Jyväskylän ammattikorkeakoulun kansainvälinen Sustainable SMEs -hanke järjesti helmikuussa ensimmäisen työpajan, jonka aikana pk-yritykset ja heidän sidosryhmänsä kerääntyivät yhteen rakentamaan ajantasaista tilannekuvaa valmistavan teollisuuden ja biotalouden pk-yritysten vastuullisuusraportoinnista. Tarkoituksena oli tunnistaa keskeiset haasteet ja kipukohdat ja tulevissa työpajoissa jakaa myös hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja. Kokosimme tähän artikkeliin päähavainnot työpajan tuloksista.
Miksi pk-yritysten kannattaa raportoida vastuullisuudestaan?
Vaikka pk-yrityksen vastuullisuusraportointi pohjautuisi vapaaehtoisuuteen, sen hyödyt yritykselle ovat merkittäviä. Suuret yritykset vaativat jo nyt kestävyystietoa toimitusketjussa olevilta pk-yrityksiltään ja tarve tulevaisuudessa kasvaa. Pahimmillaan vastuullisuuden raportoinnin puute voi johtaa yhteistyön päättymiseen. OP Pohjolan toteuttaman Suuryritystutkimuksen (2026) mukaan 40 prosenttia suuryrityksistä ennakoi joutuvansa vaihtamaan alihankkijoita tai toimittajia lähitulevaisuudessa kiristyneiden vastuullisuusvelvoitteiden vuoksi. Toisaalta vastuullisuustyön näkyväksi tekemisellä voidaan saavuttaa myös uusia asiakkuuksia ja yhteistyökumppanuuksia.
Vastuullisuudesta raportoiminen tukee vastuullisuustoimien kehittymistä, lisää läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta tekemällä näkyväksi pk-yritysten vastuullisuustyön ja antaa etulyöntiaseman. Yhä useammat tutkimukset korostavat vastuullisuuden ja siitä raportoimisen tuomaa kilpailuetua. (Galli ym., 2024; Tilintarkastajat, 2025). Vastuu Groupin toteuttamassa Pk-yritysten vastuullisuus 2025 -tutkimuksessa pk-yritykset itse korostavat erityisesti vastuullisuusraportoinnin hyödyiksi maineen ja brändin vahvistumista, sidosryhmien luottamuksen lisääntymistä, parempaa riskienhallintaa, uusia asiakkuuksia ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä parempaa varautumista tuleviin lainsäädäntö- ja asiakasvaatimuksiin (Vastuu Group, 2025).
Sustainable SMEs -hankkeen työpajassa kävi nopeasti selväksi, että vastuullisuusraportointi ei ole enää “kiva lisä”, vaan yhä useammin liiketoiminnan edellytys. Suuret yritykset odottavat alihankkijoiltaan läpinäkyvää tietoa vastuullisuudesta, ja sama kehitys näkyy rahoittajilla, hankintaprosesseissa sekä arvoketjuissa. Monet pk-yritykset kokevat , että raportointi avaa ovia uusiin kumppanuuksiin ja vahvistaa yrityksen uskottavuutta osana laajempaa arvoketjua.
Työpajan keskusteluissa nousi myös esiin raportoinnin sisäinen arvo: yritykset saavat esimerkiksi paremman käsityksen toimintansa vaikutuksista ja kehitysmahdollisuuksista, kun tietoa kerätään järjestelmällisesti. Vastuullisuusraportointi tekee näkyväksi paitsi edistysaskeleet, myös riskit, ja tämä auttaa yrityksiä sekä strategisessa suunnittelussa että arjen päätöksenteossa. Yhteenvetona voimme todeta, että työpajan osallistujat näkivät vastuullisuusraportoinnin ennen kaikkea välineenä vahvistaa yrityksen kilpailukykyä ja luoda pitkäjänteistä luottamusta asiakkaisiin ja sidosryhmiin.
Mitä vastuullisuusraportissa tulisi käsitellä?
Vastuullinen yritys huomioi ympäristön, ihmiset ja talouden kestävästi kaikessa toiminnassaan. Vastuullisuusraportointia varten yrityksen on tärkeä tunnistaa oma nykytila, oman toiminnan ja oman arvoverkoston olennaiset asiat, yrityksen vastuullisuustavoitteet sekä keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi (Keskuskauppakamari, 2023).
Sustainable SMEs -hankkeen työpajan keskusteluissa vastuullisuusraportoinnissa korostui tarve kuvata sitä, mitä yritys todella tekee. Osallistujat painottivat erityisesti käytännönläheisyyttä: vastuullisuutta ei pidä esittää abstrakteina tavoitteina, vaan konkreettisina toimintatapoina ja arkisina valintoina. Esimerkiksi yrityksen roolin ja vaikutusten tunnistaminen nähtiin tärkeänä lähtökohtana, erityisesti toimialoilla, joilla ympäristövaikutukset ja sosiaaliset ulottuvuudet ovat merkittäviä.
Lisäksi kaksoisolennaisuusanalyysi nousi työpajan keskeiseksi käsitteeksi. Sen avulla yritys voi hahmottaa, mitkä teemat ovat merkittäviä sekä omalle toiminnalle että yhteiskunnalle. Työpajan aikana osallistujat pohtivat, miten sidosryhmien näkemyksiä voisi hyödyntää osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Esimerkiksi taloudellisen tiedon hyödyntäminen sekä oman toiminnan merkittävien riskien ymmärtäminen korostuivat olennaisuuden tunnistamisessa. Myös luontojalanjäljen mittaaminen ja raportointi kiinnostivat erityisesti biotalouden ja teollisuuden toimialoilla, joissa tunnistetaan yritystoiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luontokatoon.
Näiden teemojen lisäksi nousi esiin ajatus siitä, että kaikki yrityksen vastuullisuustoimien tieto ei palvele yrityksen kaikkia kohderyhmiä. Vastuullisuusraportin osia voidaan hyödyntää eri kohderyhmille, jolloin viestinnän kohdentaminen parantaa raportin käytettävyyttä ja vaikuttavuutta. Näin raportti ei jää hyllyyn, vaan toimii aitona vuoropuhelun ja yhteistyön välineenä.
Miten pk-yritykset voivat toteuttaa raportointia?
Sustainable SMEs -hankkeen työpajan keskusteluissa korostui ennen kaikkea halu rakentaa raportointia, joka ei kuormita tarpeettomasti, vaan aidosti tukee liiketoimintaa ja vastaa kumppaneiden odotuksiin. Raportoinnin toteuttaminen koettiin monivaiheiseksi, mutta ei mahdottomaksi. Työkalujen ja standardien laaja kirjo aiheuttaa epävarmuutta, ja siksi työpajan osallistujat painottivat, että tärkeintä ei ole tietyn työkalun valinta, vaan selkeä ja hallittu prosessi. Kun tiedonkeruu ja vastuut on määritelty, työkalut ovat vain väline kokonaisuuden jäsentämiseen.
Moni osallistuja kertoi hakevansa inspiraatiota suurten yritysten raportointikäytännöistä, vaikka niiden mallit eivät sellaisenaan sovi pk-sektorille. Keskeistä on poimia esimerkkejä, jotka auttavat rakentamaan oman yrityksen tarpeisiin sopivan rakenteen. Raportointia voi tukea myös tekoäly, joka nopeuttaa datan käsittelyä, auttaa koostamaan tietoa eri lähteistä ja tekee raportoinnista kevyempää ilman, että sen laatu kärsii.
Keskuskauppakamarin Vastuullisuuden pikaoppaassa (2023) kehotetaan yrityksiä aloittamaan vastuullisuusraportointi ensin perehtymällä raportointiin tarkemmin: lukemalla aineistoa, osallistumalla valmennuksiin ja verkkokursseihin. Työpajassakin esiin nostettu vertaisoppiminen korostuu myös tutkimuksissa; benchmarking erityisesti toimialavertaisilta nähdään tärkeäksi tueksi vastuullisuusraportoinnin toteuttamisessa (Greig ym., 2021). Kun perehtyminen on tehty, on tärkeä tunnistaa nykytila ja olennaiset asiat osallistamalla tunnistamiseen yrityksen tärkeitä sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä. Tämän jälkeen on aika tavoiteasetannalle ja toimenpiteiden suunnittelulle. Siinä auttaa realistinen kunnianhimo, seurantaa tukevat mittarit sekä konkreettiset toimenpiteet. Vaikutusten seuraaminen, suunnitelmien mahdollinen päivittäminen sekä vastuullisuustoimista viestiminen varmistavat pk-yritykselle liiketoiminnan kestävän kehityksen sekä kilpailuedun. (Keskuskauppakamari, 2023.)
Kohti sujuvampaa ja vaikuttavampaa raportointia
Hankkeen työpajan keskusteluista välittyi pk-yritysten vahva tahtotila kehittää vastuullisuusraportointia askel kerrallaan. Pk-yritykset eivät kaipaa raskaita järjestelmiä vaan selkeitä periaatteita, toimivia käytäntöjä ja tukea matkan varrella.
Haasteita luonnollisesti edelleen riittää. Työpajan osallistujat nostivat esimerkkinä vastuullisuusraporttien vertailtavuuden haasteen, raportointitietojen avoimuuden ja läpinäkyvyyden sekä hiilijalanjäljen päästökertoimien todenperäisyyden. Myös toistotyön välttäminen herättää keskustelua: miten rakentaa prosessi, jossa samaa tietoa ei tarvitse kerätä moneen kertaan eri sidosryhmille? Yhteinen toive oli selkeä; raportointia pitäisi olla mahdollista tehdä niin, että se tuottaa arvoa kaikille osapuolille.
Tutkimukset korostavat, ettei vastuullisuusraportointia kannata tehdä yksin. Yhteistyö omassa toimitusketjussa ja muiden sidosryhmien kanssa auttaa varmistamaan oikean ymmärryksen ja sisällön. Toimialalla tapahtuva yhteistyö ja vertaisoppiminen tehostaa tekemistä ja edistää koko alan kehittymistä. Sisäinen yhteistyö varmistaa kattavuutta ja konkretiaa samalla sitouttaen koko yrityksen henkilöstön mukaan vastuullisuustyöhön ja jatkuvaan parantamiseen. (Greig ym., 2021.)
Kun raportointi perustuu olennaisiin asioihin ja yrityksen omiin vahvuuksiin, siitä tulee väline, joka auttaa yritystä kehittämään toimintaansa, lunastamaan paikkansa arvoketjuissa ja rakentamaan luotettavampaa ja kestävämpää tulevaisuutta. Ja juuri tähän suuntaan Sustainable SMEs -työpajan yhteinen ymmärrys ohjaa. Sustainable SMEs -hankkeen seuraavat vaiheet – vastuullisuusraportoinnin työkalujen pilotit, sparraus, opaskirjat ja työkalupaketin rakentaminen – tarjoavat yrityksille toivottua tukea ja yhteistyötä vastuullisuusraportoinnin taipaleelle.
Sustainable SMEs -hanke: Sustainability reporting enhancing SMEs’ market reach, competitiveness, and sustainable growth
Järjestämme monipuolista toimintaa yritysten vastuullisuusraportoinnin tueksi: tietoiskuja, verkkotilaisuuksia, työpajoja ja koulutuksista, sekä kokoamme kattavasti vapaasti käytettävää materiaalia. Vastuullisuusraportointitiedot ja -taidot parantavat yritysten kilpailukykyä suurten yritysten arvoketjuissa ja julkisissa hankinnoissa sekä rahoituksessa. Ne myös auttavat uudistamaan yritysten toimintaa ja rakentavat pohjaa kestävälle kasvulle ja kansainvälistymiselle. Vastuulliset yritykset ovat myös houkuttelevia työnantajia.
