Yritysten kasvun monet mahdollisuudet

Suomen talous ja työllisyys sekä asema kansainvälisessä kilpailussa nojaa yritysten kasvuun. Vaikka suuryritykset ovatkin merkittävimpiä työllistäjiä, niin pk-yritysten osuus työllistäjinä on kasvanut (Laurikka, 2025, s. 4). KasvuKS-hankkeessa on keskitytty pk-yritysten kasvuun ja sen tukemiseen erityisesti tutkimuksen ja kehityksen (T&K) näkökulmasta. Tämä artikkeli sisältää johtopäätöksiä ja tuloksia hankkeessa kerätystä aineistosta ja tehdyistä havainnoissa. Aineisto kattaa yli 80 yrityksen kanssa käydyt keskustelut, joiden pohjalta on laadittu profiloiva yhteenveto. Nämä keskustelut ovat osa KasvuKS-konseptia, joka on KasvuKS-hankkeiden kehittämä tapa kohdata ja keskustella yrittäjien kanssa. Prosessi sisältää yrityksille tehdyn orientoivan kyselyn, KasvuKS-keskustelun, raportoinnin, yrityksille suunnatun tuen ja anonymisoitujen tietojen hyödyntämisen. Artikkelin lopussa esitetään näkemys KasvuKS-konseptin hyödyntämisestä myös tulevaisuudessa.

Yritysten kasvu kiinnostaa useita tahoja. Valtioneuvoston (2025) tilaamassa Kasvuriihi-hankkeessa lähestymistapa oli monimenetelmäinen, ja siinä yhdistettiin asiantuntijakuulemisia sekä avointa verkkokyselyä kansalaisille, perehdyttiin kehityshankkeisiin ja tutkimuksiin sekä järjestettiin keskustelutilaisuuksia. Loppuraportti sisältää 41 ehdotusta kasvun vauhdittamiseen ja yritystoiminnan uudistamiseen (Valtioneuvosto, 2025 ). Kasvu Openin kasvuyritysanalyysi puolestaan perustuu yrityksille tarjottavaan digitaaliseen työkaluun (Pulssi), jonka avulla yritys saa esimerkiksi rahoitusneuvotteluissa hyödynnettävän raportin. Yritysten antamaa dataa puolestaan hyödynnetään kasvuyrityksiä kuvaavassa raportissa. Jyväskylän ekosysteemityötaulukkoon on koottu 130 kasvuyrityksen tiedot (Kasvu Open, n.d.).

Suomen Yrittäjien Yritysbarometri on kyselytutkimus pk-yrityksille, ja siitä koostettu raportti tarkastelee yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta. Raportista on myös alueellisia versioita (Suomen Yrittäjät, Finnvera & Työ- ja elinkeinoministeriö, 2025). Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen aiempiin selvityksiin ja tutkimuksiin, Etlan vuoden 2024 kyselyyn sekä Tilastokeskuksen yritysrekisteritietoihin perustuva tutkimus kertoo yritysten johdon subjektiivisista kokemuksista sekä yrityksen kokoluokan yhteydestä kasvun esteisiin ja rahoitusrajoitteisiin (Laurikka, 2025). Tutkimuksen kohteena oli myös yrityskokodynamiikka ja sen kehitys.

Aiemmissa tutkimuksissa huomio on ollut pk-yrityksissä, jotka työllistävät useita työntekijöitä ja ovat kasvuhakuisia. KasvuKS-hankkeessa yrityksien kokoluokka on pääsääntöisesti pienempi ja yritysten kasvuhakuisuus ei ole ollut lähtökohta. Lisäksi yrityksiä tutkittiin haastatellen, kun aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet kyselyihin tai valmiiden tutkimusaineistojen tarkasteluun.

Vastausten hakeminen

Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla pyritään uuteen tai uudistuksiin, joka voi tarkoittaa niin tuotteiden ja palveluiden kehittämistä kuin tuotannon tai prosessin uudistamista. Yritykset ovat määräävässä asemassa T&K-toiminnan toteuttamisessa, mutta yritykset eivät luonnollisestikaan tee sitä yhteisen hyvän vuoksi vaan omasta näkökulmastaan (Ali-Yrkkö ym., 2021, s. 8–9). Juuri tämä näkökulma korostuu myös KasvuKS-hankkeessa, jonka ”toimenpiteillä tavoitellaan vaikutusta siihen, että yhä useampi keskisuomalainen pk-yritys kokee T&K-toiminnan luontevaksi osaksi liiketoimintaansa ja hyödyntää laajemmin kehittämistyöhön liittyviä alueellisia palveluja.” (Hankehakemus, KasvuKS – Uudistuvaa liiketoimintaa opiskelijayhteistyöllä -projekti)

Ensimmäisten KasvuKS-keskustelujen kynnyksellä pohdittiin kuinka T&K-toiminnan voi sanoittaa yrityksen näkökulmasta ymmärrettävällä tavalla. Termiin voi liittyä tunnelatausta, paineita ja osin väärinymmärryksiä. Hankkeessa päädyttiin puhumaan arkisemmin kehittämisestä. Tämän saman tuo esille KasvuKS-ohjausryhmän jäsen ja Kasvu Openin toimitusjohtaja Jaana Seppälä todetessaan, että TKI on bisnestä ja liiketoiminnan kehittämistä (Gradia, 2025). Myös kasvun käsite haluttiin pitää tässä yhteydessä väljänä, jotta saimme mukaan myös yritykset, joita ei yleensä tunnisteta kasvuyritykseksi tai jotka eivät itse tunnista kasvupyrkimyksiä. Yritys voi kuitenkin kasvaa, vaikka sillä ei ole kasvutavoitteita (Senderovitz & Rostgaard, 2016, s. 41).

Yritysten kasvun valmiuksia, esteitä ja mahdollisuuksia lähdettiin selvittämään KasvuKS-keskustelujen kautta. Keskusteluja edelsi orientoiva kysely, joka toteutettiin Webropolilla. Kohderyhmänä olivat mikro- ja pk-yritykset, joiden kotipaikka on Keski-Suomessa ja jotka eivät aiemmin ole osallistuneet laajamittaisesti tutkimus- ja kehittämistoimenpiteisiin. Yrityksiä pyydettiin mukaan keskusteluihin erilaisin viestintäkeinoin sekä henkilökohtaisilla yhteydenotoilla. Kaikki keskusteluun halukkaat yritykset otettiin mukaan.

Keskustelut tehtiin teemahaastattelun muodossa, hyvin vapaamuotoisesti, kasvokkain tai Teamsissä. Keskustelu tiivistettiin raportiksi, joka toimitettiin yritykseen tiedoksi ja tarkastettavaksi. Yrityksille korostettiin, että tietoja voidaan hyödyntää osana hankkeen tulosten levittämistä, mutta yksittäisten yritysten tiedot anonymisoidaan.

Kyselyn ja keskustelun tuloksia analysoitiin sekä laadullisesti arvioiden että tekoälypohjaisesti. Yritysten nimet, tiedot ja luottamukselliset yritystoimintaan liittyvät liikesalaisuudet salattiin. Laadullisessa arvioinnissa hyödynnettiin sisältöanalyysiä, jonka avulla aineistosta poimittiin toistuvia tekijöitä. Tekoälyanalyysissä hyödynnettiin Copilotia, jolle syötettiin aineistot ja pyydettiin tekemään sen perusteella luokitteluja. Tulosten analysointia jatkettiin hanketoimijoiden työpajoissa.

Aineiston käsittelyssä ja keräämisessä on noudatettu hyvää tieteellistä käytäntöä (ks. Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2023) eli huomio on kiinnitetty luotettavuuteen, rehellisyyteen, arvostukseen ja vastuunkantoon.

Yritysten kasvun taustalla useita tekijöitä

Yritysten kasvutapoja ja -strategioita on käsitelty useassa tutkimuksessa. Kasvu voi syntyä nykyisten tai täysin uusien tuotteiden/palveluiden ja markkinoiden kautta, tuotekehityksen kautta, markkinoita laajentamalla tai diversifioinnilla eli liiketoiminnan monipuolistamisella (Joensuu ym., 2017, s. 17). Valtioneuvoston tekemässä selvityksessä (Ali-Yrkkö ym. 2021, s. 12) asiaa katsottiin yrityksiin vaikuttavien ulkoisten ja sisäisten tekijöiden kautta. Sisäisiä tekijöitä voivat olla esimerkiksi kyvykkyydet, tavoitteet ja kehittämistoiminnan organisointi. Ulkoisia taas yleinen taloustilanne, alan kilpailutilanne ja verkostossa toimiminen.

KasvuKS-hankkeessa näkökulma on erityisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, joka on yksi mainituista strategioista. Kriittisesti tarkasteltuna yritys kuitenkin tarvitsee tutkimuksen ja kehityksen näkökulmaa myös muissa strategioissa. Esimerkiksi liiketoiminnan monipuolistaminen vaati TKI-toiminnan hallintaa kuten Joensuu ja muut (2017, s. 19) mainitsevat.

Tässä selvityksessä ei pyritty tunnistamaan niinkään kasvutapoja tai -strategioita vaan ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin kasvutekijöitä (ks. kuvio 1). Sisältöanalyysin, työpajojen ja tekoälyn (Copilot) tuloksena syntyi yhteenveto eri tekijöistä. Pelkkä kasvutekijöiden listaaminen voi vaikeuttaa tulkintaa, joten tekijöiden pohjalta koostettiin muuttujia kasvuun liittyen. Näitä muuttujia käytettiin kuvaamaan erilaisia yritysprofiileja, joita on mahdollisuus hyödyntää, kun yrityksille kohdistetaan viestintää ja palvelua.

Suurin osa haastatelluista yrittäjistä toimi yksinyrittäjinä, mutta mukana oli myös mikroyrityksiä (2–10 työntekijää) ja pienyrityksiä (10–50 työntekijää). Yksinyrittäjien ja mikroyritysten määrän korostuminen ei ole sattumaa: 96,6 % yrityksistä kuuluu 0–9 työllistävien kokoluokkaan Suomessa (Laurikka, 2025, s. 5). Yritykset edustivat laajasti eri toimialoja. Yrityksen ikä vaihteli vastaperustetuista kymmeniä vuosia toimineisiin. Yrityksen ikään ja tilanteeseen liittyen yritykset voidaan jaotella alkavaan, vakiintuneeseen, taantuvaan tai uusiutuvaan yritykseen. Tilanne voi kuitenkin muuttua esim. sukupolvenvaihdoksen, omistajanvaihdoksen tai toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten myötä.

Kasvuun liittyviä tekijöitä selvitettäessä havaittiin, että useat yksinyrittäjät ilmaisivat olevansa tyytyväisiä nykytilanteeseen eivätkä kaivanneet eteenkään henkilöstömäärän kasvua. Esteenä oli esim. rekrytointiin liittyvät riskit ja aiemmat kokemukset koetuista haasteista. Tyytyväisyys yrityksen ”terveeseen tilaan” ja huoli uusien työntekijöiden soveltuvuudesta kasvun esteenä on huomattu myös aiemmissa tutkimuksissa (Senderovitz & Rostgaard, 2016, s. 45). Vaikka henkilöstömäärää ei haluttu kasvattaa, monet yksinyrittäjät halusivat liikevaihdon kasvua ja suhtautuivat myönteisesti yrityksen ja oman osaamisen kehittämiseen. Verkostomainen yhteistyö ja sitä kautta tapahtuva volyymin kasvu kiinnosti myös useita.

Suurimmat haasteet liittyvät rahoituksen ja resurssien niukkuuteen sekä markkinoinnin ja myynnin osaamisen puutteeseen. Ilmiö ei ole uusi vaan Laurikan (2025, s. 4) tekemässä selvityksessä mikroyritykset kertoivat kokeneensa puutteita myynnissä ja markkinoinnissa. Onkin tärkeä huomata, että markkinointikyvykkyys voidaan nähdä erittäin tärkeänä tekijänä yritysten menestymisessä (Joensuu ym., 2017, s. 25). Haasteissa tuli esille myös yksinyrittäjien ajanhallinta ja operatiivinen kuormitus, osaa yrityksistä haastoi lainsäädännön muutokset sekä geopoliittinen epävarmuus. On myös toimialoja, joita teknologian murros haastaa jatkuvasti.

Mahdollisuuksia nähtiin erityisesti uusissa palveluissa, digitalisaatiossa, kansainvälistymisessä ja yhteistyössä muiden yritysten sekä oppilaitosten kanssa. Myös erilaiset rahoitusvaihtoehdot nähtiin mahdollisuutena kehittämistoimenpiteissä ja investoinneissa. Yritysten valmiudet kasvuun perustuvat monipuoliseen osaamiseen, laajoihin verkostoihin ja vahvaan motivaatioon kehittää toimintaa. Asiakaslähtöisyys, riittävät resurssit, rohkeus kokeilla uutta ja kyky hyödyntää ulkopuolista osaamista korostuvat menestyvien yritysten kasvupoluilla. Usean kasvustrategian yhdistäminen, henkilökunnan osallistaminen ja kasvun ottaminen selkeäksi tavoitteeksi ovat keskeisiä tekijöitä pk-yritysten kasvussa (Joensuu ym., 2017. s. 20). Useimmat haastatellut yritykset eivät maininneet kasvustrategiaa, mutta tunnistivat kasvuun liittyviä tekijöitä.

Osaaminen nousi monessa keskustelussa esiin ja osaamiset jaettiin kasvun kannalta merkityksellisiin kokonaisuuksiin: substanssiosaaminen, liiketoimintaosaaminen, johtaminen ja osalla myös kansainvälisyyteen liittyvä osaaminen. Substanssiosaaminen oli pääosin yrittäjien ja yritysten näkemysten mukaan hyvässä kunnossa, eikä siihen liittyviä tarpeita noussut esiin. Liiketoimintaosaaminen taas koettiin monessa haastattelussa haasteellisemmaksi, erityisesti myynnin ja markkinoinnin osalta. Johtaminen ja kansainvälisyys ei noussut haastatteluissa kovin laajasti näkyviin, mikä selittyy osaltaan pienien yritysten määrällä.

Keskustelujen päätteeksi käytiin yritysten kanssa läpi mahdollisia jatkotoimia, jotka kirjattiin keskustelun yhteenvetoon. Yrityksille esiteltiin ja ehdotettiin muun muassa opiskelijayhteistyötä, erilaisia rahoitusmahdollisuuksia, verkostoihin liittymistä ja uusien kumppanuuksien hakemista.

Kasvuun liittyvien tekijöiden kautta syntyi profilointi

Aiemmin analysoitujen tekijöiden perusteella määriteltiin viisi muuttujaa, joiden painotukset yrityksessä vaikuttavat yrityksen kasvuun:

• Resurssit: Resurssit vaihtelevat laajasti. Useat yksinyrittäjät toimivat pienillä resursseilla, kun taas vakiintuneilla yrityksillä on vakaampi talous ja mahdollisuuksia investointeihin.
• Osaaminen: Substanssiosaaminen on usein vahvuus, mutta muissa osaamisissa on vaihtelua.
• Markkinapotentiaali: Yritysten markkina voi olla hyvinkin kapea, mutta aineistosta nousi myös esille mahdollisuuksia laajentua kansainvälisille markkinoille tai laajentaa palveluvalikoimaa.
• Kasvupyrkimys: Osa yrityksistä tavoittelee aktiivisesti kasvua ja kehittämistä, osa taas haluaa säilyttää nykyisen koon ja vakaan liiketoiminnan.
• Yhteistyö ja verkostot: Profiilit vaihtelevat yksintekijöistä aktiivisiin verkostoitujiin. Moni näkee yhteistyön ja opiskelijayhteistyön tärkeänä kasvun mahdollistajana.

Kasvuun vaikuttavien tekijöiden ja muuttujien perusteella tuotettiin neljä esimerkkiprofiilia. On hyvä muistaa, että aineisto on suppeahko ja esitetyt profiilit pohjautuvat tähän aineistoon. Mikään profiileista ei kuvaa suoranaisesti yksittäistä yritystä, koska jokaisen yrityksen tilanne on kuitenkin yksilöllinen ja jatkuvasti muuttuva. Profiileista voi kuitenkin saada käsityksen minkälaisia tilanteita yrityksillä voi olla kasvuun liittyen. Profiilit eroavat muodoltaan sen mukaan, missä ulottuvuuksissa niiden vahvuudet ja heikkoudet korostuvat.

Profiili A: Korkea kasvupyrkimys ja markkinapotentiaali, mutta resurssit ja verkostot voivat olla vielä rakentumassa. Tähän profiiliin voidaan laskea esim. start-up-yritykset.

Profiili B: Erittäin vahva yhteistyö/verkostot ja osaaminen, kasvupyrkimys korkea, resurssit keskitasoa. Tämä profiili liittyy yrityksiin, jotka ovat tottuneet toimimaan verkostoissa.

Profiili C: Osaamista löytyy, mutta resurssit, verkostot ja kasvupyrkimys ovat matalampia. Tämä profiili kattaa usein esim. yksinyrittäjät.

Profiili D: Hyvät resurssit ja osaaminen, mutta kasvupyrkimys ja markkinapotentiaali maltillisia. Tämä profiili kuvaa useimmiten vakiintuneita yrityksiä.

KasvuKS-konsepti ja laajempi hyödynnettävyys

Käytyjen keskustelujen ja aiempien aineistojen perusteella löydettiin useita näkökulmia, jotka tukevat KasvuKS-konseptin käyttöä ja kehitystä:

1. Tutkimus avasi yritysten tilannetta ruohonjuuritason näkökulmasta keskustelujen kautta. Useat aiemmat tutkimukset on tehty kyselyinä, joka rajoittaa vastaajan näkemyksiä. Keskustelujen myötä vahvistui käsitys, että yritykset kaipaavat kahdenkeskistä lähestymistapaa, jossa keskitytään vain kyseisen yrityksen tilanteeseen. Tähän kahdenkeskiset keskustelut ovat ratkaisu.
2. Yritykset tarvitsevat vertaistukea. Usein alakohtainen tai hyvinkin kapean sektorin epämuodollinen tapaaminen auttaisi yrittäjää. Kohdennettuja verkostoja on jo tarjolla mm. yksinyrittäjille, sote-alan yrittäjille ja nuorille. Yrityksiä kutsutaan myös mukaan erilaisiin ekosysteemeihin ja muihin verkostoihin. KasvuKS-hankkeen aikana yrityksille tarjotaan yhteisiä tilaisuuksia verkostoitumiseen ja epämuodollisiin tapaamisiin.
3. Yrittäjien lähestymistavat verkostoitumiseen ja kehittämiseen vaihtelevat – osa keskittyy mieluummin oman toiminnan ylläpitämiseen kuin ulkoisiin yhteistyömuotoihin. Yrittäjän toimintatavoilla ja tilanteella on suuri vaikutus yrityksen halukkuuteen osallistua kehittämistoimiin. Keskustelu jättää enemmän tilaa yksilölle ja hänen tavalleen osallistua.
4. KasvuKS-keskustelut ovat jo tukeneet yrityksiä kasvussa. Yritykset ovat löytäneet uusia rahoitusväyliä, verkostoja ja ratkaisuja. KasvuKS-keskustelut ovat osoittaneet, että osa yrityksistä ei löydä kasvua tukeavia instrumentteja itsenäisesti eikä kuulu yrityksiä tukevien toimenpiteiden piiriin.
5. Aika on rahaa. Yritykset haluavat verkostoitua, mutta yrityksille tarjottavien kohtaamisten tulisi olla napakoita, yrityslähtöisiä, matalankynnyksen kohtaamisia. Tunnin mittainen ja joustava KasvuKS-keskustelu tuntuu vastaavan tähän haasteeseen.

Julkiset, yrityskehitystä ja -yhteistyötä tekevät tahot tapaavat yrityksiä monista syistä. Näissä tapaamisissa yritykset tuovat usein esille arvokasta tietoa, mutta ilman systemaattista tiedon käsittelyä tieto jää yrityksessä vierailleen henkilön haltuun. Tästä esimerkkinä ovat oppilaitosten (Jamk, Gradia) harjoitteluun liittyvän henkilöstön vierailut työpaikoilla. Vierailun aikana olisi luontevaa keskustella yrityksen kehittämistä ja tässä voitaisiin hyödyntää esim. KasvuKS-konseptin mallia. Sen lisäksi prosessi tiedon keräämisestä sen jalostamiseen yritystä hyödyntäväksi tulisi olla systemaattista.

Tässä artikkelissa esitetyt näkemykset edustavat hyvin kapeasti yritysten kasvun mahdollisuuksia. KasvuKS-hankkeen näkökulmasta olisi kuitenkin toivottavaa, että KasvuKS-keskustelujen ja muiden toimenpiteiden kautta on autettu muutamia yrityksiä kasvun polulle. Kuten aiemmin on todettu, suurin osa suomalaisista yrityksistä työllistää alle kymmenen henkilöä. Näiden yritysten äänen esiin tuominen on erityisen tärkeää ja arvokasta. Lähes jokainen yksinyrittäjä voi olla tulevaisuuden kasvuyrittäjä ja työllistäjä, mutta tässä työllisyystilanteessa jokainen yksinyrittäjä on jo itsessään arvokas ja rohkea. Toivottavaa on, että keskustelu jatkuu kaiken kokoisten yritysten kanssa.