Arena Public
Työmaakypärä henkilön kainalossa

Kuva: Adobe Stock

Jamkin infrat ja laitteet yritysten käyttöön

Liiketoiminta ja talous Ympäristö ja kestävyys

Ammattikorkeakoulujen laboratorioympäristöt on useimmiten rakennettu vastaamaan koulutustarpeisiin. Tämä ja koulutuksen tuottajien perinteiset tavat toimia ovat aiheuttaneet osaltaan sen, että laboratorioympäristöjen käyttöasteet voivat olla kovinkin matalia.

Avoin Laboratorio Biotalouteen -hanke (ALaBio) lähti ratkaisemaan näitä haasteita ja kehittämään mahdollisia ratkaisuja tilojen parempaan hyödynnettävyyteen. Kohderyhmänä olivat erityisesti pk-yritykset, jotka nähtiin potentiaalisina tilojen hyödyntäjinä tulevaisuudessa.

Yritysten tunnistamat haasteet laboratorioiden hyödyntämisessä

Hankkeen alussa syksyllä 2023 selvitettiin keskisuomalaisille bio- ja kiertotalouden pk-yrityksille suunnatulla Webropol-kyselyllä, mitä haasteita ja mahdollisuuksia yritykset näkevät laboratoriotilojen ja -laitteiden parempaan hyödyntämiseen. Kyselyn perusteella haasteita on monia: pienten yritysten taloudelliset resurssit voivat olla niukat, eikä yrityksillä ole riittävästi tietoa laboratoriotilojen tarjoamista mahdollisuuksista yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Yritysten ja ammattikorkeakoulujen välisessä yhteistyössä nähtiin myös puutteita ja aikatauluhaasteita: julkiset laboratoriotilat eivät välttämättä ole riittävän joustava kumppani. Riskinhallinta erityisesti uusien tuotteiden kehittämisessä nähtiin haasteena: yritysten vaatimukset salassa pidettävien asioiden suhteen voivat estää julkisten toimijoiden tilojen ja asiantuntijoiden hyödyntämisen.

Ammattikorkeakoulua ei tunnisteta TKI-toimijana, mikä voi olla kynnys yhteistyön aloittamiselle. Laboratorioiden laitekanta ja tilat määrittävät hyvin paljon, miten yritykset voivat hyödyntää tiloja – vai voivatko lainkaan. Jos tarjolla ei ole yrityksen liiketoiminnan kehittämistä mahdollistavaa laitekantaa tai tiloja, yhteistyö ei yrityksen näkökulmasta ole tavoiteltavaa.

Mahdollisuudet tutuiksi

Edellä mainituista syistä erityisesti tiedon puute laboratorioiden yrityksille tarjoamista mahdollisuuksista nousi kyselyssä esille. Tähän pyrittiin ALaBio-hankkeessa vastaamaan monin tavoin.

Tietoa laboratorioiden mahdollisuuksista lisättiin tuottamalla Jamk Biotalousinstituutin virtuaalinen kävelykierros laboratorioissa sekä julkaisemalla laboratorioiden laiteluettelo. Lisäksi saavutettavuutta lisättiin virtualisoimalla laboratorioiden yleisperehdytys sekä yhden analyysilaitteen käyttöönotto. Laboratorioiden hyödynnettävyyttä kehitettiin uusia toimintamalleja pilotoimalla yhdessä yritysten kanssa. Näihin toimenpiteisiin päädyttiin kyselyssä esille nousseiden tarpeiden pohjalta.

Edellisen lisäksi selvitettiin myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun sisäisiä esteitä laboratorion käytölle osana yritysten tuotekehitystä. Ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden lomat ajoittuvat usein samaan aikaan: heinäkuussa yritysten voikin olla haastava saada asiantuntija-apua esimerkiksi testausten toteuttamiseen. Lisäksi käytössä olevat ohjelmistolisenssit ovat oppilaitoksille tarkoitettuja, mikä voi estää niiden käytön yritysten tarpeisiin. Samoin wlan- ja FUNET-verkkojen käytössä voi olla rajoituksia.

Selvityksessä nousi esille muutamia kysymyksiä, joihin ALaBio-hankkeessa etsittiin ratkaisuja, kuten työturvallisuuden huomioiminen sekä kulkuoikeudet oppilaitoksen tiloissa. Yritysten vastuut ja velvollisuudet on syytä selvittää erilaisissa toimintamalleissa, ja viedä ne tarvittaessa yritysten ja Jamkin välisiin sopimuksiin. Lisäksi kaikilta Jamkin tiloissa työskenteleviltä yrityksiltä on syytä edellyttää voimassa olevaa vastuuvahinkovakuutusta.

Toimintamalleja yrityksille

Vaikka edellä mainittuja sisäisiä haasteita siis tunnistettiinkin, yritysyhteistyön tiivistämiselle ja uusien toimintamallien kehittämiselle yhdessä yritysten kanssa suhtauduttiin positiivisesti. Jamkissa nähtiin merkittävänä se, että ALaBio-hankkeessa voitiin kehittää ja testata uusia toimintamalleja yhdessä pk-yritysten kanssa.

Kehitettävät ja pilotoitavat toimintamallit suunniteltiin yrityksille suunnatun tarvekartoituksen pohjalta, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin yritysten tarpeisiin, ja olisivat yritysten hyödynnettävissä myös hankkeen jälkeen. Tarvekartoitus, joka toteutettiin Webropol-kyselynä verkkosivuilla, suunnattiin keskisuomalaisille bio- ja kiertotaloudessa toimiville tai sinne mahdollisesti suuntautumassa olevalle yrityksille. Kysely lähettiin 155 yritykselle, joista 15 vastasi siihen.

Hankkeen alussa selvitettiin käytössä olevia toimintamalleja haastattelemalla yhdeksää julkista toimijaa, joilla on laboratoriotiloja. Haastattelut osoittivat käytössä olevan hyvinkin moninaisia malleja, joista yksikään ei noussut esille erityisen toimivana.

Sekä yritysten tarvekartoituksen että haastattelujen perusteella valittiin seuraavat mallit hankkeessa yhdessä yritysten kanssa pilotoitaviksi toimintamalleiksi.

  1. Laboratorion tilavuokramalli
    • Yritys vuokraa laboratoriotilaa omaan tuotekehitysprojektiin
    • Laboratorion laitteet yrityksen käytössä sekä laboratorion asiantuntijat tarvittaessa käytössä
  1. Laitevuokramalli
    • Yritys vuokraa laboratorion laitteen omaan tuotekehitysprojektiin
  1. Opiskelijatyömalli
    •  Opiskelija toteuttaa yrityksen tuotekehitysprojektia laboratoriossa osana laboratorion henkilökuntaa
  1. Jamkin toimistotilamalli
    • Yritys sijoittuu laboratorion/amk:n toimistotiloihin ja hyödyntää tilojen yhteydessä olevia laboratoriotiloja/laitteita
  1. Biotalousinstituutin asiantuntijapalvelumalli
    • Laboratorion asiantuntijatyö ja laitteet yrityksen tuotekehitystyöhön asiakkaan luona

Toimintamalleja pilotoitiin yhdessä yritysten kanssa. Kunkin toimintamallin pilotointisuunnitelmaan määriteltiin kummankin osapuolen vastuut ja velvollisuudet, aikataulu sekä käytännön toteuttajat. Koska toimintamallien pilotointi sisälsi kullekin pilottiyritykselle toteutettavia yrityskohtaisia toimenpiteitä, määritettiin suunnitelmaan myös pilotoinnin yhteydessä muodostuvan de minimis -tuen määrä. Kukin yritys osallistui vain yhteen toimintamallin pilotointiin.

Pilotointien jälkeen kerättiin palautteet, niin siihen osallistuneilta yritysten kuin Jamkin henkilökunnankin edustajilta. Palautteiden perusteella kaikki pilottivaiheeseen valitut toimintamallit osoittautuivat onnistuneiksi, ja niitä voidaan jatkossa toteuttaa, tarvittaessa skaalaten, muidenkin yritysten kanssa.

Laboratorion hyödynnettävyyttä sekä saavutettavuutta kehitettiin tarvekartoituksen ja ohjausryhmäpalautteen perusteella muun muassa virtualisoimalla laboratorioympäristö laitteineen, toteuttamalla laboratoriotyöskentelyyn liittyvä yleisperehdytys verkkoympäristössä etäopiskelumahdollisuutena sekä julkistamalla laboratorion laiteluettelo. Lisäksi testattiin uusien digitaalisten työkalujen, kuten Mixed Reality (MR) -lasien hyödynnettävyyttä laboratorion laitekohtaisessa perehdytyksessä.

Tulokset hyötykäyttöön

Avoin Laboratorio biotalouteen (ALaBio) -hanke oli onnistunut: sen tavoitteet saavutettiin ja jopa ylitettiin, sillä hankkeen aikana tunnistettuihin yritysten tarpeisiin voitiin vastata monipuolisesti ja joustavasti. Tuloksiksi saatiin virtuaali- ja opetusmateriaalia, jotka hyödyttävät sekä yrityksiä että Jamkin tutkinto-opiskelijoiden koulutusta, pystyttiin tuottamaan tietoa laboratorioiden mahdollisuuksista yritysten tarpeisiin, sekä rakennettiin toimintamalleja, joita toteutetaan myös jatkossa.

Avoin Laboratorio Biotalouteen – ALaBio

Avoin Laboratorio Biotalouteen (ALaBio) kehittämishankkeessa aktivoidaan keskisuomalaisten yritysten TKI-toimintaa. Jamkin Biotalousinstituutin (BTI) laboratorio- ja testausympäristöjen tilat ja laitteet avataan bio- ja kiertotalouden ratkaisuja kehittävien pk-yritysten käyttöön. Hankkeessa kehitetään BTI:n laboratorioympäristön ’matalan kynnyksen’ toimintamalleja sekä kasvatetaan tietoisuutta saatavilla olevista laitteistoista ja palveluista.  Toteutusaika 1.4.2023 – 31.10.2024.

Lue lisää Avautuu uuteen välilehteen
Euroopan unionin osarahoittama, EU-lippulogo