Säännöllisin väliajoin toteutettu Henkilöstöliikunnan barometri kartoittaa henkilöstöliikunnan tilaa ja kehitystä Suomessa. Tässä artikkelissa nostetaan vuonna 2023 arometrin keskeiset tulokset esille. Henkilöstöliikunta kattaa työmatkaliikunnan, työpäivän aikaisen liikkumisen ja työnantajan tukeman vapaa-ajan liikunnan.
Investoinnit kasvavat – työsuhdepyörän suosio nousussa
Työnantajat investoivat henkilöstön liikkumiseen vuonna 2023 keskimäärin 343 euroa työntekijää kohden vuodessa, kun summa oli 247 euroa vuonna 2021. Selkeästi suosituin tukimuoto oli verovapaa liikuntaetu, jota tarjosi henkilöstölleen 89 prosenttia työnantajista . Lisäksi usein tarjottuja olivat liikuntakampanjat ja -tapahtumat (69 %), työpaikan liikuntavälineet (60 %) sekä hyvinvointikoulutukset (58 %). Työsuhdepyörän suosio on kasvanut merkittävästi: vuonna 2021 sen tarjosi 15 prosenttia ja vuoden 2023 lopulla jo 42 prosenttia yönantajista.
Parempaa työkykyä täsmäratkaisuin
Kolmasosa palkansaajista on hyödyntänyt työnantajan tukemia liikuntamahdollisuuksia vähintään kerran viikossa. Työkykynsä heikoksi arvioineista kuitenkaan noin puolet ei osallistu työnantajan tukemaan liikuntaan lainkaan. Lisäksi fyysisesti kuormittavaa työtä tekevien ja etätyöntekijöiden tarpeet jäävät usein huomiotta, vaikka heidän työkykynsä tukemisella voisi olla merkittäviä vaikutuksia. Kohdennettuja ratkaisuja voisi kehittää yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
Yhteisöllisyys ja toiveiden kuuleminen motivoivat
Valtaosa palkansaajista olisi valmis lisäämään liikkumistaan, jos työnantajan tarjoamat keinot olisivat heille sopivia. Rahallisten kannustimien lisäksi osallistumista tukee yhteisöllinen liikunta sekä mahdollisuus tulla kuulluksi ja osallistua suunnitteluun. Tällä hetkellä vain noin puolet palkansaajista voi antaa palautetta henkilöstöliikunnan kehittämisestä.
Liikkuminen osaksi työhyvinvoinnin johtamista
Vaikka henkilöstön fyysisen aktiivisuuden hyödyt tunnetaan ja tarjontaa löytyy, liikkuminen on harvoin osa johdonmukaista työhyvinvoinnin strategiaa. Vain 14 prosenttia työpaikoista kytkee henkilöstöliikunnan osaksi työhyvinvoinnin johtamista. Näissä organisaatioissa liikunnan hyödyt näkyvät selkeimmin: aktiivinen osallistuminen parantaa työntekijöiden hyvinvointia, vahvistaa työilmapiiriä ja lisää tuottavuutta.
Julkinen sektori erottuu edukseen
Julkinen sektori ja suuret organisaatiot erottuvat edukseen henkilöstöliikunnan suunnitelmallisessa johtamisessa. Näissä työpaikoissa liikunnan mahdollisuudet hyödynnetään tehokkaasti osana työhyvinvoinnin kokonaisuutta. Suunnitelmallisuus onkin avainasemassa, kun liikunnan hyödyt halutaan maksimoida.
Pienin parannuksin priimaa
Liikkuminen on työelämän uusi osaamisalue, jonka potentiaalia ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti. Työpaikkojen tarjoamat ja toteuttamat elintapoihin kohdistuvat tukitoimet on tutkitusti todettu sekä vaikuttaviksi että kustannusvaikuttaviksi.
Suomalaisten työpaikkojen lähtökohta ja asenne liikkumista kohtaan on hyvä. Hyvän pohjatyön päälle on helppo rakentaa lisää. Pienillä parannuksilla ja suunnitelmallisuudella voidaan saavuttaa vielä enemmän – niin työntekijöiden hyvinvoinnin kuin organisaation kilpailukyvyn osalta.
Liikkuminen työpaikoille ja työelämään
Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima Liikkuva aikuinen -ohjelma on toteuttanut Henkilöstöliikunnan barometria vuodesta 2021 alkaen. Vuoden 2023 lopulla toteutettuihin kyselyihin vastasi 301 työnantajaa ja 1 124 palkansaajaa. Liikkuva aikuinen -ohjelman Liikkuva työelämä -kokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa liikkumisen asemaa työpaikoilla sekä työelämässä.
Liikkuva aikuinen
Liikkuva aikuinen -ohjelman päämääränä on vahvistaa liikkumisen asemaa yhteiskunnassa ja lisätä työikäisten arkista aktiivisuutta. Työtä riittää, sillä ¾ työikäisistä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi.
Toiminnassa on kaksi pääteemaa: Liikuntaneuvonta ja Liikkuva työelämä. Tavoitteena on rakentaa liikuntaneuvonnasta valtakunnallinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palvelu, joka on jokaisen saatavilla. Liikkuva työelämä -teemassa vahvistetaan liikkumisen asemaa työelämässä sekä työpaikoilla työkyvyn ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi.
