Arena Public

Kuva: Adobe Stock

Kasvun polulla – ohjaajan ja osallistujan kokemuksia LuoVa-ohjelmasta

Terveys ja hyvinvointi

LuoVa-ohjelma kutsuu osallistujat matkalle, jossa ympäristöön liittyvät tunteet, luontoyhteys ja kestävä elämäntapa kulkevat käsi kädessä. Ohjelman kolme vaihetta vievät kohti sisäistä kasvua ja tasapainoa niin omassa elämässä kuin ympäristön kanssa.

Luonnostaan ToimiVa (LuoVa) -ohjelma edistää planetaarista hyvinvointia, eli sekä ihmisten että muun luonnon hyvinvointia. Ohjelmaa toteutetaan osana Luonnostaan ToimiVa -tutkimushanketta, jossa osallistujina ovat työikäiset aikuiset. LuoVa tukee osallistujiaan ympäristöön liittyvien tunteiden käsittelyssä, luontoyhteyden vahvistamisessa sekä oman hyvinvoinnin edistämisessä. Samalla se kannustaa kestävään elämäntapaan ja ympäristöystävällisiin valintoihin. Kaksitoista viikkoa kestävän ohjelman kolme vaihetta, jotka ovat Siemen, Kasvu ja Kukoistus. Vaiheet ohjaavat jokaisen osallistujan omannäköistä matkaa löytäen tasapainoa oman hyvinvointinsa ja ympäristöystävällisten valintojen välillä.

Tässä tekstissä ohjaajan ja osallistujan äänet vuorottelevat muodostaen moniäänisen kuvauksen siitä, mitä ohjelma voi tarjota. Ohjaajan näkökulmasta ohjelma on rinnalla kulkemista, kanssaihmettelemistä ja tilan antamista osallistujien omakohtaisille oivalluksille. Osallistujan kokemus puolestaan tuo esiin muutoksen syklisyyden ja henkilökohtaiset haasteet. Osallistujan äänen antaa LuoVa -hankkeen harjoittelija ja antropologi, joka suoritti LuoVa-ohjelman omatoimisesti ja tiivistetyssä aikataulussa. Kursiivilla merkityt lainaukset ovat hänen oppimispäiväkirjastaan, ja hän tuo tässä kirjoituksessa esiin, kuinka itsereflektiosta on paikannettavissa ohjelman eri vaiheiden vaikutuksia. Tarkastelua tehdään autoetnografisesti, jolloin lähiluonnossa tehdyt harjoitukset ja niistä kirjatut muistiinpanot muodostuvat ikkunoiksi kirjoittajan ajatteluun ja ympäristösuhteeseen. Autoetnografian keinoin voidaan parhaimmillaan tehdä näkyväksi, miten ymmärrys omasta elämästä ja tilanteesta kehittyy jakson aikana (Bochner & Ellis, 2006). Kirjoittamisen yhteydessä palataan näihin kokemuksiin muistiinpanojen kautta ja niitä peilataan ohjelman rakenteeseen.

Ensimmäisten viikkojen aikana, Siemen-vaiheessa, syvennetään luontoyhteyttä ja pohditaan ohjelmalle asetettuja tavoitteita. Tavoitteena on luoda turvallinen ja kannustava ilmapiiri, vahva perusta, josta on hyvä ponnistaa kohti muutosta. Tapaamisissa rakennetaan yhteyttä paitsi ryhmään myös ympäristöön, esimerkiksi pysähtymällä luonnon ääniin, tunnustelemalla maanpintaa jalkojen alla ja jakamalla omia kokemuksia. Yksi keskeisistä tavoitteista on kehittää tietoista ympäristöllistä itsesäätelyä eli oppia hyödyntämään fyysistä ympäristöä psyykkisen tasapainon, minuuden eheyden ja itsetunnon tukemisessa sekä säätelemään mielihyvän, yhteenkuuluvuuden ja henkilökohtaisen merkityksen kokemuksia (Korpela, 1989). Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opimme tunnistamaan, miten luonto voi auttaa säätelemään stressiä tai miten omat tunnetilamme vaikuttavat siihen, miten koemme ympäristön. Osallistujan kokemuksissa tässä vaiheessa korostui toistuvasti harjoitusten jälkeinen hyvä olo, vaikka niihin rauhoittuminen olikin tuntunut haasteelliselta. Lopulta syntyi oivallus, että pienikin pistäytyminen luonnossa keventää mieltä ja syventää hengitystä, eikä luonnon tarvitse olla mikään kansallispuisto vaan se voi olla vaikka oma lähimetsä:

Olen kamppaillut suorittamisen tunteiden kanssa. Aivan kuin luonnossa oleminenkin pitäisi “tehdä oikein”. Olen yrittänyt pitää mielessä, että LuoVa-ohjelman tarkoituksena on korostaa pientenkin luontohetkien merkityksiä ja madaltaa kynnystä niihin.

Ohjelman siirtyessä Kasvu-vaiheeseen, osallistujat syventyvät käsittelemään ympäristöön liittyviä tunteitaan, olivat ne sitten toivoa, huolta tai syyllisyyttä, havainnoivat muutoksen mahdollisuuksia omassa elämässä sekä tarkastelevat planetaarisen yhteisön käsitettä. Ohjaaja ei pyri tarjoamaan valmiita vastauksia, vaan tarkoituksena on luoda tilaa kokemusten ja havaintojen tutkimiselle ja hyväksymiselle luonnossa tehtävien harjoitusten sekä keskusteluiden ja kirjoittamisen avulla. Tässä vaiheessa ryhmän merkitys korostuu, vertaistuki ja jaetut kokemukset voivat auttaa käsittelemään vaikeitakin tunteita ja luovat vankan pohjan muutokselle. Myös osallistujan näkökulmasta tämä vaihe tuntui haastavalta, sillä se sisältää monenlaisten tunnetilojen prosessointia:

Koin jonkinlaisen ahaa-elämyksen tämän jakson puolivälissä, kun havahduin siihen, että ympäristöystävällisissäkin teoissa menetyksen tunne on aito, ja pelko menetyksestä voi toisinaan estää muutoksen. Vaikka ihminen eläisikin niin, ettei elämäntavat mahtuisi yhden maapallon kantokyvyn sisälle, niin kokemus luopumisesta voi silti tuntua ylivoimaiselta.

Kukoistus-vaiheessa osallistujat alkavat kokeilla ja vahvistaa uusia toimintatapoja. Käytännön harjoitteet, kuten luonnossa vietetyt hetket, tietoisuusharjoitukset ja pienet arkiset ekoteot, ovat saattaneet hiljalleen muuttua osaksi heidän arkeaan. Monet huomaavat, että tietoinen läsnäolo luonnon kanssa ei ole enää erillinen harjoitus, vaan siitä on tullut luonteva osa päivittäistä hyvinvointia. Toisaalta osallistujat voivat kohdata myös taantumaa, vaikka alkuun muutokset tuntuisivat lupaavilta. Arjen haasteet, kuten aikarajoitteet, stressi tai ympäristön esteet voivat estää uusien käytäntöjen juurtumista ja hidastaa edistymistä. Tällöin vanhat tavat saattavat palata pintaan, ja edistyminen voi tuntua pysähtyneeltä. Tällainen vaihe voi olla turhauttava, mutta se on osa muutoksen luonteenomaista syklisyyttä. Eteneminen ei aina ole lineaarista, se voi sisältää nousuja ja laskuja ennen pysyviä muutoksia. Osallistuja kuvaakin kukoistusvaiheeseen liittyneen kasvukipuja, mihin vaikutti myös yksityiselämän kiire:

Nyt tuntui vähän siltä, että wow wow wou, mitä muka olen luvannut tehdä. Olin hieman ahdingossa elämäni kanssa ja sanoitinkin sen osuvasti, tänään tuntui haastavalta nähdä unelmia, joissa osaisi arvottaa luonnon itsensä edelle.  

Tämä hetki kuvasti hyvin sitä ristiriitaa, jota moni kohtaa – halu tehdä kestäviä valintoja voi törmätä arjen realiteetteihin. Lopetusviikolla harjoittelija pääsi jättämään ohjelman hyviin mietteisiin, kun hän toteaa ajattelevansa lempeämmin muutoksia kohtaan:

Sisältäähän muutos itsessään keskeneräisyyden elementin, jolloin sen ei tarvitsekaan tapahtua hetkessä. 

LuoVa-ohjelma tarjoaa osallistujille mahdollisuuden pohtia syvemmin omaa suhdettaan luontoon ja elämänmuutokseen, mutta sen vaikutukset voivat ulottua pitkälle ohjelman päättymisen jälkeen. Tällainen matka vaatii aikaa, itselleen armollisuutta sekä avoimuutta uudelle. Muutoksen polku on ainutlaatuinen, ja vaikka välillä kohtaisimme haasteita, on tärkeää muistaa, että jokainen askel kohti tietoisuutta ja kestävää elämäntapaa on arvokas. Pienistä siemenistä versoo muutoksia, jotka eivät rajoitu vain yksilöihin, vaan voivat muovata yhteisöjä, heijastuen koko planeettamme hyvinvointiin.

Luonnostaan ToimiVa (LuoVa) -tutkimus

Luonnostaan ToimiVa (LuoVa) -tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, kuinka ympäristötunteet ja koettu luontoyhteys on yhteydessä ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen. LuoVa -ohjelma kannustaa ihmisiä ottamaan luonnon osaksi arkeaan ja hyödyntämään sen voimaa hyvinvoinnin tukena. Tutkimuksen osallistujat saavat mahdollisuuden syventää luontoyhteyttään ja löytää uusia keinoja tukea sekä omaa että ympäristön hyvinvointia. LuoVa -ohjelma sisältää erilaisia läsnäolo-, luontoyhteys- ja ympäristövastuullisuusharjoituksia erilaisissa luontoympäristöissä koulutettujen terveysalan ammattilaisten ohjauksessa.

Tutkimuksen toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kuntoutusinstituutti, Tampereen yliopisto sekä Surreyn yliopisto (UK). Tutkimuksen rahoittaa Suomen Akatemia.

Lisätietoa Luonnostaan toimiva (LuoVa) -tutkimuksesta ja ilmoittautumisesta löydät täältä Avautuu uuteen välilehteen