Vihreässä siirtymässä talouskasvu ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen, vaan luonnonvarojen kestävään käyttöön ja vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin (Ympäristöministeriö, ei pvm.-b). Vihreä siirtymä muuttaa luonnonvara-alan työnkuvia nopeasti, minkä takia yritykset edellyttävät työntekijöiltään uudenlaista osaamista. Erityisesti teknisen osaamisen yhdistäminen luonnonvara-alaan, tiedolla johtaminen ja kestävyysosaaminen nousevat keskiöön. Uudenlaisia osaamistarpeita ei aina kuitenkaan tunnisteta koulutusjärjestelmissä tai perinteisissä työnhakukanavissa.
Keski-Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää vihreää siirtymää kohti ekologisesti kestävää taloutta (ELY-keskus, ei pvm.; Keski-Suomen strategia 2025–2050, ei pvm.). Maakunnassa vihreää siirtymää vauhditetaan erityisesti maa- ja metsätalouden käytäntöjen uudistamisella sekä kehittämällä ratkaisuja uusiutuvan energian tuotantoon, biotalouteen ja kiertotalouteen. Keski-Suomen strategian mukaan vihreä siirtymä tuo alueelle uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta myös vaatimuksia osaamisen kehittämiselle ja työvoiman saatavuuden varmistamiselle. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osaamisen uudistamista ja kykyä ennakoida osaamisen muutostarpeita, ja erityisesti pk-yritykset ovat tässä keskeisessä asemassa. (Hiilineutraali Keski-Suomi 2020, ei pvm.; Keski-Suomen strategia 2025–2050, ei pvm.) Jotta osaavaa työvoimaa on tarjolla riittävästi, osaamistarpeisiin on kyettävä vastaamaan ajoissa. Siksi koulutuksen ja työelämän yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun Vihreän siirtymän silta -hankkeen tekemässä tarvekartoituksessa selvitettiin, millaisia toimia yritykset tekevät vihreän siirtymän edistämiseksi ja millaisia osaamistarpeita vihreä siirtymä edellyttää luonnonvara-alaa ja teknologiaa yhdistäviltä yrityksiltä nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva Keski-Suomen vihreän siirtymän parissa toimivien yritysten osaamistarpeista sekä ennakoida työntehtävissä tapahtuvia muutoksia. Lisäksi hankkeessa innostetaan maakunnan nuoria ja alanvaihtajia hakeutumaan vihreän siirtymän urapoluille, koska siirtymä ei tapahdu ilman osaavaa työvoimaa.
Tämä artikkeli kokoaa yhteen tarvekartoituksen keskeisimmät tulokset ja auttaa lukijaa ymmärtämään, millaista osaamista Keski-Suomessa tarvitaan vihreän siirtymän edistämiseksi. Tulokset tarjoavat eväitä Keski-Suomen koulutus- ja työllisyyspalveluiden kehittämisen tueksi.
Vihreä siirtymä yritysten arjessa – teknologiaosaaminen ja sen soveltaminen käytäntöön on ratkaisevan tärkeää
Tarvekartoituksen aineisto koostui kahdestakymmenestä yrityshaastattelusta sekä yrityksille suunnatusta verkkokyselystä. Haastatellut yritykset edustivat muun muassa metsätaloutta, maataloutta, bioenergiaa, teknologiateollisuutta, kiertotaloutta sekä rahoitus- ja asiantuntijapalveluja. Monet haastatellut yritykset toimivat valtakunnallisesti tai kansainvälisesti, mikä laajentaa tulosten sovellettavuutta ja mahdollistaa maakunnallista laajemman näkökulman erityisesti heikkoja signaaleita etsittäessä. Verkkokyselyllä pyrittiin täydentämään haastatteluaineistoa ja tuomaan esiin lisää näkökulmia yrityskentältä. Vastaajamäärä jäi pieneksi (4 yritystä), mutta vastaukset toivat esiin arvokkaita havaintoja muun muassa uusista työtehtävistä ja vihreän siirtymän vaikutuksista liiketoimintaan.
Yritykset edistävät toiminnallaan vihreää siirtymää monin eri tavoin. Esiin nousi muun muassa uusiutuvan energian kuten biokaasun hyödyntäminen, luonnon monimuotoisuuden huomioiminen ruoantuotannossa, resurssitehokkuus, vastuulliset materiaalivalinnat sekä kiertotalousratkaisut, kuten elintarviketuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen uusina tuotteina. Kiertotaloudessa luonnonvaroja käytetään kestävämmin ja ne pysyvät kierrossa pitempään (Ympäristöministeriö, ei pvm.-a).
Useat yritykset korostivat etsivänsä uusia kestäviä ratkaisuja osana liiketoimintansa jatkuvaa kehitystyötä. Monille yrityksille kestävyys ei ole erillinen tavoite, vaan osa arkista toimintaa ja päätöksentekoa.
”Se on ihan päivittäistä, että pyritään hyödyntämään kaikki ne mahdollisuudet, miten voidaan olla enemmän kestävässä kehityksessä mukana, ja sitä kautta toimii mahdollisimman viisaasti ja taloudellisesti pitkällä tähtäimellä. Se on totta kai myös meidän organisaatiomme arvoissa, mutta myös meidän asiakkailtamme sitä vaaditaan, joka välissä.” – Luonnonvara-alan teknologian ja koneiden jälleenmyyjä
Kommentti osoittaa, että yritysten vastuullisuustyötä ohjaavat paitsi yrityksen omat arvot myös asiakkaiden odotukset, mikä vahvistaa kestävän kehityksen merkitystä yritysten kilpailuetuna.
”Meidänkin organisaatiossamme ja liiketoiminnassa vahvistuu jatkuvasti tuotekehitys. Sinne tarvitaan paljon, ehkä sanotaan, henkilöprofiililta juuri tämä uteliaisuus, että haluaa miettiä ehkä laatikon ulkopuolelta ja kehittää kestäviä ratkaisuja.” – Energia-alan yritys
Vihreä siirtymä on paitsi teknologinen myös kulttuurillinen muutos: se edellyttää uudenlaista ajattelua ja halua uudistaa toimintatapoja.
Teknologiaosaamisen merkitys korostui lähes kaikilla osa-alueilla yrityksien toiminnassa. Yritykset hyödyntävät runsaasti esimerkiksi paikkatietojärjestelmiä, kaukokartoitusta, sensoriteknologiaa, data-analytiikkaa, robotiikkaa, tekoälyä ja älymaatalouden sovellutuksia, kuten täsmäviljelyratkaisuja ja viljelysuunnitelmaohjelmistoja.
“Yhdistämme työssämme paljon eri teknologioita, joiden avulla me pyrimme auttamaan asiakkaitamme seuraamaan ja hallinnoimaan erilaisia riskejä – liittyivät ne sitten ruokaturvallisuuteen tai ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ilmiöihin.” – Teknologiayritys
Haastatteluissa kävi ilmi, ettei pelkkä teknologiaosaaminen yksinään riitä, vaan työntekijöiltä edellytetään myös vahvaa substanssiosaamista esimerkiksi maa- ja metsätalouden sektoreilta. Esimerkiksi lypsyrobottien huolto ja käyttö vaativat ymmärrystä paitsi laitteiden toiminnasta, myös eläinten käyttäytymisestä ja maidontuotannon prosessista. Teknologia on osaltaan sulautunut osaksi perinteisiä luonnonvara-alan ammatteja ja työntekijöiden on kyettävä soveltamaan teknologiaa käytännön tilanteissa. Osaamistarpeissa korostuu varmasti jatkossa yhä enemmän myös monialainen osaaminen ja ymmärrys.
“Meillä ei ole enää työtehtäviä, joissa ei yhdistyisi jollain tasolla teknologinen osaaminen ja maatalous.” – Maatalousalan yritys
”Keskeisessä roolissa on ymmärtää loppuasiakkaan eli maatalousyrittäjän liiketoimintaa ja sen pelisääntöjä. Ymmärrys maataloudesta ja kiinnostus teknologiasta on sellainen resepti, jonka kanssa pärjää todella pitkälle.” – Luonnonvara-alan teknologian ja koneiden jälleenmyyjä
Tehdyt havainnot asettavat yhä enemmän vaatimuksia työntekijöiden osaamiselle ja osaamisen jatkuvalle kehittämiselle. Työnkuvat muuttuvat nopeasti, eikä osaamistarpeita tai työtehtäviä voida määritellä aina ennalta. Siksi työntekijän on tärkeää kyetä soveltamaan olemassa olevaa osaamistaan ja yhdistämään eri toimialojen näkökulmia, sekä tietysti oppimaan uutta.
Hiljaiset osaamistarpeet luonnonvara-alalla
Useat haastatellut yritykset tunnistivat paljon sellaisia osaamistarpeita, jotka eivät vielä näy työpaikkailmoituksissa tai avoimina työpaikkoina. Näille voi kuitenkin syntyä tarvetta lähitulevaisuudessa. Kutsumme näitä hiljaisiksi osaamistarpeiksi.
Haastatteluissa esiin nousseet hiljaiset osaamistarpeet liittyvät tyypillisesti teknologian ja substanssiosaamisen yhdistämiseen, datan ja tekoälyn hyödyntämiseen sekä vihreän siirtymän mukanaan tuomiin uusiin vaatimuksiin. Kehittyviä ja vielä täsmentymättömiä työn ja osaamisen tarpeita ovat esimerkiksi datan kerääminen ja analysointi päätöksenteon tueksi, etädiagnostiikka koneiden huolto- ja kunnossapitotehtävissä, uusiutuvan energian ja resurssitehokkuuden kehittäminen tilatasolla, ohjelmistokehitys ja sensoriratkaisujen hyödyntäminen maataloudessa ja metsätaloudessa sekä vihreän rahoituksen edistäminen investointien ja hankkeiden suunnittelussa.
Moni yritys korosti, että työnkuvat ja -tehtävät muuttuvat jatkuvasti ja voivat täsmentyä vasta silloin, kun yritykseen saadaan sopivaa osaamista. Tai silloin, kun teknologinen kehitys tai lainsäädäntö luovat uudenlaisia velvoitteita ja mahdollisuuksia. Koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä on siksi erittäin merkittävä rooli ja oppilaitosyhteistyö voi tarjota yrityksille monia mahdollisuuksia. Yritykset voivat päästä kiinni uuteen osaamiseen muun muassa opiskelijoiden harjoitteluiden ja kehittämistöiden kautta. Monet haastatellut yritykset nostivat esiin harjoittelu- ja opinnäytetyömahdollisuudet kanavina, jotka voivat toimia lähtölaukauksena pysyvämpien työnkuvien muodostumiselle. Myös opiskelijoiden yrityksiin tuomat uudet näkökulmat voivat synnyttää uusia työtehtäviä. Vastaavasti oppilaitosten tarjoamien lyhytkoulutuksien kautta yritysten omat työntekijät voivat hankkia täsmäosaamista ja pysyä kehityksen mukana toimialan uudistuessa.
Kannustamme yrityksiä ja oppilaitoksia aktiiviseen vuoropuheluun. Vuoropuhelussa tarpeet tulevat joustavammin esille ja osaamistarpeisiin voidaan pyrkiä vastamaan ennakoivasti – ei vasta sitten, kun niiden tarve on jo kriittinen.
Miten koulutusjärjestelmä voi vastata vihreän siirtymän edellyttämiin osaamistarpeisiin?
Vihreä siirtymä tuo mukanaan uusia osaamistarpeita, jotka edellyttävät monialaista lähestymistapaa. Huomionarvoista on erityisesti se, että pelkkä teknologiaosaaminen ei yksinään riitä, vaan sitä on kyettävä soveltamaan ja yhdistämään luonnonvara-alaan käytännön tasolla. Tekemäämme havaintoa tukee Ingramin & Mayen (2020) tutkimus, jonka mukaan digitalisaation myötä teknologinen tieto ja data lisääntyvät, mutta niiden tehokas hyödyntäminen edellyttää kykyä soveltaa teknologiaa käytännössä.
Tekemämme tarvekartoituksen pohjalta koulutus- ja työllisyyspalveluiden kehittäjien tulisi huomioida erityisesti seuraavat asiat:
- Teknologian ja substanssin yhdistäminen: Koulutuksen sisältöjen tulisi painottua teknologioiden soveltamiseen käytännön työssä. Esimerkiksi sensorit, paikkatieto, robotiikka ja tekoäly ovat keskeisiä työkaluja, joiden käyttötaidolla on yhtä suurempi merkitys työmarkkinoilla.
- Tiedolla johtaminen ja dataosaaminen: Datan kerääminen, analysointi ja tulkinta päätöksenteon tueksi (ts. tiedolla johtaminen) on keskeinen taito yhä kehittyvissä työnkuvissa luonnonvara-alalla.
- Koulutuksen työelämälähtöisyys: Koulutuksen tulisi tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia oppia työelämässä tarvittavaa käytännönosaamista esimerkiksi yritysten antamien toimeksiantojen kautta, joissa opiskelijat ratkovat yritysten tosielämän ongelmia yhteistyössä yritysten kanssa.
- Yritysyhteistyö: Harjoittelut, opinnäytetyöt ja yhteiset kehittämisprojektit voivat auttaa uusien työnkuvien muodostumisessa sekä madaltavat kynnystä työllistyä.
- Elinikäinen oppiminen: Osaamistarpeet muuttuvat nopeasti ja esimerkiksi täydennyskoulutuksella työntekijät voivat vastata muuttuviin osaamisvaatimuksiin joustavasti.
Tarvekartoituksen tulokset ovat linjassa muiden vihreän siirtymän vaikutuksia osaamistarpeisiin kartoittaneiden selvitysten kanssa. Esimerkiksi valtakunnallisessa VISIOS-hankkeessa (Kuusela ym., 2023) on tunnistettu vastaavia osaamistarpeita liittyen teknologian hyödyntämiseen, kestävän kehityksen periaatteisiin ja vihreän siirtymän tuomiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Myös Elinkeinoelämän keskusliiton raportti (2024) korostaa, että vihreä osaaminen syntyy teknologian ja substanssin yhdistämisestä sekä poikkileikkaavista taidoista, kuten ongelmanratkaisukyvystä ja datalukutaidosta. Nämä tukevat kartoituksemme suosituksia koulutuksen kehittämisestä ja työelämäyhteistyön vahvistamisesta.
Vihreän siirtymän silta
Vihreän siirtymän silta (VSS) -hankkeessa lisätään erityisesti alanvaihtajien sekä nuorten tietoisuutta luonnonvara-alaan ja vihreään siirtymään liittyvien alojen työllistymismahdollisuuksista ja työtehtävistä. Hanke tuo esille, millaista työtä esimerkiksi bio- ja kiertotalouden alojen parissa työskentelevät yritykset tekevät ja millaista osaamista ne tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Toteutusaika 1.12.2024–30.9.2026.
