Korkeakoulutuksessa korostuu nopea ja esteetön opiskelu ja valmistuminen. Enenevässä määrin opettajamme ovat kuitenkin huomanneet, että opiskelijat kiinnittyvät heikommin opintoihin ja opintojaksojen keskeyttäminen on kasvussa. Yliopisto-opiskelijoille tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että opintojen hidas eteneminen tai opinnoista luopuminen liittyvät usein opiskelijan elämäntilanteeseen (Hartikainen, 2012) ja ajanhallintaongelmiin (Perttola, 2023). Ymmärtääksemme paremmin juuri Jamkin opiskelijoiden kieli- ja viestintäopintojen keskeyttämiseen liittyviä syitä, päätimme selvittää asiaa. Keskeyttämisen taustalla olevia tekijöitä selvitimme Webropol-kyselyllä, joka rajattiin koskemaan tutkintoon kuuluvia englannin ja ruotsin opintoja. Selvisi, että Jamkissa syyt opintojaksojen keskeyttämiselle liittyvät usein paitsi ajanhallintaan myös oman osaamisen arviointiin.
Kielten opintojaksojen opiskelu ja tarjonta Jamkissa
Jamkin Kielikeskus vastaa tutkintoon kuuluvien kielten ja viestinnän opintojaksoista Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Se järjestää lukuvuosittain noin 150 tutkintoon kuuluvaa englannin, ruotsin ja viestinnän opintojaksoa. Lisäksi Kielikeskus tarjoaa opiskelukirjoittamiseen ja opinnäytetyön kirjoittamiseen liittyviä opintojaksoja, vapaavalintaisia kielten ja viestinnän opintojaksoja sekä YAMK-tutkintoon kuuluvia opintojaksoja. Kielikeskuksella on myös räätälöityä opintotarjontaa henkilöstölle ja ulkoisille asiakkaille. Opintotarjontaa on sekä kontakti- että verkkototeutuksina.
Vuodesta 2017 opiskelijat ovat Jamkissa opiskelleet Työelämän englanti ja Työelämän ruotsi -opintojaksot moniammatillisissa ryhmissä. Tämä tarkoittaa, että samalle opintojaksolle voi osallistua opiskelijoita eri Jamkin tutkinto-ohjelmista. Tätä aikaisemmin tutkintoon kuuluvien kielten opiskelu tapahtui pitkälti tutkinto-ohjelmakohtaisissa ryhmissä. Monialaiset ryhmät tarjoavat opiskelijoille entistä monipuolisempia ja joustavampia mahdollisuuksia opiskella tutkintoon kuuluvia kielten ja viestinnän opintojaksoja.
Moniammatillisiin ryhmiin siirtymisen jälkeen opiskelijoilla on aikaisempaa enemmän toteutustapoja (monimuoto-, verkko- ja kontaktiopetus) ja toteutusajankohtia valittavinaan (Pollari & Kotikoski, 2018). Yhden lukuvuoden aikana englannin, ruotsin ja viestinnän pakollisia opintojaksoja on kutakin tarjolla noin viisikymmentä eri toteutusta, jotka ovat opiskelijan vapaasti valittavissa oman aikataulunsa mukaisesti. Opiskelijoilta kerätyn palautteen mukaan suuri osa on löytänyt omaan aikatauluunsa sopivan opintojakson uudesta joustavasta tarjonnasta (Pollari, 2021).
Opetus ja oppiminen moniammatillisissa ryhmissä sujuu tällä hetkellä pääsääntöisesti hyvin ja opintojaksopalaute on positiivista. Pollarin (2021) kyselytutkimuksessa raportoidut haasteet verkkototeutusten paikkojen nopeaan täyttymiseen liittyen ovat edelleen olemassa. Verkkototeutuksille ilmoittautuu säännöllisesti huomattavasti enemmän opiskelijoita, kuin mitä toteutuksille voidaan ottaa. Kuitenkin opettajien omien havaintojen mukaan verkkototeutusten keskeyttämisprosentti on valitettavan korkea, minkä seurauksena jokaiselta verkkokurssilta jää opintosuorituksia suorittamatta. Kielikeskuksen syksyllä 2022 tekemässä omassa tilastoinnissa Työelämäen englannin verkko-opintojakson suoritti keskimäärin 64 prosenttia opiskelijoista, Työelämän ruotsin suoritusmäärän ollessa hivenen korkeampi, 76 prosenttia. Suoritusprosentti on laskettu oletuksena, että kurssilla on 30 opiskelijaa. Todellisuudessa jokaiselle verkkokurssille on otettu opiskelijoita enemmän kuin 30, jolloin kurssille hyväksyttyjen määrään suhteutettuna suoritusprosentit ovat tilastoituja alhaisempia.
Opintojaksojen keskeyttäminen haasteena
Tutkimusten mukaan vuorovaikutus, yhteistyö, viestintä, läsnäolo ja yksilöllinen palaute vaikuttavat myönteisesti opintojaksoon sitoutumiseen ja opiskelumotivaatioon (Miao & Ma, 2022; Akhtar ym., 2019). Kielikeskuksessa on jo pitkään koettu tärkeäksi näihin seikkoihin panostaminen sekä lähiopetuksessa että verkko-opintotarjonnassa. Perustelluista ja oikean suuntaisista toimenpiteistä huolimatta, valitettavan moni keskeyttää tutkintoon kuuluvan kielten opintojakson. Keskeyttäminen on verkko-opinnoissa merkittävästi yleisempää verrattuna lähiopetuksena toteutettaviin opintojaksoihin. Verkko-opintojen lähiopintoja suurempi keskeytysprosentti korkeakoulutuksessa on kansainvälinen, laajasti tunnistettu ilmiö, jonka perimmäisistä syistä on osin ristiriitaista tutkimustietoa (Xavier & Meneses, 2020).
Ymmärtääksemme paremmin keskeyttämisen syitä Jamkin opiskelijoiden keskuudessa, laadimme kyselyn Webropoliin. Kysely lähetettiin syksyn 2023 aikana Työelämän englanti- ja Työelämän ruotsi -opintojakson keskeyttäneille. Kyselystä rajattiin ulos opiskelijat, jotka olivat ilmoittautuneet opintojaksolle, mutta eivät opintojaksoa aloittaneet. Kontaktitoteutuksilla tämä tarkoitti opiskelijoita, jotka eivät osallistuneet ensimmäisiin kontaktitapaamisiin, verkkototeutuksilla toteutustavasta riippuen opiskelijoita, jotka eivät osallistuneet pakolliseen aloituswebinaariin tai eivät palauttaneet opintojakson aloitustehtävää. Vaikka opintojakson aloittamatta jättänyt joukkokin on merkittävä, oli tämän selvityksen tarkoituksena tutkia ainoastaan keskeyttämisen syitä.
Selvitystyö keskeyttämiseen johtavista syistä syksyllä 2023
Loppusyksystä 2023 kyselylomake lähetettiin 93 opiskelijalle ja siihen vastasi 25 opiskelijaa. Kyselyn kysymykset perustuivat kirjoittajien omiin kokemuksiin opetustyöstä ja opiskelijoiden kanssa toimimisesta, ja vastausvaihtoehdoissa hyödynsimme opiskelijoiden opettajille raportoimia syitä, joita on noussut esille opiskelijoiden ilmoittaessa suullisesti tai sähköpostitse kurssin keskeyttämisestä. Keskeyttämisen syiden vaihtoehdot voidaan jakaa karkeasti opiskelijaan itseensä liittyviin tekijöihin, kurssiin tai kurssilla annettuun ohjaukseen liittyviin tekijöihin sekä opiskelijan ajankäyttöön ja kuormitukseen liittyviin tekijöihin.
Kyselyn toteutuksessa noudatettiin Hyvän tieteellisen käytännön ohjetta (Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2023). Opiskelijoiden nimiä, opiskelijatunnuksia tai muita henkilötietoja ei missään vaiheessa kysytty tai kerätty ja vastausten perusteella yksittäistä vastaajaa ei pysty tunnistamaan. Kyselyyn osallistuminen oli vapaaehtoista ja osallistujia informoitiin kyselyn toteutuksesta, tarkoituksesta ja henkilötietojen käsittelystä.
Kyselyssä opiskelijoille annettiin valmiita vastausvaihtoehtoja, joista he pystyivät valitsemaan useampia ja tarvittaessa täydentämään näitä avovastauksissa. Kyselyssä kartoitettiin vastaajien taustaa (muun muassa aloitusvuosi, koulutusala, opiskelumuoto), keskeyttämisen syitä (yhteensä 15 eri vaihtoehtoa, joiden lisäksi mahdollista ilmoittaa muu syy), mahdollisia tapahtumia keskeyttämisen jälkeen (puhuiko vastaaja keskeyttämisestä opettajan kanssa ennen tai jälkeen keskeyttämistä, siirtyikö toiselle toteutukselle keskeyttämisen jälkeen), toimenpiteitä jotka olisivat ehkäisseet keskeyttämistä (avoin kysymys, johon vastaaja sai omin sanoin kuvailla) sekä opiskelijan yleistä hyvinvointia syksyn 2023 aikana (kokemus opiskelusta yleensä syksyn 2023 aikana, oliko palautumiseen ja lepoon riittävästi aikaa). Avoimia vastauksia ryhmiteltiin teemoittain antamaan tarkempaa tietoa. Vastausten analyysin tarkoituksena oli löytää tekijöitä, joihin vaikuttamalla kurssien läpäisyä olisi mahdollista parantaa.
Vastaajista melkein puolet olivat ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita oli yhteenlaskettuna 88 prosenttia vastaajista. Vastaajia oli kaikilta koulutusaloilta sekä päiväopiskelijoita että monimuoto-opiskelijoita. Vastaajista huomattava enemmistö oli tutkinto-opiskelijoita (84 %), mutta mukana oli myös muutamia väyläopiskelijoita, avoimen opiskelijoita ja vaihto-opiskelijoita. Eniten vastauksia saatiin Työelämän englannin verkkototeutuksen keskeyttäneiltä (56 %) ja toiseksi eniten Työelämän ruotsin verkkototeutuksilta (16 %).
Ajanhallinta ja oman osaamisen arviointi keskeisiä tekijöitä
Keskeyttämisen syistä jokainen opiskelija oli valinnut keskimäärin 2 syytä. Yleisimmin keskeyttämisen syyksi mainitaan koko syksyn suuri työmäärä, jonka mainitsi 48 prosenttia vastaajista. Merkittävä määrä (28 %) vastaajista valitsi myös vaihtoehdon “omiin aikatauluihin liittyvät muutokset” tai “omaan elämäntilanteeseeni liittyvät henkilökohtaiset syyt” (24 %).
Vastausten perusteella siis suuri osa opiskelijoista koki, että opintojakson keskeyttäminen liittyi enemmän henkilökohtaiseen kuormittavaan elämäntilanteeseen, ei niinkään varsinaisesti kyseiseen opintojaksoon. Kyselyssä kysyttiin myöhemmin toisessa kysymyksessä, kokiko vastaaja, että hänellä oli syksyn 2023 aikana ollut riittävästi aikaa palautumiseen ja lepoon. Tähän 62 prosenttia vastasi kieltävästi, mikä osaltaan tukee tulkintaa siitä, että kokonaisvaltainen kuormitus oli keskeisenä tekijänä keskeyttämisten takana. Tulos on myös yhteneväinen aikaisemman yliopisto-opiskelijoille tehdyn tutkimuksen kanssa, jossa opintojen hidas eteneminen tai opinnoista luopuminen yhdistettiin usein opiskelijan elämäntilanteeseen (Hartikainen, 2012). Myös ajanhallintaongelmat mainittiin usein opiskelua vaikeuttavina tekijöinä (Perttola, 2023).
Suuri osa opiskelijoista koki, että opintojakson keskeyttäminen liittyi enemmän henkilökohtaiseen kuormittavaan elämäntilanteeseen, ei niinkään varsinaisesti kyseiseen opintojaksoon.
Opintojaksoon liittyvistä syistä useimmin valittiin “kielitaitoni ei riittänyt opintojakson suorittamiseen” (20 %), “koin valinneeni opintojakson liian varhaisessa vaiheessa opintojani” (16 %) ja opintojakson lopputehtävä tai koe tuntui liian haastavalta (16 %). Tämän perusteella opiskelijalla ei ole ennen opintojaksolle ilmoittautumista ollut riittävää käsitystä opintojakson tasosta verrattuna omaan osaamiseen. Valitettavasti vain harva opiskelija (17 %) ilmoitti keskustelleensa opintojakson opettajan kanssa ennen keskeyttämistä. Tällöin ei ole ollut mahdollista miettiä, onko haasteisiin löydettävissä muita ratkaisuja kuin keskeyttäminen tai miettiä, miten opiskelijan kannattaa suunnitella jatkoa, jos opintojakso on parempi jättää odottamaan tulevaisuutta. Muutama opiskelija lisäksi ilmoitti, että kurssin oppimistehtävät tai opetusmenetelmät eivät sopineet hänelle, mutta avoimet vastaukset eivät tarkentaneet miten.
36 prosenttia vastaajista oli valinnut keskeyttämisen syyksi avoimen kohdan “joku muu syy”, jota sai tarkentaa avoimessa kohdassa. Avoimissa vastauksissa usea mainitsi erilaiset opintoihin tai aikatauluihin liittyvät muutokset (esim. siirtyminen päiväopiskelijaksi, muiden opintojen päällekkäisyys kielten opintojakson kanssa) ja kokonaiskuormituksen suuruus lukukauden aikana. Myös kielitaitoon tai kielten opiskelumotivaatioon liittyvät syyt nousivat useammassa vastauksessa esille. Useampi vastaaja koki, että oma kielitaito ei riittänyt tai että opintojaksoon ei pystynyt panostamaan sillä tasolla, että siitä olisi saanut omien tavoitteiden mukaisen arvosanan. Muutama opiskelija mainitsi oppimisvaikeudet, jotka hankaloittavat kielten opintoja. Myös aikaisemmat kokemukset kielten opiskelusta ja asenteet kielten opiskeluun nousivat opiskelua hankaloittaviksi asioiksi.
Kielten opintojakson keskeyttäminen on keino hallita kokonaiskuormitusta
Vaikka useimmat opiskelijat aloittavat tutkintoon kuuluvien kieliopintojen suorittamisen opintojensa alussa, niitä ei ole kiinnitetty tiettyyn opiskeluvuoteen, vaan ne voi suorittaa itselleen parhaiten sopivana ajankohtana. Vastauksissa mainittiinkin, että kielten opintojakso oli helppo keskeyttää, koska siitä ei aiheutunut varsinaista etenemisestettä. Kielten opintojaksoja on tarjolla lukuvuoden aikana lukuisia, jolloin keskeytetyn toteutuksen tilalle on helppo löytää uusi toteutus. Vain yksi opiskelija oli jo siirtynyt syksyllä toiselle toteutukselle, kun taas enemmistö ilmoitti päättäneensä suorittaa opintojakson myöhemmin (91 %). Vaikka kielitaitoon liittyvät haasteet oli mainittu usean opiskelijan vastauksissa, vain yksi opiskelija ilmoitti päättäneensä suorittaa tukiopintoja ennen opintojaksolle uudelleen tuloa.
Kyselyn perusteella kielten opintojakson keskeyttäneistä 25 prosenttia päätyi keskeyttämään myös jonkin muun syksyn opintojaksoistaan. Enemmistö vastaajista kuitenkin suoritti muut opintonsa syksyn aikana loppuun. Vastauksissa korostui selkeästi lukukauden yleinen kuormittavuus, joten kielten opintojakson keskeyttäminen saattoikin olla opiskelijalle muiden opintojen loppuunsaattamista helpottava asia. Koska kielten opintojaksoja on kuitenkin tarjolla lukuvuoden aikana kymmeniä eri toteutuksia, ei yksittäisen opiskelijan näkökulmasta ole merkittävä ongelma keskeyttää opintojaksoa ja löytää seuraavalle lukukaudelle itselleen sopiva uusi toteutus.
Kyselyssä kartoitettiin myös, millaiseksi opiskelijat kokivat opiskelun Jamkissa muuten syksyn aikana. Avoimissa vastauksissa toistuivat ilmaisut rankkaa, työlästä ja haastavaa. Useampi ilmoitti, että opiskelun ja työn yhdistäminen oli erityisen uuvuttavaa. Yli puolet oli vastannut, että syksyn aikana ei ollut riittävästi aikaa palautumiseen. Muutama opiskelija kuvasi tilannetta hyväksi tai melko hyväksi. Avoimet vastaukset tuntuisivat siis vahvistavan sitä tulkintaa, että opintojaksojen keskeyttäjien yleinen tilanne syksyn aikana oli kuormittava, mikä vaikutti kurssin keskeyttämiseen.
Halusimme lisäksi kysyä vastaajilta, mikä olisi heidän näkökulmastaan auttanut opintojakson loppuun suorittamiseen. Useampi koki, että opintojakson keskeyttämiseen ei olisi voinut vaikuttaa. Muutamissa vastauksissa toivottiin yksilöllisempiä opintojärjestelyjä ja erityisesti heikomman kielitaidon omaavien opiskelijoiden huomioimista esimerkiksi mukautetuilla tehtävillä ja arvioinnilla. Jamkissa opiskelijoilla on mahdollisuus hakea yksilöllisiä opintojärjestelyjä, joilla on mahdollista saada esimerkiksi lisäaikaa oppimistehtävien tai opintojakson kokeen tekemiseen tai tukea laajojen oppimistehtävien ohjeistuksen selkiyttämiseen. Myös henkilökohtaista lisäopetusta tai ohjausta on mahdollista saada. Korkeakouluissa ei kuitenkaan tällä hetkellä ole mukautettua arviointia, mihin opiskelijat perusopetuksessa tai toisella asteella ovat saattaneet tottua.
Resurssien riittävyys ja tavoitteet
Koska kyselyyn vastasi melko suppea joukko opiskelijoita, on johtopäätöksiä niiden perusteella tehtävä hyvin varovasti. Kyselyn vastauksissa korostui kuitenkin yleisesti ottaen lukukauden aikainen kuormitus sekä opinnoissa että elämässä muutenkin. Eurostudent -tutkimuksien mukaan opiskelijoiden keskimääräinen opintoihin käyttämä viikkotuntimäärä on vähentynyt tasaisesti. Vuonna 2016 opiskelijat ilmoittivat käyttävänsä keskimäärin 32,9 tuntia viikossa aikaa opiskeluun ja vuonna 2019 29,4 tuntia (Saari ym., 2020, s. 61). Mäkelän (2023, s. 12) mukaan vuonna 2022 korkeakouluopiskelijoiden opiskeluun käyttämä aika on enää keskimäärin 26,8 tuntia viikossa. Myös oppimistulokset ovat heikentyneet sekä matemaattisissa aineissa, lukutaidossa että luonnontieteissä (Hiltunen ym., 2023). Nämä tekijät ovat vastausten perusteella myös kyselyyn osallistuneiden opiskelijoiden kuormittuneisuuden taustalla. Yhtenä ratkaisuna tähän Jamkissa onkin vuonna 2024 otettu käyttöön kuormituksen arviointi, jonka tavoitteena on auttaa arvioimaan eri opintojaksojen ja opintotehtävien vaatimaa työmäärää tarkemmin. Tuloksia tästä voidaan arvioida oppilaitoksessa vasta myöhemmin.
Aikaisempien tutkimusten valossa korkeakoululla on rajalliset keinot edesauttaa opiskelijan opintoihin kiinnittymistä ja jossain määrin lieneekin hyväksyttävä, että opintojaksojen ja opintojen keskeyttämistä tapahtuu (ks. mm. Perttola, 2023; Hartikainen, 2012; Maunula ym., 2021). Vaikka korkeakoulun tavoite on tuottaa tutkintoja, ei opintojakson tai edes opiskelun keskeyttäminen aina ole yksilön kannalta dramaattinen, huono lopputulos, vaan voi olla tilanteessa inhimilliseltä kannalta hyvä ratkaisu. Tämä näkyy osittain myös kyselymme vastauksissa, jossa opiskelijat raportoivat, että juuri kielten opintojakso tuntui helpolta keskeyttää ja suorittaa myöhemmin uudelleen. Tarjonnan joustavuudella on pyritty vastaamaan erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin, mutta toisaalta joustavuus on saattanut johtaa siihen, että opiskelijalla on valittavanaan niin monia vaihtoehtoja, ettei hän sitoudu valitsemaansa opintojaksoon. Mahdollista on myös, että opintojaksoille ilmoittautuessa laajasta tarjonnasta on vaikea erottaa, mikä toteutuksista on itselle sopivin, koska vaihtoehtoja on lukuisia ja jokaisen toteutuskuvaus pitäisi jaksaa käydä läpi.
Kielipolkuajattelussa tukea tarvitseva opiskelija saa mahdollisuuden vahvistaa kielitaitoaan rauhassa opintojen alkuvaiheessa.
Koska koulutuksen järjestävän tahon näkökulmasta jokaiseen toteutukseen sidotaan tietty määrä oppilaitoksen ja opettajan resursseja, on mietittävä, miten opiskelijat saadaan ohjautumaan oikeaan aikaan heille sopivalle toteutukselle ja sitoutumaan opintojaksoon riittävästi suorittaakseen aloittamansa opintojakson loppuun. Kielikeskus on pyrkinyt lanseeraamaan ajattelua kielipolusta, jossa opiskelija valitsee kieliopintoja oman osaamisensa ja tarpeensa mukaan silloin, kun ne hänen aikatauluihinsa ja tavoitteisiinsa parhaiten sopivat. Kielipolkuajattelussa tukea tarvitseva opiskelija saa mahdollisuuden vahvistaa kielitaitoaan rauhassa opintojen alkuvaiheessa. Mikäli opiskelijalla on jo valmiiksi vahvat perustaidot hän voi valita pakollisia kieliopintoja enemmän jo ensimmäisiin lukuvuosiin. Kyselyn vastauksien perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että moni opiskelija ei löydä omaa kielipolkuaan ja huomaa opintojakson jo aloitettuaan, että kielitaito ei riitäkään sen suorittamiseen.
Parempaan läpäisyyn johtavat toimenpiteet
Rahmanin ym. (2024) laajassa kirjallisuuskartoituksessa huomattiin keskeyttämisen kanssa merkittävästi korreloivien syiden olevan opiskelijoihin ja heidän taustatekijöihinsä liittyviä. Vahva korrelaatio oli terveydentilaan, taloudelliseen tilanteeseen, ikään ja taitoihin liittyvien tekijöiden välillä. Oppilaitoksen tai opettajien mahdollisuudet vaikuttaa näihin tekijöihin ovat rajalliset. Tämän vuoksi opiskelijoiden oikea-aikainen ohjautuminen oikeanlaiselle opintojaksolle on avainasemassa näihin syihin liittyvien keskeyttämisten vähentämisessä.
Kyselyssämme kielitaitoon liittyvät haasteet oli mainittu usean opiskelijan vastauksissa. Oma kielitaidon taso vaikuttaisi tulleen yllätyksenä esille vasta kun opiskelija on jo pakollisella kielten opintojaksolla. Kielikeskus on pyrkinyt luomaan materiaaleja ja työkaluja, joilla opiskelija voi arvioida omaa kielitaitoaan suhteessa opintojaksojen oppimistavoitteisiin, mutta todennäköisesti tieto näistä ei saavuta kohderyhmää riittävästi. Olisikin tärkeää, että opiskelijoilla ja opiskelijoiden ohjaamisen parissa työskentelevillä olisi riittävästi tietoa sekä kielten opintojaksojen tarjonnasta ja sisällöstä että keinoja arvioida kielitaitoa suhteessa tavoitteisiin. Lisäksi yksi konkreettinen työkalu on kielitasotestaukset, joita voisi hyödyntää laajemmin. Aikaisemmin kaikki Jamkissa aloittavat opiskelijat on ohjattu kielitasotestaukseen, mutta niistä on ajan saatossa luovuttu. Kielikeskus onkin hiljattain päättänyt uudelleen aloittaa kaikkien uusien opiskelijoiden kielitasotestauksen opintojen alkuvaiheessa, jotta opiskelijat saadaan paremmin ohjattua tukiopintoihin.
Opintojaksoille sitoutuminen ja sitouttaminen on merkittävä tekijä ja sitä on pohdittava myös oppilaitostasolla. Kuten tutkimuksissa on havaittu, opiskelijoiden osallistaminen, mahdollisuus vuorovaikutukseen ja opettajan läsnäolo ovat tärkeitä opiskelijan sitoutumisessa opintojaksolle (Miao & Ma, 2022; Akhtar ym., 2019). Kielikeskuksen henkilöstö näkee näihin tekijöihin panostamisen edelleen tärkeänä asiana, kun tavoitteena on parantaa läpäisyä opintojakson oppimistavoitteista ja opiskelijakokemuksesta tinkimättä. Tavoitteisiin pääseminen on kuitenkin enenevässä määrin haasteellista opintojaksojen opiskelijamäärien kasvaessa. Etenkin verkko-opinnoista ajatellaan useasti, että opiskelijamäärää voidaan kasvattaa helposti. Lisäksi yleinen trendi on kohti täysin aikaan ja paikkaan sitomattomia automatisoituja verkko-opintojaksoja. Tämä vie opintojaksojen toteutusta yhä enenevässä määrin vuosituhannen alun MOOC-kurssien suuntaan, joista on tehty useita tutkimuksia. Niissä suoritusprosentit olivat hälyttävän alhaisia, noin 10 prosentin luokkaa (Yang ym., 2013).
Myös Kielikeskuksessa kokeiltiin vuonna 2021 Työelämän englannin ja ruotsin non-stop tyylisiä opintojaksoja, joissa opiskelijamäärät olivat suuria ja kurssille pystyi liittymään milloin halusi. Näissäkin toteutuksissa suoritusprosentit jäivät huomattavan pieniksi, jääden alle 50 prosentin. Nykytoteutuksilla, joissa ryhmä aloittaa ja etenee samaa tahtia ja opettaja on verkkokurssilaisten tukena webinaareissa, on päästy huomattavasti parempiin suoritusprosentteihin ja tätä kehityssuuntaa olisikin järkevä jatkaa. Pahimmassa tapauksessa suurryhmissä toteutettavien, hyvin itsenäisesti omien aikataulujen mukaisesti suoritettavien opintojaksojen suosiminen johtaa opettajan läsnäolon ja vuorovaikutuksen vähentymiseen kursseilla ja sitä kautta mahdollisesti entistä suurempaan keskeyttämisprosenttiin.
Tutkimuksissa on havaittu, että merkittävimmät verkkokurssiin itseensä liittyvät tekijät, joilla keskeyttämistä voidaan vähentää, liittyvät verkko-opintojakson suunnitteluun ja sisältöön (Rahmani ym., 2024). Toteutustavasta, opiskelijamäärästä ja opiskelijoiden taitotasosta riippuen eri tilanteet vaativat erilaisia, harkittuja ratkaisuja suunnittelun ja sisällön suhteen. Yksi toteutustapa ei palvele hyvin heterogeenistä asiakasryhmää, mutta eriyttäminen ja räätälöiminen vaativat resursseja. Mikäli halutaan hyviä opintojaksoja ja hyviä oppimistuloksia, on opettajille osoitettava erikseen työaikaa suunnittelu- ja kehitystyöhön sen mukaisesti, minkälaiselle ryhmälle ja mihin tarkoitukseen opintojakso on tarkoitettu.
Ei ole myöskään syytä unohtaa kontaktiopetusta keinona vähentää keskeyttämisiä. Kontaktiopetuksessa opettaja on läsnä ja vuorovaikutusta osallistujien välille syntyy luonnollisesti. Kontaktiopetuksen opiskelijaryhmän sitouttavasta vaikutuksesta on paljon hyviä käytännön kokemuksia opettajilla. Kontaktiopetusta tulisikin mielestämme suositella varsinkin opintojensa alkuvaiheessa oleville opiskelijoille. Myös vaatimattomilla kieli- ja opiskelutaidoilla olevat opiskelijat hyötyvät todennäköisesti kontaktiopetuksesta.
Lopuksi
Kyselyn tuloksista käy ilmi, että pääsääntöisesti keskeyttämisen syyt liittyvät enemmän yleiseen kuormittavuuteen ja ajankäyttöön kuin itse opintojaksoon. Useasti opintojakso keskeytyi myös, jos oma kielitaito koettiin riittämättömäksi opintojakson tavoitetasoon verrattuna. Osittain syyt keskeytyspäätöksen takana voivat olla hyvin henkilökohtaisia ja yksilöllisiä, eikä niihin pystytä ulkopuolelta vaikuttamaan. Opintojakson keskeyttäminen voi olla myös päätös, joka auttaa opiskelijaa kokonaiskuormituksen hallinnassa ja muiden opintojen edistämisessä.
Pyrittäessä parempaan suoritusprosenttiin, on työ aloitettava jo ennen kuin opiskelija aloittaa opintojakson. Hyvä ja oikea-aikainen opintojen ohjaus ja suunnittelu ja laadukkaasti toteutetuille, ohjatuille opintojaksoille osallistumisen mahdollistaminen ovat avainasemassa opintojen etenemisessä. On kuitenkin hyväksyttävä, että keskeyttämistä ei millään toimenpiteillä saada täysin karsittua eivätkä ne ole absoluuttisesti aina negatiivinen asia. Jos opiskelijan kokonaiskuormitus on liian suuri tai hän tarvitsee muita tukitoimia oppimisen tai kielitaidon kartuttamiseksi, voi kielten opintojakson keskeyttäminen olla jopa yksilön etu. Kun tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa opintojakson oppimistavoitteet ja valmistuu määräajassa, on kiinnitettävä huomiota siihen, että opiskelija pystyy realistisesti arvioimaan omia resurssejaan, tavoitteitaan ja osaamistaan, ja että opettajilla on mahdollisuudet toteuttaa laadukkaita opintojaksoja. Silloin opettaja ja opintojakso pystyy sitouttamaan ja tukemaan opiskelijaa omiin tavoitteisiin pääsemisessä.