Kestävällä liikkumiselle tarkoitetaan liikkumista, joka minimoi ympäristöhaitat ja resurssien käytön. Joukkoliikenne ja kulkeminen lihasvoimin, esimerkiksi kävellen tai pyöräillen, katsotaan kestäväksi liikkumiseksi. Usein ne yhdessä muodostavat kaupunkien kestävän liikkumisen perustan (Liikenne- ja viestintäministeriö, 2021, s. 28, 31).
Joukkoliikenteen käyttö on paitsi käytännöllinen tapa liikkua myös tehokas keino vähentää liikenteen ilmastopäästöjä (Seppälä ym., 2024) ja edistää terveyttä (Prince ym., 2022). Joukkoliikenne ei ainoastaan vähennä liikenteen kasvuhuonekaasupäästöjä, joista tieliikenne tuottaa Suomessa 95 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, vaan vähentää paikallisesti myös pienhiukkasia ja melua (Tieto.Traficom, 2024). Suomen ilmastopaneelin asiantuntijoiden Seppälän ja muiden (2024, s. iv) mukaan joukkoliikenteen käyttö sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ovat tärkeitä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Joukkoliikenteen käyttö tukee myös terveyttä, sillä matkaan yhdistyy lähes aina kävelyä tai pyöräilyä reitin alku- tai loppupäässä. Yksi bussimatka voi tarkoittaa tuhansia askeleita, ja joukkoliikennettä käyttävät kokevatkin selkeitä terveyshyötyjä verrattuna täysin henkilöautokeskeisiin työmatkoihin. Wanjaun ja muiden (2023) systemaattisen katsauksen mukaan aktiivinen työmatkaliikkuminen, joka voi sisältää pyöräilyä ja kävelyä tai näiden yhdistämistä joukkoliikenteeseen, voi lisätä päivittäisen kokonaisliikkumisen määrää, eikä vähennä esimerkiksi vapaa-ajan liikkumista. Kalliolahden, Gluschkoffin, Langen ja muiden (2025) tutkimus osoitti, että työmatkapyöräily voi vähentää sairauspoissaoloja jopa 8–18 prosenttia sekä pitkien poissaolojaksojen riskiä. Työterveyslaitokselleen tekemässä tutkimuksessaan Kalliolahti, Gluschkoff, Kurkela ja muut (2025, s. 9) toteavat ykskantaan, että pyöräillen tai kävellen kuljettujen työmatkojen terveysvaikutuksista on vahvaa tutkimusnäyttöä.
Toisaalta Kalliolahden, Gluschkoffin, Kurkelan ja muiden (2025, s. 42) tutkimuksessa havaittiin, että kävellen ja pyöräillen työmatkoja kulkevilla on kohonnut riski työtapaturmiin. Siitä huolimatta pyöräillen kuljettujen työmatkojen työkykyhyödyt ylittävät työkykyhaitat, joita ovat mahdolliset lyhyet työmatkojen tapaturmien aiheuttamat työkyvyttömyyspoissaolot.
Sekin tiedetään suomalaisten kodin ja työpaikan välisistä yhteyksistä, että jopa 46 prosenttia niistä on alle seitsemän kilometrin pituisia, kun Tilastokeskus (2020) vertaili työmatkoja vuosina 2013–2017. Kotikunnassaan asuvilla alle seitsemän kilometrin työmatka on jopa sitäkin suuremmalla joukolla, 69 prosentilla (Tilastokeskus, 2020). Näissä matkoissa olisi suuri potentiaali lisätä liikkumista kestävillä kulkutavoilla. Traficomin henkilöliikennetutkimuksessa (2021) selvisi, että vuonna 2021 työmatkoista 26 prosenttia tehtiin kestävillä kulkutavoilla. Lukema oli laskenut vuodesta 2016 kuusi prosenttiyksikköä, ja laskua oli tapahtunut juuri erityisesti joukkoliikennetyömatkoissa (Traficom, 2021, s. 1).
Jamk edistämässä Jyväskylän kestävää liikkumista
Jyväskylän joukkoliikenteen osuutta työmatkoilla voidaan arvioida eri lähteiden kautta. Sitran Bussiloikka-hankkeen mukaan joukkoliikenteen osuus henkilöliikenteestä Jyväskylässä on noin viisi prosenttia (Sitra, ei pvm.), mutta suosio on Jyväskylän kaupungin (2025) mukaan selvässä kasvussa – vuonna 2024 vuonna Jyväskylässä tehtiin yli 9,3 miljoonaa joukkoliikennematkaa. Kasvua edelliseen vuoteen 2023 verrattuna oli seitsemän prosenttia. Nämä luvut kuvaavat kaikkea matkustamista Jyväskylässä – ei vain työmatkoja.
Jyväskylä lasketaan Traficomin (2021) henkilöliikennetutkimuksessa suureksi kaupungiksi, ja tämän tutkimuksen mukaan keskimäärin suurissa kaupungeissa työmatkoja tehdään kestävillä kulkutavoilla (jalankulku, pyöräily, linja-auto ja raiteet) 40 prosenttia kaikista kodin ja työpaikan välisistä matkoista. Suurissa kaupungeissa linja-auton osuus oli keskimäärin seitsemän prosenttia, mikä on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin Sitran (ei pvm.) Bussiloikka-hankkeen selvityksessä (edellä mainittu 5 %). Voitaneen tulkita, että Jyväskylässä työmatkoilla käytetään hieman enemmän linja-autoa kuin muussa matkustamisessa. Toki henkilöliikennetutkimuksessa Jyväskylän kanssa suuriin kaupunkeihin luetaan Tampere, Turku, Oulu, Lahti ja Kuopio, ja mainittu seitsemän prosenttia on näiden kaupunkien keskiarvo, mikä lisää tulkintamme epävarmuutta.
Matilainen (2025) toteaa omassa analyysissaan, että kestävä työmatkaliikkuminen Jyväskylässä on mahdollisuus, jota ei ole vielä täysin hyödynnetty. Jyväskylän kaupunki teetti maaliskuussa 2025 selvityksen Jyväskylän ja lähikuntien työnantajille ja heidän työntekijöilleen kartoittaakseen kestävän työmatkaliikkumisen tilannetta (Sitowise Oy, 2025). Selvityksessä on eroteltu työnantajien ja työntekijöiden vastauksia ja peilaamme Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) joukkoliikennekokeilun tuloksia näihin. Sitowisen selvityksessä paljastui, että joukkoliikenteen osalta esimerkiksi joukkoliikenteen työmatkaetuutta tarjoaa vain harva työnantaja ja sitä myös käyttää hyvin harva työntekijä.
Jamkin joukkoliikennekokeilu syksyllä 2024 on siis osa artikkelin alussa käsiteltyä suurempaa kestävän liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta. Jamkissa työskentelee noin 900 henkilöstön edustajaa, joiden työmatkojen liikkumisella, terveydellä ja hyvinvoinnilla on merkitystä paitsi työnantajalle, myös yksilölle kuin kaupungillekin. Jamkissa on kestävän liikkumisen systemaattista suunnittelua ja seurantaa tehty verrattain vähän aikaa, sillä Jamkin ensimmäinen työmatkaliikkumiskysely toteutettiin vuonna 2024. Kyselyn tulokset ovat sisäisesti toiminnan kehittämisen käytössä. Kyselyn pohjalta yksi toimenpide olikin juuri joukkoliikennekokeilu. Jamkissa on aiemmin kampanjoitu henkilöstölle kestävästä työmatkaliikkumisesta lähinnä viestinnällisesti esimerkiksi syyskuisella Euroopan liikkujan viikolla (Motiva, ei pvm).
Jamkin Ratkaiseva yhteisö -strategian (Jyväskylän ammattikorkeakoulu [Jamk], ei pvm.-b) mukaan Jamkissa edistetään henkilöstön hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Strategiassa liikkuminen ja hyvinvointi on määritelty myös yhdeksi Jamkin vahvuuksista, jotka näkyvät poikkileikkaavasti ammattikorkeakoulun toiminnassa: koulutuksessa, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa sekä käytännön toimenpiteinä korkeakoulun arjessa. Työyhteisön kehittämisohjelmassa Hyvinvoiva Jamk määritellään Jamkin edistävän kestävyyttä, vastuullisuutta ja hyvinvointia muun muassa kannustamalla kestävään liikkumiseen (Jamk, ei pvm.-a).
Kestävän tulevaisuuden työssään Jamk painottaa hiilijalanjäljen pienentämistä ja positiivisen kädenjäljen kasvattamista (Jamk, ei pvm.-c). Jamkin hiilijalanjälki lasketaan vuosittain Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n (2020) mallin mukaan. Laskennan pohjalta suunnitellaan vähentämisen toimenpiteet. Arenen laskentamallissa työmatkaliikkuminen kodin ja työpaikan välillä ei ole mukana, vaan laskenta kohdistuu työmatkustamiseen. Hiilijalanjäljen pienentämisessä kestävällä työmatkaliikkumisella on kuitenkin suuri merkitys, kuten myös Seppälä ja muut (2024) raportissaan toteavat, joten me artikkelin kirjoittajat toivomme Arenenkin huomioivan tulevaisuudessa laskentamallissaan myös kodin ja työpaikan välisen arkisen kulkemisen.
Kestävän kehityksen työ etenee Jamkissa yhteistyössä henkilöstön, opiskelijoiden, verkostojen, omistajien ja sidosryhmien kanssa. Jamk on sitoutunut Arenen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden tavoitteisiin ja hyödyntää Arenen ohjelman rakennetta ja toimenpiteitä. Jamk on tehnyt useita sitoumuksia kestävän kehityksen edistämiseksi, kuten:
- Resurssiviisas Jyväskylä 2024 -ohjelma (Jyväskylän kaupunki, ei pvm.) Jyväskylän kaupunkikonsernin kanssa vuodesta 2015 alkaen,
- Glasgow’n ilmastojulistus matkailualalle vuodesta 2021 alkaen,
- Luontopositiivinen Jamk yhdessä EduJyväskylän toimijoiden kanssa vuodesta 2022 alkaen sekä
- Reilun kaupan korkeakoulu vuodesta 2024 alkaen.
Kokeilu tavoitti joukkoliikenteen alihyödyntäjiä
Joukkoliikennekokeilu toteutettiin Jamkin henkilöstölle yhteistyössä Jyväskylän seudun Linkin kanssa, ja se oli ensimmäinen laatuaan Jamkissa. Joukkoliikennekokeilu toteutettiin marras–joulukuussa 2024, ja siihen osallistui 32 Jamkin työntekijää.
Kokeilu oli osa Hyvinvoiva Jamk -työyhteisön kehittämisohjelman toimenpiteitä (Jamk, ei pvm.-a). Kokeilun tavoitteena oli kannustaa henkilöstöä pohtimaan omia arjen kulkutapojaan työmatkoilla sekä edistää kestävää ja aktiivista liikkumista. Kokeiluun osallistujat vastasivat kokeilun päätteeksi palautekyselyyn, jonka tuloksia analysoidaan tässä artikkelissa. Palautekyselyyn vastasi 26 osallistujaa eli 84 prosenttia kaikista osallistujista. Vastaajat olivat vastatessaan tietoisia, että kyselyn tuloksia raportoidaan artikkelissa ja käytetään Jamkin toiminnan kehittämiseen. Tiedostamme artikkelin kirjoittajina, että vapaaehtoiseen kokeiluun hakeutui varmasti joukkoliikennemyönteisiä kokeilijoita, ja tämä myönteisyys voi heijastua myös heidän vastauksissaan.
Kokeilun aikana osallistujat saivat käyttöönsä Linkki Jyväskylän matkakortin, joka oli voimassa yhden kuukauden ajan. Kortti oli voimassa kaikilla Linkin vyöhykkeillä. Korttia sai käyttää työmatkojen lisäksi myös vapaa-ajan matkoihin. Kokeilun jälkeen kortti jäi osallistujalle, joka voi ladata kortille jatkossa omakustanteisesti Linkki Jyväskylän kausi- tai arvolippuja.
Joukkoliikennekokeiluun osallistujat työskentelivät pääosin Jamkin pääkampuksella Rajakadulla (61 %). Lutakon kampuksella työskenteli 35 prosenttia osallistujista. Jamkin henkilöstöä työskentelee myös kahdella eri oppilaitosten yhteisillä kampuksilla, Suomalaisella musiikkikampuksella Jyväskylässä ja Biotalouskampuksella Saarijärvellä. Kokeilussa ei ollut mukana yhtään osallistujaa Musiikkikampukselta, eikä Saarijärvi kuulu Jyväskylän Linkin toimialueeseen.
Osallistujien kodin ja työpaikan välinen matka yhteen suuntaan oli reilulla kolmasosalla (35 %) 3–5 kilometriä ja vajaalla kolmasosalla (31 %) 5–10 kilometriä. Noin viidenneksellä (19 %) työmatkan pituus yhteen suuntaan oli yli 20 kilometriä. Työmatkojen pituus oli siis kokeiluun osallistujillakin aika lähellä Tilastokeskuksen (2020) lukemia alle seitsemän kilometrin matkoista. Henkilöliikennetutkimuksen (Traficom, 2021, s. 3) tuloksissa bussia käyttävien keskimääräisen työmatkan pituus oli 11 kilometriä vuonna 2021 eli hieman pidempi kuin Tilastokeskuksen mukaan työmatkoissa ylipäätään (Tilastokeskus, 2020).
Ennen kokeilua työmatkoja oli kulkenut joukkoliikenteellä nykyisessä työpaikassaan Jamkissa säännöllisesti 12 prosenttia vastaajista ja vajaa viidesosa (19 %) satunnaisesti. Yli puolet (54 %) oli kulkenut työmatkoja joukkoliikenteellä ”vain pakon” edessä ennen kokeilua. 15 prosenttia vastaajista ei ollut koskaan aiemmin kulkenut työmatkoja joukkoliikenteellä nykyisessä työpaikassaan. Kokeilulla siis tavoitettiin kohderyhmää, jolle joukkoliikenteen käyttö työmatkoihin ei ollut aiemmin säännöllistä. Tähän suuntaan ohjasi myös yksi valintakriteereistä: osallistujalla ei voinut olla voimassa olevaa Linkin matkakorttia kokeiluvaiheessa. Tavoitteena olikin kannustaa ja innostaa joukkoliikenteen käyttöön henkilöstöä, jolla on mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä myös jatkossa, mutta joka syystä tai toisesta ei ollut sitä aikaisemmin tehnyt.
Kokeilun aikana enemmistö vastaajista (58 %) kulki työmatkan joukkoliikenteellä keskimäärin 1–2 kertaa viikossa, ja noin neljännes (23 %) 3–4 kertaa viikossa eli aivan jokapäiväistä joukkoliikenteen käyttö ei ollut.
Vastaajat määrittelivät kolme tärkeintä syytä, miksi he eivät kulje kokonaan tai osittain työmatkojaan joukkoliikenteellä. Kolme syytä sai saman verran arvioita ja siksi kaikki viisi tekijää olivat: tarvitsen autoa ennen työpäivää tai sen jälkeen (65 %), omalla autolla kulkeminen on helpompaa/miellyttävämpää (38 %), haluan kävellä tai pyöräillä liikunnan vuoksi (19 %), joukkoliikenteellä kulkeminen vie aikaa (19 %) ja muu syy (19 %).
Joukkoliikennekokeilun vaikutukset ja osallistujien kokemukset
Vastaajilta kysyttiin kokeilun jälkeen avointa palautetta eri teemoista, kuten miten työmatkojen kulkeminen joukkoliikenteellä vaikutti arjen sujumiseen, millaisia havaintoja osallistuja teki ja yllättikö jokin asia.
Joukkoliikenteen sujuvuus ja haasteet
Avoimissa vastauksissa kokeilijat kommentoivat, etteivät joukkoliikenteen aikataulut aina sovi yhteen työaikojen kanssa, ja bussit kulkevat epätasaisesti. Tämä aiheuttaa haasteita erityisesti lapsiperheille.
Vaikka joukkoliikenteen käyttö koettiin palautteissa pääosin sujuvaksi, vastauksissa mainittiin myös ongelmia, kuten bussien myöhästymisiä ja reittien epäselvyyksiä. Joukkoliikenteen käyttö vaatii tarkempaa ajankäytön suunnittelua, jotta ehtii busseihin ja voi sovittaa aikataulut omiin menoihinsa.
Nämä Jamkin työntekijöiden haasteet rinnastuvat Sitowisen (2025) kyselyn tuloksiin, jossa selvisi, että julkisen liikenteen käyttöön vaikuttaa merkittävästi työpaikan sijainti sekä joukkoliikenteen reittien ja aikataulujen sopivuus työntekijälle. Samoin Sitowisen (2025, s. 19) kyselyyn vastanneet työtekijät kertoivat kulkutavan valintaan vaikuttavan helppouden ja mukavuuden sekä perhe-elämän vaatimukset.
Liikunnan lisääntyminen
Jamkin kokeiluun osallistujat mainitsevat avoimissa vastauksissa, että joukkoliikenteen käyttö on lisännyt arkiliikuntaa, kuten kävelyä ja pyöräilyä bussipysäkeille. Myös Sitowisen (2025, s. 26) kyselyssä työntekijävastaajista 79 prosenttia kokee, että kestävässä liikkumisessa tärkeää on se, että saa ujutettua päivään enemmän arkiliikuntaa. Heille liikunnan lisääminen on jo sinänsä tärkeä henkilökohtainen arvo ja valinta. Kestävän työliikkumisen kannalta kävely ja pyöräily ovat jopa joukkoliikennettä parempia valintoja.
Myös Sitowisen (2025, s. 11) kyselyn työnantajavastaajat toivat esille liikkumisen terveyshyödyt ja työhyvinvoinnin merkityksen, joihin molempiin kestävällä työmatkaliikkumisella voi vaikuttaa.
Auton käytön vähentäminen
Jamkin kokeilun vastaajat olivat vähentäneet autoilua, mikä oli koettu positiivisena muutoksena. Toisaalta Sitowisen (2025) kyselyssä tuli esiin, että etenkin pitkillä työmatkoilla joukkoliikenteen lisäämisellä olisi potentiaalia suhteessa oman auton käyttöön. Pitkämatkalaiset vastasivatkin useimmiten, että paremmin palveleva joukkoliikenne kannustaisi heitä kestävämpään liikkumiseen. Jamkin kokeilijoissa pitkämatkalaisia, yli 20 kilometrin päässä työpaikasta asuvia, oli noin viidennes (23 %).
Sitowisen (2025) kyselyssä yllättää se, että työnantajakyselyn vastaajat kytkevät kestävän liikkumisen useimmin hiilineutraaliustavoitteisiin ja ympäristövastuuseen kuin työhyvinvointiin. Samassa kyselyssä työntekijät arvottivat arkiliikunnan lisäämisen tärkeämpänä (79 % vastaajista) kuin liikkumisesta aiheutuvien päästöjen (38 %). Suurin osa työntekijävastaajista myös koki, että työnantajalla on vain vähän vaikutusta työntekijän liikkumistavan valintaan (62 %). Myös toive siitä, tulisiko työnantajan tarjota enemmän tukea ja tietoa kestävästä liikkumisesta vaihtelee paljon. 39 prosenttia vastaajista ei kaipaa tukea, kun taas 38 prosenttia vastaajista sitä toivoisi. (Sitowise, 2025.)
Kokonaisuuden kannalta työnantajan olisi tärkeää edistää sekä yksilön hyvinvointia liikkumista lisäämällä että kestävää kehitystä päästöjä vähentämällä. Jamkissa nämä molemmat tekijät nähdään kehittämistyössä tärkeinä.
Kokeilu kannustaa jatkamaan
Lisääkö kokeilu joukkoliikenteen käyttöä pysyvästi? Jamkin kokeiluun osallistuneiden vastauksista voisi päätellä, että jonkin verran, sillä vastaajista yli puolet (58 %) arvioi tulevansa jatkossa lisäämään joukkoliikenteen käyttöä. Reilu kolmannes (34 %) arvioi joukkoliikenteen käytön pysyvän samanlaisena kuin se oli ollut ennen kokeilua.
Jyväskylän seudun Linkki oli kiinnostunut kuulemaan Jamkin kokeilijoiden palautetta ja kehittämään sen pohjalta omaa toimintaansa. Jotta joukkoliikenteen käyttö lisääntyisi, on tämänkaltainen yhteistyö ja vuoropuhelu työpaikkojen ja joukkoliikennetoimijoiden kanssa tärkeää. Näin voidaan estää ja purkaa joukkoliikkumisen ongelmakohtia sekä kehittää toimintaa työmatkaliikkujia mahdollisimman hyvin palvelevaksi.
Työnantajana Jamk jatkaa kestävän työmatkaliikkumisen tukemista ja kehittämistä. Jamkissa toteutetaankin yhteistyössä Linkin kanssa uusi vastaavanlainen joukkoliikennekokeilu alkuvuodesta 2026.
Työsuhdepyöräetua on Jamkissa toivottu pitkään, ja myös Sitowisen (2025) kyselyssä se nousi tunnettuna etuutena esiin. Jamkin johtoryhmä teki juuri keväällä 2025 päätöksen työsuhdepyöräedun käyttöönotosta, mutta Suomen hallitus päätti työsuhdepyörän veroedun poistamisesta talousarvioesityksessään 2.9.2025 vuoden 2026 alusta (Valtioneuvosto, 2025). Työmatkapyöräilyn edellytyksiä on Jamkissa viime vuosina parannettu muun muassa pyöräkatoksilla, kiinteillä runkolukitusmahdollisuuksilla ja pyörien säilytykseen tarkoitetuilla häkkivarastoilla. Myös nämä parannukset vastaavat henkilöstön toiveisiin ja kehittämisehdotuksiin. Lisäksi Jamk tarjoaa henkilöstölle suosittuja vuosittaisia pyöränhuoltopäiviä yhteistyössä Jyväskylän pyöräilyseura JYPS ry:n kanssa.
Joukkoliikenteen työmatkaetuus ei ole ollut Jamkissa vielä esillä. Sitowisen (2025) kyselyssä joukkoliikenteen työmatkaetuutta tarjoaa verraten harva työnantaja ja vielä harvempi työntekijä sitä käyttää. Tämän artikkelin kirjoittajien arvio on, ettei tämä etuus ole niin tunnettu kuin työsuhdepyöräetu.
Työntekijöiden henkilökohtaisia arvoja lähellä olevan toiminnan kehittäminen parantaa työnantajamielikuvaa ja työhyvinvointia sekä sitouttaa henkilöstöä. Osalle henkilöstöä terveyden edistäminen ja kestävän liikkumisen edistäminen ovat tärkeitä arvoja. Sitowisen (2025) kyselyssä toisaalta selvisi, ettei kestävän työmatkaliikkumisen tukemiseen työnantajan taholta koeta välttämättä laajaa tarvetta ja toivetta.
Jamk on saanut tunnustusta kestävän liikkumisen toiminnastaan. Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry myönsivät 5.5.2025 Jamkille kunniamaininnan pyöräilyn edistämisestään. Jamk on siis oikealla tiellä, mutta tätä tietä riittää kuljettavaksi.
Yksilön valinnoilla on merkitystä
Monesti kuulee todettavan, että yksilön valinnoilla on vain häviävän pieni merkitys esimerkiksi kestävän kehityksen edistämisessä. Kun valitsemme bussin, junan tai muun kestävän kulkutavan, vaikutamme paitsi omaan hyvinvointiimme myös ilmastoon ja yhteiskunnan kustannuksiin. Jamkin joukkoliikennekokeilu avaa tätä hyvin kestävän työmatkaliikkumisen vaikutusketjua kuviossa 1.
Työntekijän omat valinnat, toiveet, palaute ja kehittämisehdotukset vaikuttavat siihen, miten vastuullinen työnantaja toimii, kuten Jamkin tapauksessa muun muassa kehittää työmatkaliikkumisen olosuhteita ja tarjoaa joukkoliikennekokeilua. Toisaalta työnantajana Jamk jakaa joukkoliikennekokeilun palautteen edelleen yhteistyökumppanille (Jyväskylän seudun Linkki), joka kehittää omalta osaltaan toimintaa yksilöitä ja kaupunkia palvelevammaksi. Jamk ja Linkki tekevät yhteistyötä Jyväskylän kaupungin kanssa, joka puolestaan kehittää omaa toimintaansa kestävämmäksi muun muassa Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelman (Jyväskylän kaupunki, ei pvm.) puitteissa. (Kuvio 1.)
Kuviossa 1 vaalealla olevat maakunta ja valtio ovat erityisesti kaupungin verkostoja ja kehittämiskumppaneita. Kaupunki käy vuoropuhelua molempien kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi. Jamkin joukkoliikennekokeilussa ja vuorovaikutuksessa yhteys maakuntaan ja valtioon on vähäisempi, joten siksi ne ovat kuviossa vaaleammalla. Toisaalta Jamkissa toimivat valtakunnalliset Liikkuvat-ohjelmat edistävät kestävää liikkumista myös koko Suomen tasolla niin oppilaitoksissa, kunnissa kuin työpaikoilla.
Kuviossa 1 vaikutussuhde on molempiin suuntiin. Yksilön eli työntekijän valinnat ovat merkityksellisiä aina valtioon asti, mutta valtion toimet suurempana toimijana vaikuttavat vielä selkeämmin ja voimakkaammin yksilöön.
Ei siis ole vähäpätöistä, millaisia valintoja yksilöt tekevät vaikutusten kumuloituessa. Pienillä valinnoilla voi olla todella suuri merkitys.