Digitaalisten terveyspalveluiden kehittämistyön näkökulmia – organisaatiokeskeisyydestä kohti ihmiskeskeisempää toimintamallia

Digitaalisia terveyspalveluita on Suomessa tarjolla niin suurin määrin, ettei yksittäiselle ihmiselle ole lainkaan selvää, minkä palvelun puoleen kääntyä milloinkin. Muun muassa Omaolo, Omakanta, Omahyvis ja Omaks.fi ovat kaikki sähköisiä terveyspalveluita, jotka tarjoavat erilaisia kansallisia ja alueellisia sähköisiä palveluja terveydenhuollon erilaisiin tarpeisiin (Taulukko 1). Yhteisiä piirteitä näille palveluille ovat niiden pyrkimys tarjota kansalaisille helppokäyttöisiä ja saavutettavia tapoja hallita omia terveystietojaan, ja saada terveyspalveluita verkossa. Ne kaikki edistävät yksilön aktiivista roolia omassa terveydenhuollossaan tarjoamalla tietoa, ohjausta ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Eroja sen sijaan löytyy esimerkiksi palveluiden tarjonnassa, alueellisessa saatavuudessa ja käyttötarkoituksissa. Omaolo keskittyy enemmän itsehoitoon ja oireiden arviointiin, kun taas Omakanta ja Omahyvis voivat tarjota laajempia terveyspalveluita ja potilastietojen hallintamahdollisuuksia.

Yhteneväisistä nimistään huolimatta kyseessä ei ole varsinainen yksittäinen tuoteperhe, vaan taustalla on useita eri toimijoita. Toisiaan muistuttavat nimet saattavat lisätä sekaannuksen mahdollisuutta, mutta toisaalta ulkoiset käyttöliittymät eivät muistuta toisiaan lainkaan. Myös palveluntarjoajat vaihtelevat hieman eri palveluissa. Palveluita rakennetaan usein myös yhteistyössä eri toimijoiden kesken, jolloin mukana voi olla useampikin eri taho tai palveluntarjoaja. Palvelua käyttävälle tärkein tieto on kuitenkin se, mistä apua tai tietoa on saatavilla silloin, kun sitä itse tarvitsee.

Digitaalisten terveyspalvelujen kehittämistyössä tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa

Kehitystyötä ohjaa muun muassa kansallinen strateginen etenemissuunnitelma, Suomen digitaalinen kompassi, jonka yksi keskeinen arvo on ihmiskeskeisyys. Digikompassin mukaan digitaalisten palvelujen ja yhteiskunnan digitalisaation tulee pohjautua ihmisten tarpeisiin ja toiveisiin teknologisten ratkaisujen tai organisaatiorakenteiden sijaan. Terveydenhuollon ja lainsäädännön uudistukset, organisaatioiden sekä organisaatiorakenteiden muutokset vaikuttavat suuresti myös sähköisiin palveluihin. Uudistukset voivat muuttaa terveyspalveluiden saatavuutta ja tarjontaa alueellisesti, kun organisaatiot mukauttavat palveluitaan ja tarjontaansa uusiin rakenteisiin. Palveluiden käyttäjien näkökulmasta tilanne voi muuttua ongelmalliseksi, mikäli kukin organisaatio suunnittelee palveluitaan ainoastaan omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan käsin. Jo olemassa olevia sähköisiä palveluita tulee kehittää ja ylläpitää jatkuvasti, jotta ne vastaavat käyttäjien tarpeita ja muuttuvaa toimintaympäristöä.

Parhaiden käytäntöjen ja kokemusten jakaminen on sähköisten terveyspalvelujen kehittämisessä ensiarvoisen tärkeää.

Digitaalisten terveyspalveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon tarvitaan selkeät standardit ja ohjeistukset. Nämä standardit tulee laatia yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten, tietotekniikan asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa, jotta ne vastaavat käytännön tarpeita. Yksi tärkeimmistä asioista, mitä olemme kyseisestä yhteistyöstä ja digitaalisten palvelujen kehitystyöstä aiemmissa hankkeissamme oppineet, on se tosiasia, että palvelun jalkauttaminen ja testauttaminen varsinaisella käyttäjäryhmällä on ensiarvoisen tärkeää. Vain tällä tavoin saamme arvokasta tietoa juuri niiltä henkilöiltä, jotka ovat palvelun tulevia käyttäjiä.

Lisäksi on tärkeää panostaa eri järjestelmien väliseen toimintaan ja tiedonsiirtoon. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi kehittämällä ja käyttämällä avoimia rajapintoja (Application Programming Interface, API), jotka mahdollistavat tietojen vaihdon eri järjestelmien välillä. Lisäksi tulisi edistää standardoituja tiedonsiirtoprotokollia ja tietomalleja, jotka helpottavat tietojen yhdenmukaista jakamista. Terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittaminen vaatii investointeja, kuten esimerkiksi laitteita, sovelluksia ja osaamisen kehittämistä. Joillekin järjestelmille voi riittää päivitys, toisaalta tarvitaan myös uusia järjestelmiä ja alustojen kehittämistä, jotta kaikki saadaan yhteensopivaksi. Yhtä kaikki, kehitystyö vaatii rahaa ja aikaa.

Parhaiden käytäntöjen ja kokemusten jakaminen on sähköisten terveyspalvelujen kehittämisessä ensiarvoisen tärkeää. Uudellamaalla vuonna 2012 käynnistyneen Apotti-hankkeen tavoitteena oli rakentaa maailman ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistävä asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Järjestelmän kehittäminen jatkuu edelleen normaalina kehitystyönä, jonka tavoitteena on erityisesti käytettävyyden ja käyttäjätyytyväisyyden parantaminen. Rahaa on palanut satoja miljoonia, ja opit ovat olleet yksinkertaisuudessaan hyvinkin tuttuja alan kehittämishankkeissa mukana olleille tai niitä sivusta seuranneille: hankkeelle asetetut tavoitteet olivat osittain epärealistisia, eikä kehitystyölle varattu riittävästi aikaa. Ehkä hieman kalliita oppirahoja, mutta ensimmäinen askel on otettu, eivätkä terveydenhuollon järjestelmät kehity itsestään. Nyt on jo viimeistään ymmärrettävä, ettei yhteistyön ja tiedon jakamisen merkitystä terveydenhuollon toimijoiden sekä eri alojen asiantuntijoiden välillä voi koskaan korostaa liikaa.

AIRe Platformin tavoitteena on tukea yksilön aktiivisempaa toimijuutta terveydenhuollossa

Vaikka terveydenhuollon digitaalisia palveluita kehitetään nykyisin aiempaa ihmiskeskeisemmin, olemme edelleen tilanteessa, jossa eri tahot ja toimijat kehittävät toisistaan erillisiä digitaalisia järjestelmiä ja palveluita. Terveydenhuollon digitaalisten palveluiden kehittämistyötä sivusta seuranneena en voi välttyä ajatukselta, että siilomaisella toiminnalla kehitystyön todellinen potentiaali jäänee hyödyntämättä, ja rakennamme edelleen pirstaleista palvelujärjestelmää. Palapelin palat ovat olemassa, mutta meiltä puuttuu taitoa yhdistää ne toimivaksi kokonaisuudeksi.

Kuntoutusinstituutin AIRe Platform -hankkeessa kehitetään generatiivista tekoälyä hyödyntävää alustaa, joka mahdollistaisi tietojen vaihdon eri järjestelmien välillä. Tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuudet terveydenhuollossa ovat suurelta osin vielä tuntemattomia, vaikka hyviä ratkaisuja onkin jo käytössä. Tavoitteenamme on, että Kuntoutusinstituutissa kehitteillä oleva tekoälyratkaisu osaisi ymmärtää ihmisen yksilöllisiä ja muuttuvia tarpeita, sekä ohjata hänet oikean palvelun tai tiedon äärelle. Innovaatiokumppanuutta hyödyntävä hankkeemme pyrkii toimimaan suunnannäyttäjänä kuntoutuksen digitaalisia palveluita kehitettäessä. Yhdessä kehittämällä ja yhteistyöllä on mahdollista päästä aiempaa parempiin ja laadukkaampiin tuloksiin.