siitä, onko toiminnan eri osa-alueisiin panostamisella ollut vaikutuksia koulujen arkeen. Esimerkiksi toiminnallisen opetuksen kehittäminen nostettiin painopisteeksi muutama vuosi sitten ja työn tulokset näkyivät koulujen arvioinneissa toiminnallisen opetuksen lisääntymisenä. Valtakunnallisen vertailun avulla saadaan myös selville, miltä Oulun Liikkuva koulu -toiminta näyttää eri osa-alueilla verrattuna muuhun Suomeen.
Nykytilan arvioinnin tulokset ovat tarkasteltavissa kunnittain, alueellisesti ja valtakunnallisesti visuaalisessa tietokannassa Seuranta-Virvelissä (Hakonen ym. 2025). Tietokantaa päivitetään kerran kuussa, joten liikunnallisen toimintakulttuurin tilaa peruskouluissa voi seurata lähes reaaliajassa. Seuranta-Virvelistä voi ottaa valmiita infograafeja kunnan omaan käyttöön. Kuvioon 1 on koottu poimintoja Oulun tuloksista Seuranta-Virvelistä neljän lukuvuoden ajalta ja niistä voi huomata Liikkuva koulu -toiminnan kehittymisen.
Koulujen toimintakulttuurin muuttuminen liikkuvammaksi voidaan nähdä kokonaisuutena, johon vaikuttavat monet asiat. Oulussa työskentelee esimerkiksi osallisuuden kehittäjäopettaja, jonka työn tulokset heijastuvat myönteisesti myös koulujen tekemissä liikunnallisen toimintakulttuurin itsearvioinneissa. Liikkuva koulu -toiminta tarjoaa monia konkreettisia mahdollisuuksia oppilaiden osallisuuden lisäämiseksi.
Arviointi tuottaa tietoa hanketoiminnan tueksi
Oulussa Nykytilan arviointia on hyödynnetty erilaisten hankehakujen sisältösuunnittelussa ja konkreettisten toimenpiteiden valinnassa. Tuloksia on käytetty myös hankkeiden tilintarkastuksissa perusteluina hanketoiminnan tuloksellisuudesta. Esimerkiksi vuosina 2022–2023 Nykytilan arviointi kytkeytyi Liikkuva yläkoulu -hankkeeseen.
Hankkeessa tuettiin koulujen toimintaa muun muassa liikuntakoordinaattorin toteuttamilla kouluhaastatteluilla, joissa tarkasteltiin yhdessä koulujen kanssa muun muassa Nykytilan arviointien tuloksia. Koulut valitsivat kehittämiskohteita Nykytilan arvioinnin tuloksia hyödyntäen.
Yhdeksi yleiseksi kehittämisen kohteeksi valikoitui yhteistyön käynnistäminen koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteistyön vahvistamiseen on panostettu myös keväällä 2024 käynnistyneessä Hyvinvointia kOuluun 2024–2025 -hankkeessa, jonka myötä on kehitetty Liikkuva koulu -toimintaa sekä Move! -prosesseja. Koulujen yhteistyön lisääntyminen paikallisten toimijoiden kanssa näkyy myös Nykytilan arvioinnin tuloksissa (kuvio 1).
Arvioinnista tukea Liikkuva koulu -toiminnan jatkuvuuteen
Arvioinnin merkitys Liikkuva koulu -toiminnan kehittämisessä on kiistaton. Liikkuvan koulun ulkoisessa arvioinnissa korostettiin, että seuranta ja arviointi ovat toiminnan kehittymisen ja kehittämiskohteiden tunnistamisen edellytyksiä, ja että arvioinnista saadun tiedon hyödyntämistä tulisi tehostaa kunta- ja koulutasolla (Isoaho & Summanen, 2019).
Tieto koulujen liikkumista lisäävistä toimenpiteistä ja niiden kehittymisestä tukee osaltaan johtotason sitoutumista, joka on tunnistettu oleelliseksi toiminnan vakiintumiseen vaikuttavaksi asiaksi. Johdon sitoutuminen on yksi tärkeä edellytys Liikkuva koulu -toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi esimerkiksi resurssien turvaamisen näkökulmasta. (Rajala ym., 2023b.)
Kun Nykytilan arviointi on jatkuva, vuosittain toteutuva prosessi, se tukee toiminnan vakiintumista kouluissa. Arviointi mahdollistaa sen, että eri tahot, kuten koulun henkilöstö, rehtori, opiskeluhuolto, oppilaat ja kuntapäättäjät, kiinnittyvät liikkumisen edistämiseen tiedon tuottajina tai tiedon hyödyntäjinä kukin omasta näkökulmastaan. Näin Nykytilan arviointi sitoo prosessin eri vaiheissa yhteen kouluyhteisön ja kuntatason päättäjät koulujen liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämiseen.