Virtuaalisen luontokokemuksen järjestäminen työpaikalla

Monitekeminen, tietotulva, muistikuorma, häly, päätökset, keskeytykset ja epävarmuuden tunteet. Edellä mainitun tapaiset tekijät kuormittavat työssä ja vaikeuttavat aivotyöskentelyämme. Ne ovat yhteydessä korkeampaan uupumukseen ja stressitasoon sekä matalampaan itsearvioituun työn tuottavuuteen. (Kalakoski ym., 2022.) Edellä mainitun kaltaiset ärsykkeet ovat myös lisääntyneet tämän päivän työelämässä (Hartikainen ym. 2021). Liiallinen aivokuormitus on merkittävä terveysuhka altistaen meitä useille hyvinvoinnin haasteille, kuten unettomuudelle, uupumukselle, ahdistuneisuudelle sekä tuki- ja liikuntaelinkivuille (Aejmelaeus ym., 2022). Vuoden 2022 Terve Suomi -tutkimuksen mukaan työikäisistä miehistä 19 prosenttia ja naisista 20 prosenttia koki merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta, kun vuonna 2018 vastaava osuus oli 13 prosenttia (Koskela, Ikonen & Parikka, 2023).

Etätyö yleistyi pandemian myötä tuoden muutoksia työpäivän rakenteeseen ja työstä palautumiseen. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa ja työn tauottamisessa nähdään uudenlaisia haasteita. Aikaisemmin työpaikan oven sulkeminen työpäivän päättyessä on voinut auttaa jättämään työasiat työpaikalle. Vastaavanlaista irrottautumista työstä ei välttämättä kotona ole mahdollista tehdä. (Ruohomäki ym., 2023.) Kaiken kaikkiaan hektisen työelämän vastapainoksi kaivataan työstä irrottautumista, niin vapaa-ajalla, kuin työpäivän sisälläkin.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kuntoutusinstituutin ja liiketoimintayksikön ajankohtaisen Hybridiluonto-tutkimushankkeen tavoitteena on löytää uusia keinoja työstä irrottautumiseen ja työstä palautumiseen etätyön lisääntyessä. Tutkimushankkeessa tarkastellaan työpäivän jälkeisten lähiluontokäyntien ja virtuaalisten luontokäyntien vaikutuksia suomalaisten työntekijöiden psykologiseen ja fysiologiseen työstä palautumiseen. Ainutlaatuista tutkimushankkeessa on, kuinka sekä fyysisen että virtuaalisen luontoympäristön palauttavia vaikutuksia tarkastellaan samassa tutkimuksessa. Palautumista tarkastellaan lisäksi yhtäaikaisesti sekä psykologisten että fysiologisten elpymisprosessien kautta.

Luonto

Kun palaudumme työstä, tarkoitetaan sillä esimerkiksi kehomme ja aivojemme elpymistä ja voimavarojemme palautumista (Kinnunen, 2017; Ruohomäki ym., 2023). Luontoympäristöissä tapahtuva fyysinen toiminta ja vuorovaikutus luonnon kanssa ovat suomalaisten työntekijöiden mukaan heille tärkeimpiä työstä palautumisen keinoja (Korpela & Kinnunen, 2011). Luontoympäristöille altistumisella on todettu olevan laaja-alaisia terveyshyötyjä, esimerkiksi yhteyksiä matalampaan verenpaine- ja syketasoon, diabeteksen ilmaantuvuuteen ja sydän- ja verisuonikuolleisuuteen (Twohig-Bennet & Jones, 2018) sekä parempaan mielenterveyteen (Berg ym., 2015). Luonnosta saamamme terveyshyödyt koostuvat useista tekijöistä, joista keskeisiä ovat stressitilanteista palautuminen sekä liikunnan aikaan saamat hyödyt. Luonnossa tapahtuvan ulkoilun on todettu kohentavan mielialaa ja koettua terveyttä sekä esimerkiksi auttavan irtautumaan arjesta. (Tyrväinen ym., 2018.) Työntekijät, jotka ulkoilevat luonnossa lähes päivittäin, arvioivat työhyvinvointinsa paremmaksi kuin vähemmän ulkoilevat työntekijät (Hyvönen ym., 2018). Myös jo luontokuvien tai -videoiden katselun on todettu vaikuttavan positiivisesti stressistä palautumiseen (mm. Annerstedt ym. 2013; Berg ym. 2015).

Virtuaalitodellisuus

Virtuaalitodellisuuden (Virtual Reality, VR) ympäristöjä on pääsääntöisesti kahdenlaisia. Esimerkiksi VR-lasien, tietokoneen näytön tai immersiivisten tilojen avulla voidaan siirtyä digitaalisesti luotuihin, todellisiin tai täysin kuvitteellisiinkin, visuaalisiin ympäristöihin. VR-teknologia mahdollistaa vaikuttavan tavan virtuaalitodellisuuden kokemukseen uppoutumiseksi ja myös tehokkaan tavan irrottautua ympärillä olevasta todellisuudesta. (Hemminki-Reijonen, 2021.)

Hybridiluonto-tutkimushankkeeseen osallistui 57 etä- ja hybridityötä tekevää työntekijää, jotka pääsivät kokeilemaan, kuinka oma keho ja mieli palautuvat luontokäynneillä ja luontoon sijoittuvilla virtuaalikäynneillä työpäivän jälkeen. Tutkimusjakson ensimmäisellä viikolla palautumista seurattiin osallistujan tyypillisen arkiviikon aikana. Toisella ja kolmannella viikolla osallistujat kokeilivat luontoympäristöihin sijoittuvia virtuaalimatkoja ja ulkoilivat lähiluonnossa. Lähiluontokäyntien aikana tutkittavia pyydettiin suuntaamaan huomioita luontoon ja aistikokemuksiin. Virtuaaliluontokäynnit tapahtuivat katselemalla luontovideoita VR-laseilla. Neljännellä viikolla järjestettiin ryhmähaastattelu, jossa jaettiin yhdessä kokemuksia palautumisesta ja pohdittiin kehittämisen kohteita. Tulosten mukaan osallistujien vuorokauden aikaisen stressin ja palautumisen tasapaino oli parempi viikolla, jolloin osallistujat katsoivat työpäivän jälkeen VR-luontovideoita kuin tavallisen arkiviikon tai lähiluontoviikon aikana. Haastatteluiden perusteella käyntien virtuaaliluonnossa kuvattiin rentouttavan ja auttavan irrottautumaan työstä ja arjen ajatuksista. Siirtyminen virtuaaliluontoon koettiin myös helpoksi ja virtuaaliset ympäristöt viehättäviksi ja mielenkiintoisiksi. VR-kokemukset onnistuivat myös yllättämään positiivisesti ennakkoon epäilevästi niihin suhtautuneita osallistujia. Tutkimushankkeessa kehitetään työpaikoille toimintamalli etä- ja hybridityöntekijöiden hyvinvoinnin vahvistamiseen keväällä 2024.

Tutkimushankkeen alustavat tulokset mukailevat myös aikaisempaa tutkimustietoa. Työpäivään sisältyvien VR-taukojen vaikutuksia työntekijöiden stressitasojen laskuun sekä työstä palautumiseen on tutkittu viime vuosina erilaisten kohderyhmien osalta. Esimerkiksi VR-laseilla toteutetut 10 minuutin rentoutumishetket virtuaalisissa luontoympäristöissä vaikuttivat sairaalan traumatyöntekijöiden kokemuksiin rentoutumisen ja onnen tunteiden lisääntymisestä, vaikuttaen myös sydämen sykkeen laskuun taukojen aikana (Adhyar & Kemp, 2022). Teho-osaston hoitajat puolestaan kokivat merkittävää laskua koetussa väsymyksessä 8 minuutin kestoisen VR-luontotauon jälkeen. Tauot sijoittuivat metsä-, vuoristo- ja puutarhaympäristöihin. (Bodet-Contentin ym., 2023.) Myös tehdastyöläisten osalta VR-luontotauoilla oli positiivisia vaikutuksia osallistujien fysiologisen ja psykologisen stressin laskuun. Osallistujat kokivat parannuksia masennusoireiden, ahdistuneisuuden sekä positiivisten tunteiden kokemisessa taukojen jälkeen. Tauot kestivät 30 minuutti ja sijoittuivat metsäpoluille, puistoihin, retkeilyreiteille ja pyöräteille. (Ho ym., 2023.)

Virtuaalisia luontokokemuksia voidaan luoda VR-lasien lisäksi myös muilla keinoin. Esimerkiksi tietotyöläisten stressistä palautumista tutkittiin heidän vieraillessaan virtuaalisessa luontohuoneessa työpäivään sisältyvien taukojen aikana. Osallistujat katsoivat TV-näytöltä luonnon ääniä sisältävää videota metsä- tai vesistömaisemista, jonka jälkeen he pelkästään kuuntelivat luonnon ääniä ja viimeiseksi istuivat hetken hiljaisuudessa. Stressi lievittyi kaikkien vaiheiden aikana, mutta luonnon ääniä sisältävät videot tukivat palautumisen kokemusta parhaiten. (Ojala ym., 2022.)

Tauko mahdollistaa irrottautumisen, tien palautumiselle

Työpaikoilla olisi hyvä hyödyntää uusia ja myös erilaisia tapoja edistää työntekijöiden työstressistä palautumista sekä työstä irrottautumista. Työpaikat voidaan nähdä tärkeinä työikäisten terveyden edistämisen mahdollistajina, joissa jo pienet päivittäiset teot voivat tukea työkykyä ja palautumista (Uusi näkökulma työikäisten terveyden ja työkyvyn edistämiseen, 2019). Työstä palautuminen koostuu monesta tekijästä ja työssä kuormittuminen voi myös itsessään altistaa epäterveellisille valinnoille. Hyvänlaatuinen ja riittävä uni, terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta ovat keskeisiä työstä palautumista edistäviä tekijöitä. (Laitinen ym., n. d.)

Työpäivän aikaiset tauot ovat tärkeä työstä palautumisen ympäristö. Etenkin paljon tiedon käsittelyä vaativiin työtehtäviin tai emotionaalisesti kuormittavaan työhön ja aloille, jossa työn tauottaminen on häilyvämpää, tulisi suunnata katseita. Taukojen säännöllisyys on tärkeässä roolissa. Kun riittävien taukojen pitäminen onnistuu toistuvasti, voi se osaltaan ehkäistä uupumusta ja lisätä voimavaroja. Tauon viettäminen muualla kuin työympäristössä tai rentoutumiselle tarkoitetut erilliset tilat voivat lisäksi edistää palautumisen vaikutusta. (Sianoja ym., 2016.) On myös huomioitavaa, että useammalla lyhyellä tauolla on todettu olevan suurempi vaikutus voimavarojen palautumiseen, kun muutamalla pidemmällä päivän mittaan pidetyllä tauolla (Hunter & Wu, 2015).

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet taukojen tärkeyden työstä palautumisessa sekä sen, kuinka luontoympäristö voi tehostaa taukojen aikaista palautumista. Jo lyhyet tauot virtuaaliluonnossa voivat olla tehokkaita. (Ojala ym., 2022.) Uppoutuminen VR-luontokokemuksiin voi tarjota työntekijöille tärkeän keinon irrottautua kiireestä ja sinkoilevista ajatuksista. Tauko virtuaalisessa luonnossa voisi löytää paikkansa hektisen ja intensiivisen työtehtävän keskeltä, ennen kuormittavaa työtehtävää tai sellaisen jälkeen. Esimerkiksi edellä mainitun kaltaiset virtuaaliset ja monikäyttöiset luontohuoneet tai VR-lasein toteutetut luontokokemukset työpaikoilla voisivat olla uusia työtekijöiden hyvinvointia ja palautumista tukevia menetelmiä. Luonnon eri elementtien äärelle johdattava, eri aistein koettava vierailu virtuaalisessa luonnossa voisi olla nopea tapa hetkeksi hengähtää ja irrottautua. Todelliseen luontoon meneminen ei aina ole mahdollista eikä helposti saavutettavaa. Tässä virtuaaliluonto voisi näyttää oman potentiaalinsa ja avartaa myös mahdollisuuksia lukemattomien erilaisten luontoympäristöjen kokemiseen.