Arena Pro
Kyltti, jossa teksti online booking. Vieressä läppäri, tabletti ja puhelin, joissa havainnekuvat sisällöt.

Kuva: Adobe Stock

Asiakas ei etsi yhdestä kanavasta: mitä suomalaisen maaseutumatkailijan tiedonhakutavat kertovat matkailun kehittämisestä?

Liiketoiminta ja talous Ympäristö ja kestävyys

Maaseutumatkailijan päätös perustuu moniin tietolähteisiin. Rural Finland Tourism Hub -hankkeen aineisto osoittaa, että maaseutumatkailun näkyvyys ei synny yksittäisissä kanavissa vaan niiden yhteisvaikutuksesta.

Maaseutumatkailun näkyvyydestä keskusteltaessa huomio kohdistuu usein yksittäisiin kanaviin. Pitäisikö panostaa verkkosivuihin, sosiaaliseen mediaan, hakukonemarkkinointiin vai asiakkaiden arvosteluihin? Todellisuudessa matkailija ei kuitenkaan tarkastele näitä erillisinä kokonaisuuksina. Hän rakentaa käsityksensä kohteesta useista lähteistä samalla kertaa.

Tämä havainto nousi esiin myös Matka maaseudulle: Kuluttajatutkimus maaseutumatkailun nykytilasta ja kehittämistarpeista 2024–2025 -selvityksessä, joka toteutettiin osana Rural Finland Tourism Hub -hanketta (Röntynen, 2026). Kahden valtakunnallisen kyselyn perusteella (v. 2024 n=953, v. 2025 n= 1032) suomalaiset maaseutumatkailijat hyödyntävät rinnakkain verkkosivuja, hakukoneita, karttapalveluita, sosiaalista mediaa, verkkoarvosteluja sekä tuttavien suosituksia matkansa suunnittelussa.

Havainto ei ole ainutlaatuinen suomalaisessa kontekstissa. Kansainvälisessä matkailututkimuksessa on jo pitkään todettu, että tiedonhaku on monivaiheinen prosessi, jossa matkailijat yhdistelevät erilaisia henkilökohtaisia, kaupallisia ja riippumattomia tietolähteitä (Fodness & Murray, 1999; Jacobsen & Munar, 2012). Samalla digitaalisten alustojen merkitys on kasvanut voimakkaasti, kun matkailijat etsivät, vertailevat ja arvioivat vaihtoehtoja verkossa (Xiang & Gretzel, 2010).

Asiakas ei etsi tietoa yhdestä kanavasta

Matkailumarkkinointia tarkastellaan edelleen usein kanavalähtöisesti. Käytännössä asiakas kuitenkin liikkuu jatkuvasti kanavasta toiseen. Esimerkiksi kiinnostus voi herätä sosiaalisessa mediassa vastaan tulleesta kuvasta tai lehtiartikkelista. Tämän jälkeen matkailija tekee hakukonehaun, tarkistaa alueen matkailusivuston, etsii tarkempia tietoja yrityksen verkkosivuilta ja vertailee muiden kokemuksia verkkoarvosteluissa. Lopullinen päätös voi vielä vahvistua tuttavan suosituksen tai aiemman oman kokemuksen perusteella.

Selvityksessämme (Röntynen, 2026) kaikkein tärkeimmiksi tiedonlähteiksi nousivat matkailukohteiden verkkosivut, yritysten omat verkkosivut, hakukoneet ja karttapalvelut. Sosiaalinen media, verkkoarvostelut ja tuttavien suositukset täydensivät näitä tarjoamalla luottamusta ja kokemuksellista tietoa. Perinteisen mainonnan, esimerkiksi lehti-ilmoitusten ja esitteiden, merkitys on marginaalinen.

Tulos tukee aiempaa tutkimusta, jonka mukaan matkailijat eivät käytä erilaisia tiedonlähteitä toistensa vaihtoehtoina vaan toisiaan täydentävinä kokonaisuuksina (Jacobsen & Munar, 2012; Munar & Jacobsen, 2013).

Verkkosivut eivät ole menettäneet merkitystään

Sosiaalisen median näkyvyys voi helposti luoda vaikutelman siitä, että yritysten omien verkkosivujen merkitys olisi vähentynyt. Aineistomme kertoo päinvastaisesta. Vaikka asiakkaat hakevat inspiraatiota monista eri kanavista, he palaavat edelleen verkkosivuille etsiessään käytännön tietoja palveluista, hinnoista, sijainnista, saavutettavuudesta ja yhteystiedoista.

Tämä on tärkeä viesti erityisesti pienille maaseutumatkailuyrityksille. Sosiaalinen media voi herättää kiinnostuksen (Munar & Jacobsen, 2013; Xiang & Gretzel, 2010; Chauhan ym., 2026), mutta se ei välttämättä korvaa tarvetta selkeälle, ajantasaiselle ja helposti löydettävälle verkkosivustolle. Verkkosivut toimivat edelleen yrityksen digitaalisena kotipesänä.

On syytä huomata, että selvityksen aineisto kerättiin aikana, jolloin generatiivinen tekoäly oli jo tullut kuluttajien käyttöön ja muuttamassa tiedonhakukäytäntöjä. Kyselyiden suunnitteluvaiheessa tekoälyä ei kuitenkaan vielä huomioitu erillisenä tiedonlähteenä. Vastaajilla oli mahdollisuus nostaa esiin käyttämiään kanavia avoimissa vastauksissa, mutta tekoälypalvelut eivät nousseet niissä merkittävästi esille. Tämä voi kertoa siitä, että matkailuun liittyvä tiedonhaku perustui aineistonkeruun aikaan edelleen pääasiassa verkkosivuihin, hakukoneisiin, karttapalveluihin, sosiaaliseen mediaan ja muiden käyttäjien kokemuksiin. Samalla on kuitenkin mahdollista, että tekoälypohjaisten palvelujen merkitys matkailijoiden tiedonhaussa kasvaa tulevaisuudessa, sillä niiden on todettu tukevan tiedon kokoamista, vaihtoehtojen vertailua ja matkasuunnittelua. Lisäksi tiedonhaun nopeasti muuttuva toimintaympäristö korostaa tarvetta seurata jatkossa myös generatiivisen tekoälyn käyttöä matkailijoiden tiedonlähteenä, sillä tämän selvityksen perusteella sen rooli ei vielä näyttäydy keskeisenä, vaikka sen merkitys matkailun tiedonhaussa näyttää olevan kasvussa (Kim ym., 2026).

Luottamusta rakennetaan kokemuksilla

Yksi aineiston kiinnostavimmista havainnoista liittyy luottamukseen. Vaikka viralliset verkkosivut olivat erittäin tärkeitä tiedonlähteitä, vastaajat korostivat myös muiden matkailijoiden kokemuksia sekä tuttavien suosituksia. Aiempi tutkimus on osoittanut, että matkailijat pitävät käyttäjien tuottamia kokemuksia usein uskottavana tiedonlähteenä arvioidessaan matkailupalvelujen laatua (Guzzo ym., 2022).

Tämä ilmiö tunnetaan matkailututkimuksessa hyvin. Matkailupalveluita on vaikea arvioida ennen niiden kokemista, minkä vuoksi matkailijat etsivät vahvistusta muiden ihmisten kokemuksista. Verkkoarvosteluiden onkin havaittu vaikuttavan merkittävästi matkakohteiden ja majoituspalveluiden arviointiin sekä niihin kohdistuvaan kiinnostukseen (Litvin ym., Goldsmith & Pan, 2008; Vermeulen & Seegers, 2009; Guo & Pesonen, 2022).

Kehittämisnäkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että asiakaskokemus ja viestintä eivät ole toisistaan irrallisia asioita. Jokainen asiakas tuottaa potentiaalisesti sisältöä, joka vaikuttaa seuraavien asiakkaiden päätöksiin.

Maaseutumatkailun erityispiirre on ajantasainen tilannetieto

Kansainväliseen kirjallisuuteen verrattuna suomalaisessa aineistossa (Röntynen, 2026) nousi esiin yksi erityinen piirre. Vastaajat korostivat sääolosuhteisiin, vesitilanteeseen, jääolosuhteisiin, tapahtumiin ja paikallisiin olosuhteisiin liittyvän tiedon merkitystä.

Havainto on kiinnostava erityisesti maaseutumatkailun näkökulmasta. Monissa maaseutukohteissa matkailukokemus on vahvasti sidoksissa luontoon ja paikallisiin olosuhteisiin. Siksi asiakkaan tiedontarve ei pääty varausvaiheeseen, vaan jatkuu matkan aikana. Tämä haastaa matkailuyrityksiä ja alueorganisaatioita pohtimaan, kuinka ajantasainen tieto saadaan helposti saataville eri kanavissa. Hyvä esimerkki tässä on Metsähallitus, joka julkaisee äskettäin päivitetyssä Luontoon.fi-palvelussa monista kohteista ajankohtaistietoja, kuten reittien kunnosta, sää- ja jääolosuhteista, infran kunnosta sekä muista vierailuun vaikuttavista tekijöistä (kuvio 1). Vastaavan tyyppinen helposti löydettävä tilannetieto voi olla matkailijalle yhtä tärkeää kuin kohteen perustiedot.

Kuvakaappaus Luontoon.fi-palvelusta, jossa julkaistaan ajankohtaisia tietoja erilaisten luontoreittien kunnosta, sää- ja jääolosuhteista, infran kunnosta sekä muista vierailuun vaikuttavista tekijöistä.
Kuvio 1. Kuvakaappaus Luontoon.fi-palvelusta, jossa näkyy Metsähallituksen ylläpitämää ajankohtaista olosuhdetietoa Salamajärven kansallispuistosta.

Mitä matkailun kehittäjien kannattaa tehdä?

Tulosten perusteella maaseutumatkailun kehittämisessä kannattaa kiinnittää huomiota koko digitaalisen näkyvyyden kokonaisuuteen yksittäisten kanavien sijaan. Vaikka matkailijat hyödyntävät useita tietolähteitä, yritysten ja matkailukohteiden omat verkkosivut ovat edelleen keskeisessä asemassa. Siksi verkkosivujen ajantasaisuudesta, selkeästä rakenteesta ja helposti löydettävistä perustiedoista on tärkeää huolehtia.

Samalla löydettävyyteen hakukoneissa ja karttapalveluissa kannattaa panostaa. Monelle matkailijalle ensimmäinen kosketus kohteeseen tapahtuu Google-haun tai karttasovelluksen kautta, ja erityisesti matkan aikana tehdyt spontaanit valinnat perustuvat usein karttapalveluista löytyvään tietoon (Leiras & Eusébio, 2024).

Selvitys korostaa myös asiakkaiden kokemusten merkitystä. Verkkoarvostelut ja muiden matkailijoiden suositukset vaikuttavat vahvasti luottamuksen muodostumiseen, joten yritysten kannattaa kannustaa asiakkaitaan jakamaan kokemuksiaan ja antamaan palautetta niissä palveluissa, joissa potentiaaliset asiakkaat tietoa etsivät.

Lisäksi eri kanavissa julkaistun tiedon tulisi olla keskenään yhdenmukaista. Kun verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, karttapalveluissa ja alueellisilla matkailusivustoilla esitetään samat tiedot, matkailijan on helpompi luottaa niiden oikeellisuuteen. Tämä tukee myös monikanavaisen asiakaskokemuksen periaatteita (Berman & Thelen, 2018).

Erityisesti luontomatkailussa ajantasaisen tilannetiedon merkitys korostuu. Tietoa esimerkiksi reittien kunnosta, sääolosuhteista, saavutettavuudesta ja tapahtumista kannattaa päivittää aktiivisesti, sillä matkailijat käyttävät sitä suunnitellessaan matkaa ja tehdessään valintoja kohteessa. Tulokset osoittavat, että maaseutumatkailun näkyvyys syntyy ennen kaikkea siitä, kuinka hyvin nämä eri tietolähteet tukevat toisiaan matkailijan päätöksenteon eri vaiheissa.

Rural Finland Tourism Hub -hankkeen tulokset osoittavat, että asiakkaan näkökulmasta matkailun tiedonhaku muodostaa kokonaisuuden, ei yksittäisiä kanavia. Menestys ei perustu siihen, että matkailukohde tai siihen liittyvät palvelut näkyvät yhdessä paikassa hyvin, vaan siihen, että asiakas löytää luotettavaa, yhtenäistä ja ajantasaista tietoa kaikkialta, missä hän liikkuu tiedonhakumatkansa aikana.

Vaikka tulokset tukevat monilta osin aiempaa matkailijoiden tiedonhakua käsittelevää tutkimusta, niiden merkitys on erityisesti maaseutumatkailun kontekstissa. Aiemmassa tutkimuksessa on jo osoitettu, että matkailijat hyödyntävät useita tiedonlähteitä rinnakkain (Xiang & Gretzel, 2010; Jacobsen & Munar, 2012), mutta maaseutumatkailua koskevaa ajantasaista tutkimustietoa on edelleen verrattain vähän. Tämä selvitys vahvistaa, että myös suomalaisessa maaseutumatkailussa verkkosivut, hakukoneet, karttapalvelut, verkkoarvostelut, sosiaalinen media ja suositukset täydentävät toisiaan matkailijan tiedonhaussa. Samalla tulokset nostavat esiin maaseutumatkailulle ominaisia piirteitä, kuten paikallis- ja olosuhdetiedon merkityksen matkailijan päätöksenteossa.

Kehittämisen näkökulmasta keskeinen viesti onkin, että näkyvyyttä ei kannata rakentaa yksittäisten kanavien ehdoilla. Sen sijaan huomiota tulisi kiinnittää siihen, että tieto on ajantasaista, yhdenmukaista ja löydettävissä eri kanavissa sekä ihmisille että yhä useammin myös tekoälypohjaisille tiedonhakupalveluille. Näin maaseutumatkailuyritykset ja alueorganisaatiot voivat vastata matkailijoiden muuttuneisiin tiedonhakutapoihin ja parantaa myös pienempien toimijoiden löydettävyyttä.

Rural Finland Tourism Hub: Maaseutumatkailun osaamisverkosto

Valtakunnallinen Rural Finland Tourism Hub -hanke tukee kehittäjien verkostoitumista, tiedon jakamista ja uusien kehittämistoimenpiteiden syntymistä. Hanke on rahoitettu Euroopan maaseuturahastosta 2023–2027. Hankkeen päätoteuttajana on Satakunnan ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina toimivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry.

Lisätietoa hankkeesta Avautuu uuteen välilehteen
Euroopan unionin osarahoittama, EU-lippulogo