Strateginen suunnittelu määrittää organisaation olemuksen ja toiminnan tarkoituksen. Keskeisiä elementtejä ovat visio (missä?), tehtävä (miksi?), tavoitteet (mitä?) ja keinot (miten?). Tämä suunnittelu vaatii myös uusien käytäntöjen ja toimenpiteiden kehittämistä, ei vain nykyisten suuntausten jatkamista (Johanson, 2019.)
Hyvinvointialueet ovat vastuussa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2025). Hyvinvointialueet ja kunnat hyödyntävät strategisessa suunnittelussaan sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisessa hyvinvointikertomuksia ja -suunnitelmia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023; Sähköinen hyvinvointikertomus, 2025). Nämä asiakirjat tukevat strategiaa. Hyvinvointikertomuksessa kuvataan terveyden ja hyvinvoinnin nykytilaa sekä hyvinvointisuunnitelmassa asetetaan tavoitteita ja toimenpiteitä niiden edistämiseksi (Kauppinen & Hätönen, 2014). Mittarit tekevät strategisen johtamisen konkreettiseksi, siirtäen painopistettä suunnittelusta toimintaan (Johanson, 2019). Hyvinvointisuunnitelmissa mittareilla seurataan tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista.
Liikkuminen on tärkeä osa hyvinvointia. Liikkumisen edistäminen tulisi sisällyttää hyvinvointikertomuksiin ja -suunnitelmiin sekä strategioihin, mikä toisi sen paremmin näkyviin päätöksenteossa (Hämäläinen & Aro, 2015). Tässä artikkelissa tarkastellaan liikkumista hyvinvointialueiden hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa sekä kertomusosion ja suunnitelmaosion yhteyttä toisiinsa liikkumista koskevien kirjausten perusteella. Aineisto koostuu kaikkien hyvinvointialueiden hyvinvointikertomuksista ja -suunnitelmista (21 kpl) ja sitä on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Aiempia tutkimuksia tai selvityksiä aiheesta on tehty vähän. Liikuntaa ja liikuntaneuvontaa sekä liikkumista koskevia vähimmäistietosisältöjä on tarkasteltu hyvinvointialueiden hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa (Pasuri-Rännäli, 2025; Syväoja, 2024). Lisäksi liikkumista on tarkasteltu kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa (Syväoja, 2023; Syväoja ym. 2023).
Hyvinvointikertomusosion liikkumista koskevat tiedot ikäryhmittäin
Lasten, nuorten ja perheiden liikkumista kuvattiin hyvinvointikertomusosioissa lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Usein nousi esiin huoli lasten ja nuorten liikkumisesta, liikunnan vähäisyydestä sekä liikkumisen vähenemisestä iän kasvaessa. Työikäisten liikkumista kuvattiin kaikkien hyvinvointialueiden kertomusosioissa ja ikäihmisten 18 hyvinvointialueen kertomusosioissa. Kertomusosioissa kuvattiin pääosin ikäryhmittäin liikkumisen ja fyysisen toimintakyvyn nykytilannetta indikaattoritiedon mukaan.
Yleisimmät indikaattorit eri ikäryhmissä olivat liikkumissuosituksen saavuttaneiden osuus, ylipainoisten ja lihavien osuus sekä toimintakykyä kuvaavat mittarit (Taulukko 1). Toimintakykyä kuvattiin lapsilla ja nuorilla Move!-mittauksen tuloksilla, työikäisillä 100 metrin matkan juoksemisessa suuria vaikeuksia kokevien osuudella ja ikäihmisillä 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia kokevien osuudella. Näitä tietoja on saatavilla Kouluterveyskyselystä, Terve Suomi -tutkimuksesta ja Move!-mittauksista. Tuloksia verrattiin usein muihin hyvinvointialueisiin tai aiempien vuosien tuloksiin. Lisäksi vertailua voitiin tehdä koulutustasojen mukaan sekä lasten ja nuorten ikäryhmissä sukupuolen perusteella.
Kertomusosioissa tuotiin indikaattoritiedon lisäksi esiin liikkumattomuuden ja lihavuuden aiheuttamia riskejä sairauksille ja niiden kustannuksia. Osa hyvinvointialueista kuvasi tehtyjä toimenpiteitä liikkumisen edistämiseksi edellisellä valtuustokaudella sekä toi esiin kuntakohtaisia ilon- ja huolenaiheita sekä toimia lähiyhteisössä. Tehtyjä toimenpiteitä tuotiin ikäihmisten ikäryhmässä enemmän esiin kuin muissa ikäryhmissä. Kertomusosioissa kuvattiin lisäksi Liikkuvat-kokonaisuudessa mukana oloa sekä hyödynnettiin kansallisia ja alueellisia ohjelmia ja suunnitelmia (esim. liikkumissuositukset) liikunnallisen toiminnan suunnitteluun. Indikaattoritiedon ja tehtyjen toimenpiteiden perusteella tehtiin johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia. Muutamat hyvinvointialueet haastoivat kuntia ja sidosryhmiä liikunnan edistämiseen ja antoivat ehdotuksia toimenpiteistä liikkumisen edistämiseksi.
Lapset, nuoret ja perheet | Työikäiset | Ikäihmiset |
---|---|---|
Liikkumissuosituksen saavuttaneiden osuus | Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien osuus | 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia kokevien osuus |
Ylipainoisten osuus | Ylipainoisten/lihavien osuus | Lihavien osuus |
Fyysinen toimintakyky (Move!-mittaukset) | 100 metrin matkan juoksemisessa suuria vaikeuksia kokevien osuus | Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien osuus |
Kunnan järjestämät kohdennetut liikkumisryhmät seuratoiminnan ulkopuolella oleville lapsille ja nuorille | Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus | Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus |
Taulukko 1. Eri ikäryhmien yleisimmät liikkumista ja toimintakykyä kuvaavat indikaattorit kertomus-osioissa.
Hyvinvointisuunnitelmaosion liikkumista koskevat tiedot ikäryhmittäin
Hyvinvointisuunnitelmaosioissa liikkuminen nousi vähemmän esiin kuin kertomusosioissa. Lasten, nuorten ja perheiden liikkumisen edistäminen nostettiin esiin hyvinvointisuunnitelmaosioissa 16 hyvinvointialueella, työikäisten 17 hyvinvointialueella ja ikäihmisten 14 hyvinvointialueella. Hyvinvointisuunnitelmaosiossa kuvattiin pääosin tavoitteita ja toimenpiteitä eri ikäryhmien liikunnan edistämiseksi. Tavoitteina hyvinvointialueet toivat esiin liikkumisen lisääntymisen vähän liikkuvien keskuudessa, arkiaktiivisuuden lisääntymisen ja tukemisen sekä ikäihmisten osalta kaatumisten ehkäisyn ja kotona pärjäämisen.
Toimenpiteissä korostui liikuntaneuvonnan ja elintapaohjauksen edistäminen kaikissa ikäryhmissä (Taulukko 2), ja pääasiallisena pyrkimyksenä oli palvelupolkujen kehittäminen. Muuten toimenpiteissä oli paljon vaihtelua. Lapsille, nuorille ja perheille suunnattuja muita toimenpiteitä olivat varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa toimet liikunnan ja terveellisen ravitsemuksen edistämiseksi sekä matalan kynnyksen liikuntaryhmien ja liikuntalisenssien tarjoaminen. Työikäisillä toiseksi yleisin toimenpide oli työmatkaliikunnan edistäminen ja siihen kannustaminen. Ikäihmisillä seuraavaksi yleisimmät toimenpiteet olivat liikuntapalveluihin ohjaaminen, kuten liikuntaharrastusten ja ryhmien pariin, sekä toimintakyvyn tukeminen lihas- ja tasapainoharjoittelulla. Osa hyvinvointialueista antoi toimenpiteistä ehdotuksia kunnille, järjestöille tai muille sidosryhmille.
Muutamissa suunnitelmissa asetettiin lasten, nuorten ja perheiden ikäryhmän tavoitteeksi mielen hyvinvoinnin edistäminen, johon ehdotettiin toimenpiteiksi erilaisia liikunnallisia aktiviteetteja. Mielen hyvinvointia edistettiin elintapojen tukemisella (kuten liikunnan lisääminen), kuntien kohdennetuilla liikuntaryhmillä ja ystäväryhmillä seuratoiminnan ulkopuolella oleville sekä järjestämällä perheliikuntaryhmiä kunnissa.
Tavoitteita ja toimenpiteitä arvioitiin useilla hyvinvointialueilla mittareiden avulla. Yksi hyvinvointialue käytti esimerkiksi SMART-tavoitelomaketta tavoitteiden toteutumisen seuraamiseen. Mittareiden lisäksi hyvinvointialueet saattoivat asettaa tavoitteille ja toimenpiteille vastuutahoja ja aikatauluja. Hyvinvointialue oli usein yhtenä vastuutahona tai mukana yhdyspintatyössä. Liikunta- ja elintapaneuvonnan osalta oli selkeä yhdyspinta hyvinvointialueiden ja kuntien välillä. Osittain toimenpiteissä jäi epäselväksi vastuunjako ja viidesosassa hyvinvointialueita ei tuotu esiin ollenkaan vastuutahoja.
Lapset, nuoret ja perheet | Työikäiset | Ikäihmiset |
---|---|---|
Liikuntaneuvonnan ja elinta-paohjauksen kehittäminen | Liikuntaneuvonnan ja elintapaohjauksen kehittäminen | Liikuntaneuvonnan ja elintapaohjauksen kehittäminen |
Toimet varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa liikkumisen lisäämiseksi | Työmatkaliikunnan edistäminen | Ohjaaminen liikuntapalveluihin (liikuntaharrastukset ja ryhmät) |
Matalan kynnyksen liikuntaryhmien ja liikuntalisenssien tarjoaminen | Haastekampanjat | Lihas- ja tasapainoharjoittelu |
Perheiden liikuntalauantait ja höntsäryhmät | Liikkumista tukevien arkiympäristöjen huomioiminen | Arkiaktiivisuutta ja turvallista liikkumista tukevat toimenpiteet |
Taulukko 2. Eri ikäryhmien yleisimmät toimenpiteet suunnitelmaosioissa.
Hyvinvointikertomusosion hyödyntäminen hyvinvointisuunnitelmassa
Hyvinvointikertomusten ja -suunnitelmien kirjaukset liikkumisesta noudattivat pääosin yleisimpiä kertomusosion indikaattoreita (liikkumissuosituksen saavuttaneiden osuus, ylipainoisten ja lihavien osuus sekä toimintakykyä kuvaavat mittarit) sekä yleisimpiä suunnitelmaosion toimenpiteitä (liikuntaneuvonta ja elintapaohjaus). Yleinen esimerkki lapsia, nuoria ja perheitä koskevista kirjauksista Kainuun hyvinvointialueella:
Kertomusosio:
- ”Perusopetuksen 8. ja 9. luokan pojista noin kolmannes ja tytöistä joka viides liikkui vähintään tunnin päivässä siten, että hengästyttää ja syke nousee.
- Ylipaino, % 8. ja 9 luokan oppilaista. Kainuun alueella ylipainon osalta on ollut jonkun verran nousua vuodesta 2017 (17,7 %) vuoteen 2021 (19,2 %). Kuntakohtaiset erot tässä indikaattorissa ovat suuria (pienin 15,9 %, suurin 32,8 %).
- Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky (MOVE! -mittaus % 5. luokan oppilaista, joilla heikko fyysinen toimintakyky on vuonna 2021 Kainuussa 43 % (koko maa 38 %) ja v. 2022 45 % (koko maa 38 %).”
Suunnitelmaosio:
”Toimenpide: 1. Tuetaan elintapamuutoksiin: terveyttä edistävä liikunta ja ravitsemus, riittävä uni, suun terveys sekä osallistuminen maksuttomiin seuloihin. Seuranta: Lasten ylipainoisuus, tytöt/pojat kehitys/v. Iän mukaiset liikkumisen suositukset (UKK-instituutti) toteutuvat.”
Indikaattoreiden ja toimenpiteiden määrissä tiettyä ikäryhmää kohti oli paljon vaihtelua. Osa hyvinvointialueista esitti tietoja suppeammin ja osa laajemmin. Kertomusosiossa saatettiin kuvata liikkumisen nykytilannetta useilla indikaattoreilla ja suunnitelmaosiossa toimenpiteitä oli maksimissaan kaksi. Näiden suhde toisiinsa oli myös päinvastainen. Erityisesti ikäihmisten kohdalla vaihtelevuus korostui.
Muutamilla hyvinvointialueilla ei ollut ollenkaan yhteyttä kertomusosion ja suunnitelmaosion välillä ikäryhmittäin. Hyvinvointialueiden kertomusosioissa saatettiin kuvata tietyn ikäryhmän liikkumisen ja fyysisen toimintakyvyn nykytilannetta useilla indikaattoreilla, mutta suunnitelmaosioon ei ollut johdettu tavoitteita tai toimenpiteitä tämän ikäryhmän liikkumisen edistämiseksi. Tätä esiintyi kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti lasten, nuorten ja perheiden ikäryhmässä. Kertomusosion ja suunnitelmaosion väliltä puuttui yhteys myös muutamissa tapauksissa, joissa kertomusosioissa kuvattiin indikaattoritietojen lisäksi toimenpide-ehdotuksia lasten, nuorten ja perheiden sekä työikäisten ikäryhmissä sekä korostettiin ikäihmisillä toimintakyvyn edistämisen tärkeyttä. Tästä muutamia esimerkkejä:
Lapset, nuoret ja perheet:
” Esimerkkejä siitä, mitä kunnat voisivat tehdä:
- Lisätä liikuntaa koulu- ja päiväkotipäivien aikana
- Tarjota turvallisia ja innostavia liikkumisen mahdollisuuksia, kuten hyväkuntoiset kävely- ja pyöräilyreitit sekä lähiliikuntapaikat” (Lapin hyvinvointialue)
Työikäiset:
”Käynnistämme ylipainoon ja lihavuuteen vaikuttavia ryhmätoimintoja uudelleen koro-nan jälkeen (tulppa, MBO-, painonhallinta jne. ryhmät), ryhmätoiminnoissa huomioidaan erityisesti työttömät.” (Pohjois-Karjalan hyvinvointialue)
Ikäihmiset:
”Väestön vanheneminen aiheuttaa väistämättä hoivakulujen nousua tulevaisuudessa. Panostus iäkkään väestön toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen kannattaa, sillä hyvä toimintakyky ja sen mahdollistama itsenäinen kotona-asuminen kompensoivat osan niistä vaikutuksista, joita ikärakenteen vanhenemisesta aiheutuu kansantaloudelle ja palvelujärjestelmälle. (Sotkanet).” (Pohjois-Karjalan hyvinvointialue)
Suunnitelmaosioihin ei kuitenkaan ollut kirjattu vastaavia esimerkkejä toimenpiteistä tai toimintakyvyn edistämisen tärkeydestä.
Kirjaukset olivat myös päinvastaisia. Suunnitelmaosioista saattoi puuttua liikkumista koskevat kirjaukset joltain ikäryhmältä, mutta suunnitelmaosioon oli raportoitu useampia liikkumista edistäviä toimenpiteitä tälle ikäryhmälle. Erityisesti ikäihmisten osalta kirjattiin toimenpiteitä monipuolisesti, kuten tuettiin itsenäistä kotona pärjäämistä turvallisen ja aktiivisuutta tukevan ympäristön avulla sekä järjestettiin ohjattuja liikuntaryhmiä tasapainon ja lihaskunnon ylläpitämiseksi.
Kirjaukset eivät olleet aina johdonmukaisia. Laajoista hyvinvointikertomuksista ei käynyt välttämättä ilmi, että kertomusosiota olisi käytetty hyödyksi suunnitelmaosion laatimisessa tai että sieltä olisi johdettu tietoa tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnitteluun. Kertomusosion ja suunnitelmaosion yhteyttä toisiinsa heikensi myös se, että vajaa puolet hyvinvointialueista oli kirjannut kertomusosioon liikkumista koskevia johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Tässä selvityksessä tarkasteltiin hyvinvointialueiden hyvinvointikertomuksia ja -suunnitelmia liikkumisen näkökulmasta sekä lisäksi tarkasteltiin kertomusosion ja suunnitelmaosion yhteyttä toisiinsa. Kertomusosioissa nousi yleisimmin esiin indikaattoritietoa eri ikäryhmien liikkumisesta ja fyysisestä toimintakyvystä, kuten terveysliikuntasuosituksen saavuttaneiden osuus, ylipainoisten osuus sekä 500 metrin kävelemisessä suuria vaikeuksia kokevien osuus.
Suunnitelmaosioissa kuvattiin yleisimmin tavoitteita ja toimenpiteitä liikkumisen edistämiseksi ikäryhmittäin. Yleisin toimenpide kaikissa ikäryhmissä oli liikuntaneuvonnan ja elintapaohjauksen kehittäminen. Se korostui erityisesti lasten, nuorten ja perheiden sekä työikäisten ikäryhmissä. Iäkkäitä koskevat toimenpiteet olivat vaihtelevampia. Konkreettisia toimenpiteitä olisi voitu kuvata nykyistä enemmän suunnitelmaosioissa ja merkitä selkeämmin vastuutahot. Toimenpiteissä oli yhteneväisyyttä kuntien hyvinvointisuunnitelmien kanssa (Syväoja ym. 2023). Tosin liikunta- ja elintapaneuvonta nousi kunnissa esiin ainoastaan työikäisten ikäryhmässä.
Strategisessa suunnittelussa ja johtamisessa edetään nykytilanteen tarkastelusta tavoitteiden ja keinojen määrittelyyn (Johanson, 2019). Hyvinvointikertomusten ja -suunnitelmien yhteys toisiinsa näkyi pääosin yleisimpien kertomusosion indikaattoreiden ja suunnitelmaosion toimenpiteiden muodossa. Indikaattoreiden ja toimenpiteiden määrissä ikäryhmittäin oli paljon vaihtelua.
Kertomusosalla ja suunnitelmaosalla ei kuitenkaan ollut aina yhteyttä toisiinsa. Muutamien hyvinvointialueiden kertomusosioissa saatettiin kuvata tietyn ikäryhmän liikkumisen ja fyysisen toimintakyvyn nykytilannetta useiden indikaattoreiden avulla, mutta suunnitelmaosiossa ei ollut asetettu tavoitteita tai toimenpiteitä tämän ikäryhmän liikkumisen edistämiseksi. Kirjaukset olivat myös päinvastaisia. Lisäksi kertomusosiossa esitetyt toimenpide-ehdotukset eivät välttämättä näkyneet suunnitelmaosioissa. Samanlaisia havaintoja on tehty kuntien hyvinvointikertomusten ja -suunnitelmien yhteyksien tarkastelussa liikkumisen näkökulmasta (Helakorpi ym. 2016, s. 35). Kertomusosion ja suunnitelmaosion yhteyden vahvistamiseksi olisi kertomusosiossa tarpeen kirjata liikkumista koskevaa tietoa johtopäätöksiin ja toimenpide-ehdotuksiin. Tällöin tieto olisi jo osittain käsitelty ja siirtyisi automaattisemmin suunnitelmaosioon.
Hyvinvointialueen rooli liikkumisen edistäjänä jää hyvinvointikertomusten ja -suunnitelmien perusteella osittain epäselväksi. Selkeä rooli on tunnistettu liikunta- ja elintapaneuvonnan edistämisessä, mutta muita toimenpiteitä on lueteltu niukemmin ja epäjohdonmukaisemmin. Myöskään toimenpiteiden vastuutahoja ei ole aina mainittu. Liikuntalaki velvoittaa kuntia, mutta ei tällä hetkellä kannusta hyvinvointialueita liikkumisen edistämiseen. Yhdyspintarakenteiden kehittäminen saattaa olla eri vaiheissa, mikä voi aiheuttaa vaihtelua ja epäselvyyttä vastuiden osalta. Hyvinvointialueen rooli on asiakirjojen perusteella kokoava ja ohjaava, sillä osa hyvinvointialueista on kerännyt kuntakohtaisia tietoja liikkumisesta, ja osa kirjannut ehdotuksia toimenpiteistä esimerkiksi kunnille ja muille sidosryhmille.