Kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, kaupunkiseuduilla ja kaupunkien välisessä liikenteessä on määrätietoisesti siirryttävä pois nykyisestä autokeskeisestä järjestelmästä kohti kestävän liikkumisen järjestelmää (Valtioneuvosto 2022). Työ-, opiskelu- tai asiointimatkojen kulkeminen kävellen tai pyöräillen on arkeen linkittyvä tapa kerryttää pienissä pätkissä terveyttä tukeva liikkumisannos (Husu & Ojala 2022). Kävely- ja pyöräliikenteen lisääminen edellyttää toimia kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Kunnissa tehdään iso osa viime käden päätöksistä, kuten asetetaanko kestävän liikkumisen sujuvoittaminen kunnan päätösten prioriteettilistalla etusijalle vai mennäänkö autoilun sujuvoittamisen ehdoilla.
Tässä artikkelissa käyn läpi, millaisia linjauksia valtiotasolla on tehty kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tukemiseksi kunnissa, ja miten pyöräilyn olosuhteet ja päätöksenteko ovat muuttuneet kuntatasolla vuosien 2010, 2018 ja 2023 välillä. Trenditieto pohjautuu Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa 2023 -selvitykseen, joka toteutettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin, Pyöräilykuntien verkoston, liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, liikenne- ja viestintäministeriön, Kuntaliiton ja Väyläviraston yhteistyönä. Selvityksen teon rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen linjaukset Suomessa
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan valtion rooli on ennen kaikkea infrastruktuurin ja kuntien tukemisessa sekä näiden kehittämisessä (Valtioneuvosto 2021). Valtakunnallisessa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa (2018) on asetettu tavoitteeksi kävelyn ja pyöräilyn 30 prosentin matkamäärien kasvu Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Fossiilittoman liikenteen tiekartassa tavoitteeksi on annettu, että henkilöautolla ajettujen kilometrien määrä ei enää kasva 2020-luvulla (LVM 2021). Edellä mainitussa linjattiin myös, että valtion rahoitusta ohjataan kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman kautta 30 miljoonaa euroa per vuosi vuosina 2022–2024.
Mikä on sitten tilanne näiden osalta? Kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu kulkutapaosuus pieneni 2010-luvun alkuun asti ja on sittemmin pysynyt samalla noin 30 prosentin tasolla (Traficom 2023). Tavoiteltua 35–38 prosenttia ei olla siis vielä lähestytty. Henkilöautoilla ajetut kilometrit ovat laskeneet, mutta tämä on tapahtunut samalla, kun koko matkasuorite on laskenut. Koronapandemian muutettua työntekokulttuuriamme etätyötä enemmän suosivaksi, ovat etenkin pitkät työmatkat vähentyneet. Kulkutapaosuuksien jakauma on kuitenkin säilynyt suhteellisen samanlaisena. Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman tavoitetaso 30 miljoonaa euroa on saavutettu vain vuosina 2020 ja 2021 (Traficom 2023). Viimeisimmässä vuoden 2023 haussa avustushakemuksia tuli yhteensä 95, joissa tukea haettiin 24,7 miljoonaa euroa (Valtioneuvosto 2023a). Avustusta voitiin myöntää näistä hankkeista vajaalle puolelle ja noin kolmasosa haetusta summasta, eli 46 hankkeelle 8,3 miljoonaa euroa.
Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa liikkuminen ja liikunta on saanut ennen näkemättömän paljon tilaa etenkin Suomi liikkeelle -ohjelman muodossa (Valtioneuvosto 2023b). Samalla kävelyn ja pyöräilyn kirjaukset ovat ristiriitaisia. Kävelyä ja pyöräilyä aiotaan tukea muun muassa päivittämällä kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma ja kannustamalla kaupunkiseutuja tavoitteeseen osana MAL-sopimuksia. Samalla hallitusohjelmassa alennetaan huomattavasti kävelyn ja pyöräilyn edistämisen rahoitusta. Valtion liikuntaneuvosto (2023) totesi lausunnossaan, että muiden hallinnonalojen kuin liikuntasektorin määrärahojen osalta kävelyn ja pyöräilyn määrärahojen tilanne on keskeisin haaste valtion vuoden 2024 talousarvioesityksessä. Valtion liikuntaneuvosto suositti, että määrärahat nostetaan 30 miljoonan euron tavoitetasolle.
Kuntien kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmat
Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvityksen tulosten mukaan pyöräilyn edistämisohjelmia (myös osana laajempaa esim. viisaan liikkumisen suunnitelmaa) tehneiden kuntien osuus on kasvanut 11 prosentista 66 prosenttiin vuosien 2010–2023 aikana (Turunen ym. 2023). Kaikkiin Manner-Suomen kuntiin lähetettyyn kyselyyn vastasi keväällä 2023 yhteensä 127 kuntaa. Kunnilta kysyttiin laaja kattaus kysymyksiä olosuhteista, poliittisesta tahtotilasta ja päätöksistä pyöräilyn edistämiseen liittyen, ja näistä kysymyksistä pyöräilyn edistämisohjelmiin liittyvä kysymys on yksi olennaisimmista.
Viime vuosina pyöräilyn edistämisohjelmat ovat yleistyneet erityisesti pienissä kaupungeissa ja kunnissa (Turunen ym. 2023). Se ei ole sattumaa, sillä suurin osa Traficomin jakamista kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmien valtionavustuksista on kohdistunut näihin alle 50 000 asukkaan kuntiin (Traficom 2024). Monissa pienissä kaupungeissa edistämisohjelmat olivat tuoreita tai suunnitteilla. Samoin oli ohjelmissa linjattujen uusien toimenpiteiden tai toimintamallien laita. Esimerkiksi infrarakennushankkeissa kävelyn ja pyöräilyn näkökulma aiottiin ottaa huomioon suunnitelmaan kirjatulla tavalla, kunhan hankkeet tulevat ajankohtaisiksi.
Kestävän liikkumisen edistämiseksi on hyödyllistä laatia edistämisohjelmia. Alle 50 000 asukkaan kunnissa pyöräilyn edistämisohjelma oli yhteydessä siihen, että kunnassa oli arvioitu koulumatkapyöräilyn olosuhteita, edistettiin pyörämatkailua, oli selvitetty pyöräilyn kulkumuoto-osuus ja hyödynnettiin pyöräliikenteen suunnitteluohjetta väylien suunnittelussa. Yhteys koski kuitenkin vain kuntakohtaisia ohjelmia, ei seudullisia. Seudulliset ohjelmat olivat toisaalta tuoreita, joten niiden vaikutuksia ei ole vielä nähty. Seudullisten ohjelmien tilannetta on syytä seurata.
Investointeja infrastruktuuriin
Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman valtionavustuksia on myönnetty vuodesta 2018 lähtien yhteensä 77 miljoonaa euroa 202 hankkeelle 72 kuntaan (Hyvärinen ym. 2023). Vuosittain kymmeniä tärkeitä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantavia hankkeita on toteutettu avustuksen tukemana. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa (2018) harvaan asutuille seuduille kannustettiin rakentamaan 2–1-teitä, joissa on pyöräkaistat tien molemmilla laidoilla, ja näitä on investointiavustusten turvin pienissäkin kunnissa toteutettu (Traficom 2024). Vuoden 2023 hankkeet kohdistuivat muun muassa pyöräilyn pääreittien ja baanojen rakentamiseen, viitoitukseen ja opastukseen, juna-asemien liityntäpyöräpysäköintiin, koulujen pyöräpysäköintiin ja esteettömyystoimenpiteisiin keskusta-alueella.
Kuntien pyöräilyn olosuhteiden ja edistämisen vastuuhenkilöt olivat vuonna 2023 tyytyväisempiä kuntien pyöräily-yhteyksien laatuun kuin vielä vuonna 2018. Vuoteen 2018 mennessä tyytyväisyys oli heikentynyt edellisestä Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -kyselykerrasta vuonna 2010. Tuolloin arveltiin, että kasvanut tyytymättömyys johtui kyselyyn vastanneiden kasvaneista laatuvaatimuksista. Monissa kunnissa ei vielä vuonna 2018 ollut päästy konkreettisten edistämistoimien tasolle, mutta tietoisuus oli lisääntynyt. Vuonna 2023 olosuhteet ovat saattaneet lähestyä monin tavoin kuntien tämänhetkistä tavoitetasoa.
Tärkeä kehitysaskel kävelylle ja pyöräilylle kunnissa on ollut uusi tieliikennelaki (2020/1040). Uudessa tieliikennelaissa kävely ja pyöräily käsitellään omina liikennemuotoinaan, joista polkupyöräliikenne on yksiselitteisesti ajoneuvoliikennettä. Laki esitteli uusia pyöräliikenteen väyläratkaisuja, kuten pyöräkadun ja kaksisuuntaisen pyöräliikenteen yksisuuntaisella tiellä. Näistä väylävalikoimaan on otettu etenkin kaksisuuntainen pyöräliikenne yksisuuntaisella tiellä, jonka voi merkitä tienkäyttäjille yksinkertaisesti lisäkilvellä.
Edelleen selvästi yleisin pyöräliikenteen väylämuoto on yhdistetty väylä jalankululle ja pyöräliikenteelle. Kunnat raportoivat, että keskimäärin 93 prosenttia pyöräliikenteen väylistä on yhdistettyjä kävelyn kanssa. Osa saattaa tunnistaa kyseisen väylätyypin nimellä ”kevyen liikenteen väylä”, mutta tämän käsitteen käytöstä tulisi luopua. Uusin tieliikennelakikaan ei käsitettä enää tunnista. Kävelyn ja pyöräilyn niputtaminen yhteen ei palvele eri liikennemuotojen huomiointia niiden tarpeiden ja turvallisen tiellä liikkumisen näkökulmasta.
Kuntien kokojen mukaista kehitystä
Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvityksen tuloksista havaittiin, että kuntien kehityspolku pyöräilyn edistämisessä on vaihdellut niiden koon ja liikennejärjestelmän eroavaisuuksien mukaan. Suurissa kaupungeissa lähdettiin liikkeelle monissa päätöksissä ja toimenpiteissä jo ennen valtakunnallisia linjauksia. Esimerkiksi 80 prosenttia suurista kaupungeista oli tehnyt poliittisia päätöksiä pyöräilyn edistämiseksi, toteuttanut pyöräilyn edistämisohjelman ja seurasi pyöräliikenteen määrää jo vuonna 2010. Nykyään näitä on tehty kaikissa suurissa kaupungeissa.
Keskisuuret kaupungit seurasivat kehityksessä suurten kaupunkien perässä. Vuonna 2010 keskisuurista kaupungeista 38 prosenttia oli tehnyt poliittisia päätöksiä pyöräilyn edistämiseksi ja seurasi pyöräliikenteen määrää. Vuonna 2018 poliittisia päätöksiä pyöräilyn edistämiseksi oli tehty 73 prosentissa keskisuurista kaupungeista ja pyöräliikenteen määrää seurattiin 80 prosentissa. Vuoteen 2023 mennessä osuudet olivat kasvaneet hiukan.
Pienet kaupungit olivat kehittyneet vuosien 2018 ja 2023 välillä eniten. Voidaan puhua harppauksesta. Poliittisia päätöksiä pyöräilyn edistämiseksi oli tehnyt vuonna 2018 puolet pienistä kaupungeista ja vuonna 2023 osuus oli 84 prosenttia. Pyöräliikennemääriään seurasi 18 prosenttia pienistä kaupungeista vuonna 2018 ja osuus oli kohonnut 32 prosenttiin vuonna 2023. Erot pienten ja suurten kaupunkien välillä ovat edelleen selviä, mutta ne ovat kaventuneet. Valtiolta vuosien mittaan saatu tuki oletettavasti vaikuttaa erojen kaventumisen taustalla.
Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseksi tarvitaan lisää tukea valtiolta ja todellista asenneilmapiirin muutosta kunnissa. Autoilun sujuvuuteen nojaavan järjestelmän muuttamiseksi tehtävät muutokset ovat isoja ja aikaa vieviä. Väyläviraston Pyöräliikenteen suunnittelu -ohjeen sisältöjen hyödyntäminen uusissa infrahankkeissa tulisi olla itsestäänselvyys kaikissa kunnissa. Samalla ohjetta on syytä päivittää niin, että pienimmätkin kunnat ja haja-asutusalueet huomioidaan siinä riittävästi. Tällä hetkellä kunnista 57 prosenttia hyödynsi suunnitteluohjetta: suurista kaupungeista kaikki, keskisuurista kaupungeista 93 prosenttia, pienistä kaupungeista 70 prosenttia ja pienistä kunnista 38 prosenttia.
Selvitys
Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa 2023. Toim. M. Turunen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 332. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-730-6