Hyvinvointialueiden on tullut laatia hyvinvointikertomus- ja suunnitelma vuodesta 2023 eteenpäin. Kunnilla tämä velvoite on ollut jo ennen hyvinvointialueiden muodostumista. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, 612/2021, 6–7 §.) Hyvinvointikertomuksen tarkoituksena on kuvata asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, 2021, 7 §; Kauppinen & Hätönen, 2014, s. 30). Hyvinvointikertomukset toimivat kunnissa, kuntayhtymissä ja alueilla tiedolla johtamisen välineenä (Kuntaliitto, 2022).
Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma tehdään yhteistyössä alueensa kuntien kanssa. Alueellinen hyvinvointikertomus kuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tietyllä hyvinvointialueella. Alueellinen hyvinvointikertomus koostuu kahdesta osasta: kertomusosa ja suunnitelmaosa. Kertomusosa sisältää kuvauksen hyvinvoinnin nykytilasta ja olemassa olevista toimista sekä rakenteista hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Suunnitelmaosassa kuvataan hyvinvointialueen tavoitteita, suunniteltuja toimia ja rakenteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi hyvinvointialueella. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [THL], 2023.)
Tutkimusta hyvinvointikertomuksista terveyden edistämisen ja hyvinvointijohtamisen näkökulmasta on tehty vähän (Kauppinen & Hätönen, 2014, s. 30). Liikkumisen näkökulmasta kuntien hyvinvointikertomuksia on tarkasteltu muutamissa selvityksissä, kuten Lasten ja nuorten liikunnan edistämisen tiedolla johtaminen (Syväoja, 2023) ja Kuntien liikunnan edistämisen rakenteet, resurssit ja voimavarat: Kurre-hankkeen loppuraportti (Lehtonen ym., 2023). Aiempaa selvitystä hyvinvointialueiden hyvinvointikertomuksista ja -suunnitelmista liikunnan edistämisen näkökulmasta ei ole tehty.
Hyvinvointialueiden hyvinvointikertomusten vähimmäistietosisältö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tehnyt ehdotuksen alueellisen hyvinvointikertomuksen vähimmäistietosisällöksi. Vähimmäistietosisältö on tarkoitettu tukemaan alueiden työtä, mutta se ei ole velvoittava eikä sen käyttöä seurata tai valvota. (THL, 2023.) THL on jaotellut vähimmäistietosisällön viiteen kategoriaan: hyvinvoinnin tila, tehdyt toimet sote-palveluissa (hyvinvointia ja terveyttä edistävät toimet), tehdyt toimet muilla toimialoilla kuin sotessa (hyvinvointiin ja terveyteen yhteydessä olevat tekijät), hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet alueella ja alueen kunnissa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet alueella ja alueen kunnissa: laadullinen itsearviointi. Indikaattoreiden on tarkoitus auttaa ohjaamaan resursseja ja seuraamaan toiminnan vaikutuksia. (THL, 2023.)
Vähimmäistietosisällöstä on otettu tarkasteluun mukaan sellaiset indikaattorit, jotka ovat liikuntaan liittyviä tai indikaattoreiden lisätiedoissa tuodaan esiin indikaattorin yhteys liikkumiseen tai fyysiseen toimintakykyyn. Liikuntaa koskevia indikaattoreita on yhteensä 14. Lisäksi indikaattoreista on tuotu tarkempia lukuja esiin ikäryhmien/kouluasteiden ja eri mittareiden mukaan (ks. taulukko 1 ja 2).
Selvityksessä tarkastellaan hyvinvointia kuvaavia asiakirjoja
Selvityksessäni tarkastelen, ovatko hyvinvointialueet käyttäneet vähimmäistietosisällön suositusta hyvinvointikertomuksissaan. Selvityksen aineisto koostuu hyvinvointialueiden laajoista hyvinvointikertomuksista ja -suunnitelmista sekä muutaman alueen hyvinvointistrategioista ja -ohjelmista. Lisäksi aineistoa on täydennetty hyvinvointialueiden uusimmilla vuosittaisilla kertomuksilla.
Tarkastelussa ovat kaikki 21 hyvinvointialuetta. Aineistoa on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin avulla ja laskettu esiintyneiden vähimmäistietosisältöjen määriä. Vähimmäistietosisältöä koskevat tiedot on poimittu asiakirjojen kertomusosioista.
Hyvinvointialueen hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat asiakirjoina
Hyvinvointialueiden hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat oli koottu yleisimmin yhdeksi asiakirjaksi. Muutama hyvinvointialue oli tehnyt erilliset asiakirjat niin kertomusosalle kuin suunnitelmaosalle. Yhtenäisten asiakirjojen sivumäärä vaihteli 35–165 sivun välillä. Kertomusosassa hyvinvointialueet toivat esiin tietoa taloudesta ja elinvoimasta, ikäryhmittäin tietoja hyvinvoinnin tilasta ja sairastavuudesta, tietoa palveluista, ympäristöstä ja turvallisuudesta sekä lopuksi johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia.
Suunnitelmaosassa kuvattiin alueellisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategioita, painopisteitä ja hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmia ja -suunnitelmia. Lisäksi suunnitelmaosan pääpaino oli tuoda esiin ikäryhmittäisiä tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Kaikki hyvinvointialueet olivat rakentaneet oman näköisensä asiakirjat.
Indikaattoritiedot ikäryhmittäin
Hyvinvointialueet toivat vähimmäistietosisällöstä liikuntaa koskevia indikaattoreita esiin vaihtelevasti (ks. taulukko 1 ja 2). Liikuntaa koskevia indikaattoreita esiintyi hyvinvointikertomuksissa 4–13 vaihdellen hyvinvointialueittain. Kuusi hyvinvointialuetta toi esiin yli kymmenen indikaattoria ja kaksi alle viisi indikaattoria. Keskiarvollisesti liikuntaa koskevia indikaattoreita esiintyi kahdeksan hyvinvointialuetta kohti. Eniten liikkumista kuvaavia indikaattoreita käyttäneet hyvinvointialueet sijaitsivat ympäri Suomea eivätkä olleet keskittyneet mihinkään tiettyyn osaan.
Liikuntaa koskevat indikaattoritiedot esitettiin ikäryhmittäin: lapset ja nuoret, työikäiset ja ikäihmiset (ks. taulukko 1) sekä kaikki ikäryhmät (ks. taulukko 2). Yleisimmät indikaattorit olivat työikäisiä ja ikäihmisiä koskevat terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien osuus (20/21 hyvinvointialuetta) sekä lihavien osuus (20/21). Terveysliikuntasuosituksen mukaan liikkuvien osuus kuvattiin selvästi yleisimmin 20–64-vuotiaiden ikäryhmässä (20/21 hyvinvointialuetta) ja vähiten +75-vuotiailla (2/21). Tuloksissa tulee kuitenkin huomioida, että kaksi hyvinvointialuetta ei ollut eritellyt ikäryhmiä tarkemmin.
Seuraavaksi yleisin indikaattori oli terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus niin lasten ja nuorten ikäryhmässä (17/21 hyvinvointialuetta) kuin työikäisten ja ikäihmisten ikäryhmässä (16/21). Lasten ja nuorten tiedot esitettiin melko tasaisesti kouluasteittain. Työikäisten ja iäkkäiden ikäryhmässä yleisimmin kuvattiin 20-64-vuotiaiden ikäryhmää (15/21 hyvinvointialuetta) ja vähiten +75-vuotiaiden ikäryhmää (7/21). Seuraavissa indikaattoreissa on suosituksena esittää tiedot koulutusryhmittäin: terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien osuus sekä terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus. Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien osuus esitettiin koulutusryhmittäin seitsemällä hyvinvointialueella, ja terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus esitettiin koulutusryhmittäin kahdeksalla alueella.
Lapsia ja nuoria koskevia muita indikaattoreita esiintyi tasaisesti hyvinvointialueittain (12/21): ylipainon yleisyys 2–16-vuotiailla, ylipainon yleisyys toisen asteen opiskelijoilla ja fyysinen toimintakyky (Move!-mittaus). Selvästi vähiten mainintoja oli indikaattorista: enintään kahden kilometrin etäisyydellä ala-asteesta asuvat (2/21 hyvinvointialuetta). Työikäisillä 100 metrin matkan juoksemisessa suuria vaikeuksia kokevien osuus -indikaattori tuotiin esiin 11 hyvinvointialueella. Vähiten työikäisten ryhmässä nostettiin esiin indikaattori: liikuntaan liittyvä neuvonta ja ohjaus (5/21 hyvinvointialuetta). Iäkkäillä indikaattorit: 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia kokevien osuus sekä kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot esiintyivät reilussa puolessa hyvinvointialueista.
Indikaattorit | Maininnat alueittain |
---|---|
Lapset ja nuoret | |
Ylipainon (ml. lihavuuden) yleisyys 2–16-vuotiaista: | 12 |
• 2–6-vuotiaat | 12 |
• 7–12-vuotiaat | 9 |
• 13–16-vuotiaat | 9 |
Ylipainon yleisyys: | 12 |
• AOL 1. ja 2. vuoden opiskelijat | 11 |
• lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat | 11 |
Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky (Move! -mittaus): | 12 |
• 5. luokan oppilaat | 11 |
• 8. luokan oppilaat | 11 |
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi: | 17 |
• 4. ja 5. luokan oppilaat | 14 |
• 8. ja 9. luokan oppilaat | 15 |
• AOL 1. ja 2. vuoden opiskelijat | 15 |
• lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat | 14 |
Enintään kahden kilometrin etäisyydellä ala-asteesta asuvat 7–12-vuotiaista | 2 |
Työikäiset | |
100 metrin matkan juoksemisessa suuria vaikeuksia kokevien osuus 20–64-vuotiaista | 11 |
Liikuntaan liittyvä neuvonta ja ohjaus perusterveydenhuollon asiakkaista | 5 |
Työikäiset ja iäkkäät | |
Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien osuus 20 vuotta täyttäneistä: | 20 |
• ikäryhmä 20–64 | 20 |
• ikäryhmä 65+ | 5 |
• ikäryhmä 75+ | 2 |
Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI ≥ 30 kg/m2) 20 vuotta täyttäneistä | 20 |
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus 20 vuotta täyttäneistä: | 16 |
• ikäryhmä 20–64 | 15 |
• ikäryhmä 65+ | 8 |
• ikäryhmä 75+ | 7 |
Iäkkäät | |
500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia kokevien osuus 65 vuotta täyttäneistä | 14 |
Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä | 13 |
Taulukko 1. Indikaattorit ikäryhmittäin: lapset ja nuoret, työikäiset sekä iäkkäät
Kaikkia ikäryhmiä koskevat indikaattorit
Kaikkia ikäryhmiä koskevia liikuntaindikaattoreita ovat liikuntatoimen palvelut hyvinvointialueen kunnissa (Lipas.fi-tietokanta ja TEAviisari) ja kevyen liikenteen väylien määrä asukasta kohden. Liikuntatoimen palvelut hyvinvointialueen kunnissa -indikaattori esitettiin 13 hyvinvointialueella. Tähän indikaattoriin sisältyy tietoja Lipas.fi-tietokannasta ja TEAviisarista. LIPAS on valtakunnallinen liikunnan paikkatietojärjestelmä (LIPAS, 2024) ja TEAviisari on terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä (TEAviisari, 2024). Näistä tiedoista liikunnan edistämisen TEA-pistemäärä tuotiin esiin yleisimmin (12/21 hyvinvointialuetta). Kunnan järjestämiä liikkumisryhmiä nostettiin esiin alle kolmasosassa hyvinvointialueita. Liikkumisryhmistä yleisin oli ryhmät seuratoiminnan ulkopuolella oleville lapsille ja nuorille (6/21 hyvinvointialuetta). Kuntien järjestämien liikkumisryhmien osalta tuloksia saatettiin esittää joko kokonaistuloksen tai yksittäisen kohderyhmän mukaan, kuten THL:n TEAviisari-sivuilla (TEAviisari, 2024) on mahdollisuus valita.
Lipas.fi-tietokannasta käytetyin tieto oli liikuntapaikkojen lukumäärä 1000 asukasta kohden (9/21 hyvinvointialuetta). Kunnan liikuntatoimen toimintamenot ja kuntien investoinnit liikuntaan nostettiin esiin vain kolmella hyvinvointialueella. Myös indikaattori: kevyen liikenteen väylien määrä asukasta kohden, tuotiin esiin vain kolmella hyvinvointialueella. Lipas.fi-tietokannasta oli suosituksena poimia tietoja myös liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja tarpeesta, mutta näitä tietoja hyvinvointialueet eivät esittäneet.
Indikaattorit | Alueiden maininnat |
---|---|
Liikuntatoimen palvelut hyvinvointialueen kunnissa: | 13 |
• Lipas.fi-tietokanta: | |
o liikuntapaikkojen lukumäärä | 9 |
o kuntien liikuntatoimen toimintamenot | 3 |
o kuntien investoinnit liikuntaan | 3 |
• TEAviisari (THL): Liikuntatoimen palvelut hyvinvointialueen kunnissa: | |
o Liikunnan edistämisen TEA-pistemäärä | 12 |
o Kunnan järjestämät liikkumisryhmät: | |
– työttömille | 3 |
– opiskelun ulkopuolella oleville nuorille | 2 |
– painonhallintaa tarvitseville | 3 |
– seuratoiminnan ulkopuolella oleville lapsille ja nuorille | 6 |
Taulukko 2. Indikaattorit koskien kaikkia ikäryhmiä
Yhteenveto ja johtopäätökset
Hyvinvointialueiden on tullut vuodesta 2023 eteenpäin tehdä hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. THL on tehnyt ehdotuksen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vähimmäistietosisällöksi. Alueiden hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa on tuotu esiin vaihtelevasti liikuntaa koskevaa vähimmäistietosisältöä. Eniten liikkumista kuvaavia indikaattoreita (yli 10/14) toivat esiin kuusi hyvinvointialuetta. Sen sijaan kaksi hyvinvointialuetta kuvasi vain alle viisi indikaattoria. Keskiarvollisesti indikaattoreita mainittiin kahdeksan hyvinvointialuetta kohti.
Vähimmäistietosisällön indikaattorit on jaoteltu väestöryhmien mukaan: lapset ja nuoret, työikäiset ja ikäihmiset sekä kaikki ikäryhmät. Yleisimmin käytetyt indikaattorit olivat työikäisten ja ikäihmisten terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien osuus (20/21 hyvinvointialuetta) sekä lihavien osuus (20/21). Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien osuus tuotiin hyvinvointialueilla selvästi yleisimmin esiin 20–64-vuotiaiden ikäryhmässä (20/21 hyvinvointialuetta). Kolmasosassa näitä hyvinvointialueita tiedot esitettiin myös koulutusryhmittäin.
Heikoimmin kuvattu indikaattori oli enintään kahden kilometrin etäisyydellä ala-asteesta asuvat (% 7–12-vuotiaista), joka tuotiin esiin vain kahdella hyvinvointialueella. Vähemmän kuvattuja tietoja olivat lisäksi yli 75-vuotiaita koskevat tiedot, Lipas.fi-tietokannasta kunnan liikuntatoimen toimintamenot ja kuntien investoinnit liikuntaan sekä TEAviisarista kunnan järjestämät liikuntaryhmät eri kohderyhmille.
Yleisesti vähimmäistietosisällön indikaattoreita kuvattiin melko vähän hyvinvointialueilla. Erityisesti kun huomioidaan, että hyvinvointialueiden tueksi on laadittu ehdotus käytettävistä indikaattoreista ja nämä tiedot ovat helposti löydettävissä. Tuloksiin saattaa vaikuttaa se, että hyvinvointialueet ovat valinneet indikaattoreikseen muita liikuntaa koskevia indikaattoreita kuin vähimmäistietosisältöön on määritelty. Esimerkiksi hyvinvointialueet ovat saattaneet käyttää kouluterveyskyselyä määrittämään lasten ja nuorten liikunnan määrää, kun taas vähimmäistietosisältö ohjaa käyttämään Move!-tuloksia lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn kuvaamiseksi.