Korkeakouluopiskelijoiden osallistuminen hyvinvointia edistävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin tuottaa ratkaisuja, jotka vastaavat opiskelijoiden tarpeisiin. Osallisuus on moniulotteinen ilmiö, joten sille ei ole olemassa yksiselitteistä tai yhtä oikeaa määritelmää ja jonka merkitys voi vaihdella kontekstista ja näkökulmasta riippuen. Yksinkertaistettuna osallisuudella tarkoitetaan kuulemista ja kuulluksi tulemista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023). Syvällisemmin ymmärrettynä osallisuus tarkoittaa yksilön ja yhteisön välistä suhdetta, jossa yksilö on osa yhteisöä, toimii sen sisällä ja kokee kuuluvansa siihen (Nivala & Ryynänen, 2013). Samaan aikaan osallisuudella viitataan myös yksilön vaikutusvaltaan ja mahdollisuuksiin osallistua itseä tai yhteisöä koskevaan päätöksentekoon (Kiilakoski & Gretschel, 2018). Opiskelijoiden kohdalla osallisuus voi tarkoittaa esimerkiksi itselle tärkeään opiskeluryhmään kuulumista, kuulluksi tulemista ja mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon sekä toiminnan toteuttamiseen opiskeluympäristössä.
Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan monipuolisia palveluita ja toimia, joilla huomioidaan yhdenvertaisesti erilaiset opiskelijat. Tätä perustelee tuore Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) (2024), jonka mukaan yli neljännes opiskelijoista kokee edelleen merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta, vaikka lievää parannusta onkin tapahtunut vuodesta 2021. Lisäksi yli kolmannes opiskelijoista kärsii sosiaalisesta ahdistuneisuudesta. Noin 40 prosenttia ammattikorkeakoulu- ja noin 30 prosenttia yliopisto-opiskelijoista kokee, ettei kuulu mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään, ja noin joka viides tuntee itsensä yksinäiseksi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2024).
Kun opiskelijat osallistuvat hyvinvointia edistävien palveluiden ja toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, on opiskelijoiden erilaiset tarpeet mahdollista saada paremmin esille ja huomioiduiksi. Oppilaitoksista saatujen kokemusten mukaan opiskelijoiden aktiivinen kuuleminen antaa tietoa siitä, miten opiskelijat voivat ja mitä tarpeita heillä on (Peotta ym., 2023). Toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin osallistuminen muovaa toimintakulttuuria vahvemmin opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi. Kun toiminta on tarvelähtöistä, se myös kannustaa opiskelijoita pohtimaan ratkaisuja hyvinvoinnin edistämiseksi (Jokiranta 2023, s. 89), kunhan heille annetaan siihen mahdollisuuksia. Lisäksi osallisuudella on jo itsessään havaittu olevan myönteinen yhteys hyvinvointiin (Anderson ym. 2022; Kiilakoski & Gretschel, 2018), mikä edelleen perustelee opiskelijoiden osallisuuden edistämistä oppilaitoksissa. Hyvinvointiin positiivisesti yhteydessä ovat erityisesti yhteisön jäsenenä toimiminen ja vaikuttamisen mahdollisuudet (Kiilakoski & Gretschel, 2018) sekä tunne kuulluksi tulemisesta ja arvostuksesta (Anderson ym. 2022).
“Design thinkingiä” Jyväskylän ammattikorkeakoulun InnoFlash-opintojaksolla
Osallisuus linkittyy vahvasti myös palvelumuotoilun käsitteeseen, jolla tarkoitetaan palveluiden suunnittelua, kehittämistä ja luomista kohderyhmän toiveita ja tarpeita vastaaviksi (Tuulaniemi, 2011). Yksi palvelumuotoilun työkaluista on muotoiluajattelu, design thinking, joka tarkoittaa käyttäjäkeskeistä ongelman ratkaisutapaa palveluiden suunnittelussa (Foster, 2021). Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opiskelijat harjoittelevat design thinking -menetelmää Jamk Future Factory -kokonaisuuteen kuuluvalla InnoFlash-opintojaksolla, jossa opiskelijat ideoivat ryhmissä ratkaisuja organisaatioiden ja yritysten todellisiin kehittämishaasteisiin. InnoFlash-opintojakson aikana opiskelijat perehtyvät toimeksiantoihin liittyviin ilmiöihin, keräävät asiakasymmärrystä haastatteluiden ja asiakasprofiilien avulla ja ideoivat asiakaslähtöisiä ratkaisuja. (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2024a.)
InnoFlash-opintojaksoa voidaan hyödyntää myös opiskelijoiden osallistamiseen heitä koskevan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Mieli liikkeelle -hanke antoi toimeksiannon InnoFlash-opintojaksolle syksyllä 2023. Mieli liikkeelle -hankkeen yhtenä tavoitteena on opiskelijoiden yhteisöllisyyden edistäminen ja yksinäisyyden vähentäminen liikkumisen keinoin (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2024b). InnoFlash-opintojakson toimeksiantona oli ideoida, miten opiskelijoiden yhteisöllisyyttä voisi edistää liikkumisen keinoin korkeakouluissa.
Keskeisinä ratkaisuina InnoFlash-viikolla opiskelijat nostivat esille liikuntatutorit, liikkumisen integroimisen opetussuunnitelmaan sekä yhteisöllisyyttä mahdollistavat liikuntasovellukset. Opiskelijoiden ideoimissa ratkaisuissa korostui erityisesti liikuntatutor-toiminta, joka sisälsi esimerkiksi kaupungin liikuntamahdollisuuksiin tutustumista, uusien opiskelijoiden orientaatiota liikkumisen keinoin sekä viikoittain järjestettävän jooga- ja/tai kahvitteluhetken. Monissa ideoissa tuli esiin myös liikkumisen sisällyttäminen osaksi opintoja. Opiskelijat ehdottivat liikkumisen ja hyvinvointiteemojen hyödyntämistä jo olemassa olevissa opintojaksoissa esimerkiksi tukemaan ryhmäytymistä. Lisäksi opiskelijat toivoivat pakollisia ja vapaavalintaisia liikuntakursseja. Liikuntasovelluksia kehiteltiin liikuntamahdollisuuksien ja -palveluiden paikantamiseksi sekä liikuntakaverin löytämiseksi. Opiskelijoiden ideoita koottiin infograafiin ”Korkeakouluopiskelijoiden ajatuksia: yhteisöllisyyttä liikkumalla” (Jamk.fi).
Osallistamisen monet tavat ja merkitys opiskelijakohderyhmässä
InnoFlash-opintojakso on vain yksi esimerkki opiskelijoiden osallistamisesta. Opiskelijat voivat osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen monin eri tavoin. Osallisuutta voidaan edistää esimerkiksi kyselyillä ja palautteen keräämisellä sekä erilaisilla innovaatiotapahtumilla, ideakilpailuilla tai projekti- ja palvelumuotoilukursseilla. Vastaavasti tapahtumien järjestäminen ja tutorointi ovat esimerkkejä siitä, miten opiskelijat voivat itse osallistua toimintaan.
Olennaista on tunnistaa sellaiset keinot, jotka sopivat parhaiten oppilaitoksen tarpeisiin ja toimintakulttuuriin. Esimerkiksi kyselyiden hyödyntäminen voi olla toimiva tapa, kun halutaan kuulla suuremman opiskelijajoukon kokemuksia ja näkemyksiä. Suoraa palautetta ja ideoita voidaan kerätä kohtaamalla opiskelijoita esimerkiksi tapahtumissa, työpajoissa tai ständeillä (Nirhamo ym. 2023, s. 34). Opiskelijoille tuleekin tarjota monenlaisia mahdollisuuksia tulla kuulluksi, koska yksi tapa ei välttämättä sovi kaikille. Tämä tukee myös tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumista opiskeluympäristössä (Yhdenvertaisuuslaki, 1325/2014). Ulospäinsuuntautuneemmat opiskelijat voivat hakeutua hyvinvointia edistävän ammattilaisen juttusille itseohjautuvasti, kun taas aremmat haluavat mieluummin viestiä muilla tavoilla (Jokiranta 2023, s. 93).
Osallisuutta edistävässä korkeakoulupedagogiikassa opetus- ja oppimisympäristöt suunnitellaan tukemaan opiskelijoiden aktiivista osallistumista, opiskelijalähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia.
Mieli liikkeelle -hankkeen toteuttaman selvityksen mukaan opiskelijoiden osallistamisessa on tärkeää, että opiskelijat voivat luottaa siihen, että heidän tarpeisiinsa reagoidaan. Opiskelijoille tulee vähintään vastata, vaikka toivetta tai tarvetta ei pystyttäisi juuri siinä hetkessä toteuttamaan. Tämä vahvistaa opiskelijoiden kokemusta siitä, että heidän näkemyksensä ja tarpeensa ovat arvokkaita ja he tulevat kuulluksi. Näin voidaan edistää kuuntelevaa ja osallistavaa toimintakulttuuria, joka rohkaisee opiskelijoita jakamaan ajatuksiaan. (Jokiranta 2023, s. 93.)
Korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuuden edistämistä korostetaan myös opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluille asettamissa kehittämistavoitteissa. Osallisuutta edistävässä korkeakoulupedagogiikassa opetus- ja oppimisympäristöt suunnitellaan tukemaan opiskelijoiden aktiivista osallistumista, opiskelijalähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia. (Kosunen, 2021.) Moniulotteisuutensa vuoksi, osallisuuden edistäminen tuleekin olla sisäänrakennettu läpileikkaavasti oppilaitoksen toimintakulttuuriin ja kaikkien yhteinen asia. Myös opiskelijoiden hyvinvointia edistävät toimintatavat ja ratkaisut tulee rakentaa opiskelijoiden ääntä kuullen, erilaisiin tarpeisiin vastaten ja tosiasiallista yhdenvertaisuutta edistäen.
Tutustu lisää:
- Mieli liikkeelle -hanke: www.jamk.fi/mieliliikkeelle
- Osallisuus ja nuoret: Nuoret ja osallisuus, Osallisuuden osaamiskeskus / Kehittämiskeskus Opinkirjo
- Osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet)
- Osallisuuden menetelmäpankki: Osallisuuden menetelmäpankki – Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry (nuva.fi)
- Nuorten Akatemia: Mahdollisuuksia nuorten kanssa toimimiseen.
Mieli liikkeelle
Mieli liikkeelle -hankkeen tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, mielen hyvinvointia ja opiskelukykyä. Hanke pyrkii vahvistamaan ja vakiinnuttamaan hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria korkeakouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.
Mieli liikkeelle -hankekokonaisuutta koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes. Hanke saa tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä.