Jämsäläislähtöinen perheyritys Elonen on kuuden vuosikymmenen aikana kasvanut paikallisesta toimijasta valtakunnalliseksi leipomo- ja konditoria-alan yritykseksi. Toiminnan laajentuminen ja henkilöstön lisääntyvä kansainvälisyys ovat nostaneet johtamisen ja yrityskulttuurin keskeisiksi kehittämiskohteiksi. KOHTAUTUS-projektissa esihenkilöt vahvistivat monimuotoisuusosaamistaan ja kielitietoista johtamista, jotka tukevat osallisuuden rakentumista monikulttuurisessa työyhteisössä. Korkeakoulujen TKI-projektit ovat tukeneet kehitystä tarjoamalla tilaa yhteiselle ajattelulle ja hiljaisen tiedon näkyväksi tekemiselle.
Kulttuurinen monimuotoisuus ja inklusiivisuus tukevat yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Business Finlandin (2025) tutkimuksen mukaan yritykset, jotka ovat rekrytoineet kansainvälisiä osaajia, ovat kasvattaneet liikevaihtoaan. Monimuotoinen työyhteisö lisää luovuutta, parantaa asiakasymmärrystä ja vahvistaa hyvinvointia. Se toimii myös vetovoimatekijänä kansainvälisille osaajille, mikä tulevaisuuden työvoimapulassa korostuu entisestään. (Huhta & Myllyntaus, 2023, s. 79.)
Työyhteisön kulttuuri rakentuu vuorovaikutuksessa
Työyhteisön toimintakulttuuri rakentuu keskinäisessä vuorovaikutuksessa työnantajan ja henkilöstön kanssa. Avoin vuoropuhelu varmistaa, että yrityksen arvot toteutuvat kaikessa liiketoiminnassa sidosryhmien kanssa. Inklusiivisen johtamisen tavoitteena on vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta niin, että jokainen voi työyhteisössä säilyttää oman ainutlaatuisuutensa (Huhta & Myllyntaus, 2023, s. 192).
Psykologinen turvallisuus syntyy arvostavassa kohtaamisessa ja on perusta luovalle, innovatiiviselle ja tuottavalle työlle. Luottamus rakentuu kaikkien ihmisten ja osaamisen arvostamisesta, ja välittyy sanallisessa sekä sanattomassa viestinnässä. Turvallinen työkulttuuri huomioi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin, minkä avulla yritys pysyy houkuttelevana työnantajana ja kilpailukykyisenä yrityksenä toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten keskellä.
Kielitietoisuus on osa inklusiivista työyhteisöä
Kielivalinnoilla kohtaamisissa ja työtilanteissa vaikutamme siihen, pääsevätkö muunkieliset työntekijät aktiiviseksi ja yhdenvertaiseksi jäseneksi sekä osalliseksi työyhteisössä. Tutkija Mia Scotson (Partti, 2026) on tutkimusprojektissaan havainnut, että suomen kielen taito edistää kansainvälisten työntekijöiden hyvinvointia ja integroitumista. Ulkomaalaiset työntekijät arvostavat kannustavaa ja ystävällistä suhtautumista kielen oppimiseen.
Esihenkilön kannustavalla asenteella on merkittävä vaikutus ja puhekumppanin rooli on tärkeä. Viestintävarmuus syntyy vuorovaikutuksesta ja siihen tarvitaan muilta tulevaa palautetta, rohkaisua ja tukea. Kielenkäyttötilanteisiin tarvitaan psykologista turvallisuutta, että saa keskeyttää ja pyytää tarkennuksia tai vaihtaa kieltä.
Kielitietoisessa työyhteisössä ymmärretään yhdessä, että tärkeintä on viestin ymmärrettävyys, ei täydellinen oikeakielisyys. Kielitietoisuus edistää työyhteisön vastaanottavuutta ja sitoutumista moninaisuudelle, kuten erilaiselle kielelliselle osaamiselle. Kielitietoisessa vuorovaikutuksessa osataan ja uskalletaan yksinkertaistaa kieltä. Arjen työtilanteet ovat keskeisiä ammatillisen kielen oppimisen ympäristöjä. Mahdollisuus osallistua ja käyttää kieltä työarjen tilanteissa nopeuttaa sekä kielen oppimista että työn ja työkulttuurin omaksumista (Lehtimaja ym., 2023, s. 13–15; Komppa, 2023, s. 476–477).
Monikulttuurisuus Elosella
Elonen on toiminut monikulttuurisena työyhteisönä yli kymmenen vuotta. Erilaisten kulttuurien ja taustojen ymmärtäminen, avoin vuorovaikutus ja sensitiivisyys on erittäin tärkeää. Työyhteisössä ei edellytetä kaikkien kulttuurien syvätuntemusta, vaan enemminkin kulttuuritietoisuutta eli kykyä ymmärtää oman kulttuurin vaikutus omiin ajattelu- ja toimintatapoihin sekä tunnistaa ja arvostaa muiden kulttuurien vaikutusta heidän käyttäytymiseensä.
Ensimmäinen kulttuurien kohtaaminen Elosella tapahtuu työhaastattelutilanteessa, jossa kommunikoidaan yrityksen työkielellä eli suomen kielellä. Uudet työntekijät perehdytetään työhön ja työyhteisön tapoihin sekä suomalaiseen työkulttuuriin. Käytössä on virtuaalinen ja pelillistetty perehdytysmateriaali, joka on saatavilla myös työntekijän omalla kotikielellä. Näin varmistetaan työn sujuva aloitus. Perehdyttäminen nähdään yhteisenä asiana, ja esihenkilön lisäksi muukin työyhteisö auttaa ja ohjaa muunkielistä työntekijää. Arjessa vuorovaikutus on monikielistä. Työntekijät käyvät tauoilla ja lounaalla yhteisessä kahvihuoneessa, jossa kuulee ja näkee eri kieliä suomesta arabiaan, persiaan, ukrainaan ja viittomakieleen.
Elintarviketeollisuudessa tuoteturvallisuus on työturvallisuuden ohella yksi tärkeimmistä osaamisalueista. Tuotannon tulee sujua ja tekemisen olla tehokasta kulttuurisista taustoista riippumatta. Yrityksen kilpailukyvyn vahvistamisessa laadukkaalla, tavoitteellisella johtamisella on tärkeä rooli. Suomalaiseen työkulttuuriin kuuluu yleensä se, että työntekijä voi myöntää, että ei vielä osaa tai ymmärrä jotain asiaa, jolloin esihenkilö jatkaa opastamista ja perehdyttämistä. On kuitenkin kulttuureja, joissa osaamattomuuden tai virheen myöntäminen on häpeällistä, jolloin työntekijä saattaa sanoa hallitsevansa asian, vaikka todellisuudessa näin ei vielä olisi. Siksi esihenkilöiden kulttuurinen ymmärrys ja tietämys erilaisista työkulttuureista on hyvin tärkeää.
Kun työtä tehdään ja kohdataan eri taustoista käsin, väärinymmärryksiltä on mahdotonta välttyä. Varsinkaan kun ei ole yhteistä äidinkieltä. Tällaiset kulttuuriset ”kolarit” tarjoavat kuitenkin ihmisille arvokkaita oppimisen paikkoja molemmin puolin. Kielestä ja kielitaitovaatimuksista keskusteleminen auttaa arvioimaan systeemisemmin toimintoja ja niiden vaikutuksia koko organisaatiossa. Mahdollisia tarkastelukohteita ovat esimerkiksi perehdytysmateriaalit, henkilöstö- ja viestintäkäytänteiden selkeys ja sujuvuus sekä palveluiden ja tuotteiden asiakaslähtöisyys. (Heikkilä ym., 2025, s. 95).
Johtajan rooli monikulttuurisessa ympäristössä
Inklusiivinen johtaminen edellyttää siirtymistä käskyttämisestä oppimiseen (Huhta & Myllyntaus, 2023, s. 194). Kun esihenkilö tuntee itsensä ja tiedostaa omat asenteensa, kykenee hän paremmin arvioimaan omia ja tiiminsä toimintatapoja sekä toimimaan paremmin monimuotoisissa arjen tilanteissa.
Elosella esihenkilötyön kehittäminen on osa sosiaalista vastuullisuutta. KOHTAUTUS-projektiin (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ei pvm.) osallistumalla haluttiin vahvistaa monimuotoisuusosaamista ja inklusiivista johtamista, ja sitä kautta edistää tuottavan ja turvallisen työn tekemistä. Valmennuksissa pysähdyttiin esihenkilöiden kanssa yhdessä pohtimaan kohtaamisia ja työtilanteita muunkielisten työntekijöiden kanssa sekä syvennettiin ymmärrystä kielitietoisuudesta työn johtamisessa ja yhteisen työkulttuurin rakentamisessa. Reflektoivat vertaiskeskustelut ja kokemusten vaihto ovat lisänneet varmuutta ja tukeneet päivittäisen työn kehittämistä. Valmennuksista saatiin työkaluja yhteisöllisyyden lisäämiseen, selkeään viestintään, osaamisen varmistamiseen ja erilaisten kulttuurien kohtaamiseen.
Samankaltaisia havaintoja nousee esiin E2 Tutkimuksen (Niemi ym., 2024) tekemästä pk-yritysten kokemuksia kansainvälistymisestä selvittäneestä tutkimuksesta. Yritykset kokivat, että kulttuurista ymmärrystä työyhteisössä on vahvistettava ja johtamiskäytäntöjä kehitettävä. Kun yritys kansainvälistyy, työyhteisön vastaanottavuutta ja yhteisöllisyyttä kannattaa tietoisesti rakentaa. Keskeisiksi muutosvalmiuksiksi yrityksissä tunnistettiin esihenkilöiden ja työntekijöiden halu kommunikoida uusien työntekijöiden kanssa ja ottaa heidät osaksi yhteisöä. Osallistava johtaminen ja johdon esimerkki auttavat onnistumisessa.
Monikulttuurinen työyhteisö on yhteinen kehittämisprosessi
Uusien tilanteiden ja erilaisuuden kohtaaminen vaatii rohkeutta sekä esihenkilöiltä että työntekijöiltä. Epävarmuuden sietäminen ja avoin, tutkiva suhtautuminen mahdollistavat oppimisen ja kehittävät työyhteisöä. Uudet, vieraat tai haastaviksi koetut ilmiöt asettavat vuorovaikutusosaamisen koetukselle. Tässä työnantajan tulee näyttää suuntaa ja esimerkkiä sekä mahdollistaa vuorovaikutusosaamisen kehittäminen. Vuorovaikutustaidot ovat opittavissa olevia taitoja, ja niiden kehittämisen tulee olla systemaattista ja tavoitteellista. Vaatii uskallusta lähteä harjoittelemaan ja sietää keskeneräisyyttä. Rohkea asenne, yhteisön tuki ja halu oppia johtavat kehitystä eteenpäin.
Osaamisen kehittäminen ei ole vain yksilön vaan koko työyhteisön asia, joka on sidoksissa organisaation arvoihin, toimintakulttuuriin ja strategisiin tavoitteisiin. Yhdessä oman esihenkilön ja vertaisten kanssa ilmiöitä voi lähetä ihmettelemään ja avoimesti vuoropuhelemaan. Monikulttuurisessa työyhteisössä toimiminen tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia oppia toisilta. Sensitiivisyys on tärkeää, mutta ennen kaikkea on arvokasta kohdata jokainen ihminen omana itsenään ja nähdä hänen osaamisensa, ei pelkästään hänen kulttuurinen taustansa.
Työnantajien tueksi monimuotoistuvaan, kansainvälistyvään työhön on KOHTAUTUS-projektissa koottu ratkaisuja ja käytännön työkaluja Etsi talentti –sivustolle (Jyväskylän kaupunki, 2025). Materiaalit ovat avoimia, kaikkien työyhteisöjen hyödynnettävissä.
KOHTAUTUS – Kestävää ja kehittyvää osaamista kansainvälisen monimuotoisuuden keinoin
KOHTAUTUS-projektissa tuetaan keskisuomalaisia yrityksiä kulttuurisesti monimuotoisen työyhteisön rakentamisessa. Projekti jatkuu vuoden 2026 toukokuulle asti, ja sitä toteuttavat yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän kaupunki. Rahoitusta kehittämiseen on saatu Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+).
