Maataloudessa käytetään vuosittain suuri määrä muovia, josta vain pieni osa kierrätetään. Vielä muutama vuosi sitten maatalousmuoveja arviointiin käytettävän noin 12 000 tonnia vuodessa, mutta uudemman Suomen maatalousmuovien kierrätys Oy:n (SuMaKi) arvion mukaan pelkästään tuottajavastuun piiriin kuulumattomia muoveja käytetään vuosittain noin 14 000 tonnia. Tämän määrän päälle tulee vielä tuottajavastuun piiriin kuuluvat muovipakkaukset, kuten suursäkit ja istutusruukut, joille on jo olemassa keräysjärjestelmä.
Maanviljelijät kaipaavat ohjeita ja käytäntöjä muovien kierrätykseen
Maanviljelijät ovat olleet suurissa ongelmissa erityisesti paali- ja aumamuovien kanssa, joita vuosittain käytetään noin 9 000 t. Käsiteltävät määrät ovat suuria ja toimintamallit muovien keräämisessä sekä hyödyntämisessä voivat vaihdella suuresti maakunnittain. Maanviljelijät ovat jääneet ilman selkeää ohjeistusta siitä, miten tuottajavastuun piiriin kuulumattomien maatalousmuovien kanssa tulisi toimia.
Vuoden 2023 aikana otettiin maatalousmuovien kierrätyksen suhteen suuri kehitysaskel, kun Suomen maatalousmuovien kierrätys Oy aloitti toimintansa. Kyseessä on kierrätysyhteisö, johon kuuluvat maatalousmuovien arvoketjun tärkeimmät toimijat, kuten muovien valmistajat, maahantuojat ja myyjät. Kierrätysyhteisön tavoitteena on kerätä ja kierrättää vuodesta 2024 alkaen maatalousmuoveja, jotka eivät kuulu tuottajavastuun piiriin. He ovat organisoimassa ja mitoittamassa toimintaansa 14 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. SuMaKi otti käyttöön toimintansa tueksi tietojärjestelmän, jolla hallitaan mm. kuljetustilauksia ja – prosessia. Järjestelmä sisältää SuMaKin käytössä samoja toiminnallisuuksia kuin Jamkin toteuttamassa eMuovi -projektissa luotava järjestelmä.
Muovien tehokkaampi kierrättäminen parantaisi maanviljelyn vastuullisuutta ja imagoa. Jotta mahdollisimman suuri osa maatalousmuoveista kierrätettäisiin, muovien käsittelyyn täytyy panostaa erityisesti syntypaikkalajittelussa. Muovikasoja, jotka sisältävät eri muovilaatuja, ei voi kierrättää, minkä vuoksi muovit päätyvät polttolaitokseen. Hyvä tapa vaikuttaa muovien käsittelyyn on tietoisuuden lisääminen ja vaikutusten mittaaminen. Jos maanviljelijät saavat parempaa tietoa siitä, millaisia vaikutuksia muovien lajittelulla ja kierrätyksellä on esimerkiksi hiilipäästöihin, toisi se konkreettisesti esille tehtyjen valintojen merkityksen.
Vastuullisuusarviointi tulee osaksi arkea
Vastuullisuuteen liittyen myös EU-tasolta tulee tulevaisuudessa vaatimuksia, joihin yritysten ja toimijoiden täytyy vastata. CSRD-vastuullisuusraportointidirektiivi astuu voimaan tulevien vuosien aikana, ja se vaatii raportointia sekä oman toiminnan että arvoketjun päästöistä. Elintarvikealan suuret toimijat tulevat tekemään tätä raportointia, minkä myötä myös heidän arvoketjuihinsa kuuluvat maatalousyrittäjät joutuvat arvioimaan vastuullisuuttaan.
Tällä hetkellä markkinoilla ei ole järjestelmää, jolla maanviljelijät voisivat vaivattomasti laskea maatalousmuovien käytöstä aiheutuvat päästöt ja käyttää tietoa hyväksi toimintansa vastuullisuuden arvioinnissa. Jamkissa toteutettavan eMuovi-projektin tavoitteena on luoda järjestelmä, jonka avulla maatalousyrittäjät pystyvät helposti laskemaan maatalousmuovien käytön hiilijalanjäljen.
Järjestelmällä voidaan aluksi laskea maatalousmuovien hiilijalanjälki, mutta tulevaisuudessa myös muiden päästöjen ja luontojalanjäljen laskenta on mahdollista. Järjestelmään luodaan myös ominaisuus, jonka avulla käyttäjä voi vertailla valintojensa vaikutuksia päästöihin: esimerkiksi kuinka paljon päästöt vähenevät, jos muovit haetaan varastosta kierrätykseen eikä polttolaitokseen. Luontojalanjälki on hiilipäästöjen laskentaa laajempi kokonaisuus, jossa arvioidaan kaikkia luonnolle haitallisia päästöjä. Valmiita työkaluja luontojalanjäljen arviointia varten ei juuri ole olemassa, joten tutkimusta on aiheesta tärkeää jatkaa.