Ketteryys ja korkea laatu ovat kilpailuetuja pienille ruoka-alan yrityksille

Keski-Suomen pienet elintarvike- ja ruokamatkailuyritykset näkevät ketteryyden ja korkean laadun kilpailuetuina verrattuna tärkeimpiin kilpailijoihinsa. Yritysten haasteet puolestaan liittyvät muun muassa yrittäjien jaksamiseen, kannattavuuteen ja liiketoimintaosaamiseen muuttuvassa kilpailuympäristössä.

Nämä ilmenevät Keski-Suomen ruoka-alan yritysten nykytilan ja toimialan tulevaisuuskuvien selvityksessä. Vuosina 2022–2023 toteutetuilla haastatteluilla haluttiin selvittää muun muassa yritysten arvoja, menestystekijöitä, haasteita ja kestävyyteen liittyviä toimia sekä koronapandemian ja Ukrainan sodan vaikutuksia yritystoimintaan.

Selvitys perustuu Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoiman Keski-Suomen ruokaverkosto (KEVE) -yhteistyöhankkeen toteuttamaan 47 keskisuomalaisen elintarvike- tai ruokamatkailuyrityksen haastatteluun. Otanta oli varsin hyvä, sillä KEVE-hankkeen valtakunnalliseen Aitoja makuja -tilastointiin ilmoittamien tietojen mukaan Keski-Suomessa jalostavia elintarvikeyrityksiä tunnistettiin yhteensä 134 kappaletta (Jalostavat elintarvikeyritykset kokoluokittain 2023).

Kattavasti monimuotoisen ruokatuotannon maakunnasta

Selvitykseen osallistuneet yritykset sijoittuvat 16 kuntaan Keski-Suomessa. Yritykset nimesivät päätoimialoikseen leipomo- ja konditoriatuotteet, maito ja/tai maitotuotteet, liha tai lihatuotteet, kala tai kalatuotteet, vihannes-, juures- tai perunatuotteet, kasviproteiinituotteet, mylly- tai jauhotuotteet, juomat, luonnontuotteet, hunajantuotannon, pitopalvelu-, ruokamatkailu-, elämysmatkailu- ja/tai majoitustoiminnan, metsätalouden ja maanviljelyn.  Sivutoimialoja oli useita. Haastatelluista yrityksistä 10 nimesi ruokamatkailun pää- tai sivutoimialakseen.

Vastaajista 74 prosenttia myi valmiiksi jalostamiaan elintarvikkeita. Yrityksistä 20 toimi maatilan yhteydessä. Kaikki vastanneet yritykset olivat kooltaan mikroja tai pieniä.

Ketteryydellä kilpailuetua

Selvityksen mukaan pienillä yrityksillä ketteryysetu perustuu muun muassa mahdollisuuteen reagoida hyvinkin nopeina toimituksina ja tehdä tuotekehitystyötä asiakaslähtöisesti. Pienissä, usein yrittäjävetoisissa ruokapalveluyrityksissä, myös asiakastoiveet pystytään yleensä huomioimaan yksityiskohtaisesti.

Varsinkin poikkeusaikana ketteryys ja pienuus hyödyttivät yrityksiä, kun ne pystyivät tarjoamaan asiakkailleen kokemuksen turvallisuudesta yksittäisillekin ryhmille tilojen ja räätälöityjen palveluiden muodossa. Ja kuten yksi haastateltu yrittäjä totesi: ”Olemme pieni ja ketterä, teemme uusia kokeiluja ja otamme käyttöön uusia toimintatapoja, oli sota tai ei”.

Kuluttajissa on poikkeusolojen myötä herännyt huoli suomalaisen ruokaturvan ja huoltovarmuuden säilymisestä ja parantamisesta, mihin voidaan vaikuttaa vain omilla valinnoilla ja ostokäyttäytymisellä.

Poikkeusajasta kannattavuushaasteita

Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan vaikutukset ovat haastaneet ruoka-alan yrityksiä muun muassa tuotantokustannusten nousun ja kuluttajien ostovoiman pienentymisen myötä. Kustannuksia ei ole aina saatu siirrettyä myyntihintaan.

Selvityksen mukaan osassa yrityksiä on tehty tai pohdittiin toiminnan supistamista tai lopettamista heikentyneen kannattavuuden takia. Toisaalta kuluttajissa on poikkeusolojen myötä herännyt huoli suomalaisen ruokaturvan ja huoltovarmuuden säilymisestä ja parantamisesta, mihin voidaan vaikuttaa vain omilla valinnoilla ja ostokäyttäytymisellä. Vain itsenäisellä ja toimivalla ruokajärjestelmällä varmistetaan Suomelle ja suomalaisille ruokaturvan toteutuminen sekä järjestelmässä toimivien ihmisten toimeentulo (Ruokaturva Suomessa ja muualla).

Vahvuuksina laatu, paikallisuus, vastuullisuus ja osaaminen

Korkealaatuiset palvelut sekä paikalliset raaka-aineet ja elintarvikkeet, joihin liittyy kiinteästi alkuperän tuntemus, jäljitettävyys ja paikallisen tuotannon, jalostuksen ja ruokamatkailun vastuullisuus, nähdään yrityksissä kilpailukykytekijänä ja vahvuutena. Kuitenkin yrityksissä tunnistetaan, että vastuullisuudesta ei viestitä, tai osata viestiä riittävästi, jotta se realisoituisi lisäarvona lopputuotteen hintaan tai toimisi riittävänä vetovoimatekijänä markkinoinnissa.

Yrittäjät ovat omasta ja henkilöstön ammattitaidosta terveesti ylpeitä. Toisaalta myös erilaisia koulutustarpeita tunnistettiin kaikkiaan yli 80 henkilöllä. Henkilöstöstä halutaan myös pitää hyvää huolta. Silti yrittäjien kynnys työllistää uusia työntekijöitä liiketoiminnan kasvattamiseksi on korkea, ja epäonnistunut rekrytointi koetaan yrityksen toiminnan jatkumisen näkökulmasta kriittisenä riskinä. Myös osaavan ja riittävän henkilöstön saatavuus, erityisesti kausityössä ja lomituksissa, haastavat osaa yrityksiä. Yritystoiminnan keskeisenä riskinä tunnistetaankin yrittäjän vakava sairastuminen ja uupuminen.

Elintarvikeviennillä kohti kasvua

Vaikka selvitykseen haastatelluista yrityksistä vain viisi on mukana elintarvikeviennissä, kiinnostaa se kasvunmahdollistajana ja uusien markkinakanavien avaamiseksi peräti 19 yritystä. Tukitoimina viennille kaivataan soveltuvaa infraa, kuten tuotanto- ja varastotiloja sekä laitteita ja teknologiaa. Tukea tarvitaan myös tuotantomäärien ja jalostusarvon nostamiseksi sekä markkinointiin ja myyntiin.

Käytännön mahdollistajina näissä nähdään muun muassa yritysyhteistyö, asiantuntija-apu ja rahoitus, mutta myös yrityksen tarvittavien aikaresurssien varmistaminen.

Yrittäjien ääni kuuluviin

Jotta myös tulevaisuuden kuluttajilla olisi tarjolla keskisuomalaista ja suomalaista ruokaa, peräänkuuluttavat yrittäjät parempaa julkista arvostusta suomalaisen ruoan tuottajille ja -jalostajille, mahdollisuutta kannattavaan liiketoimintaan, viranomaisten ja rahoittajien yritysmyönteisempää tulkintaa sekä byrokratian vähentämistä ja helpottamista. Toimia tarvitaan paitsi yrittäjien työtaakan pienentämiseksi myös itse yritystoiminnan pyörittämiseen, lähiruokayrittäjien ja -tuotteiden näkyviksi tekemiseen ja myyntiin. Yrittäjät kaipaavat myös vertaisoppimista, opintoretkiä, kohtaamisia ja yhteistyötä toisten yrittäjien ja kehittäjien kanssa.

Haasteista huolimatta yritykset tunnistavat useita liiketoiminnan ja kasvun mahdollisuuksia tuotannon tehostamisessa, uusissa teknologioissa, tuotteistamisessa, erikoistumisessa, premium-tuotteissa, yksilöllisyyden huomioimisessa ja uusissa lähellä olevissa markkinakanavissa, mutta myös kotimaassa ja vientitoiminnassa. Keski-Suomen ruokaverkosto toimii vastuullisesti ja aikaansa seuraten pellolta pöytään.