Korkeakoulujen ja yritysten välillä kohtaamisongelma 

Ammattikorkeakoulujen rahoitus muodostuu pääasiassa julkisista varoista, mutta yleisen taloustilanteen kiristyessä myös koulutuksen rahoituskanavat ovat supistuneet. Ammattikorkeakoulut joutuvatkin jatkuvasti pohtimaan uusia toimintatapoja, kuinka toteuttavat toimintaansa kustannustehokkaasti aluetta palvellen. 

Avoin Laboratorio Biotalouteen (ALaBio) -hankkeessa pilotoidaan erilaisia toimintamalleja yritysten kanssa ja yhtenä osana pilotointeja oli selvittää, millä tavoin muut korkeakoulut ovat toteuttaneet yhteistyötä yritysten kanssa – ja toisaalta tuoda esille, millaisia haasteita on tullut vastaan.  

Maksullista palvelua vai ilmaista työvoimaa? 

Yritysyhteistyön nykytilanteen kartoittamista varten tehtiin kymmenkunta Teams- tai puhelinhaastattelua seitsemän eri korkeakoulun edustajan kanssa. Tilanteen moninaisuutta kuvaa, että haastatteluihin valikoituneet henkilöt edustivat sekä opetus- että TKI-henkilöstöä. Haastatteluissa käydyissä keskusteluissa toimintamalleissa havaittiin niin yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksiakin.  

Perinteisesti korkeakoulut on nähty ”ilmaista työvoimaa tarjoavina tahoina”, jota myös opiskelijatyöksi kutsutaan. Tästä maineesta olisikin nyt korkea aika päästä eroon. Opiskelijat voivat tehdä erilaisia harjoitustöitä ja opinnäytetöitä yritysten toimeksiannosta myös edullisesti. Tällöin on huomioitava, että opiskelijat ovat usein uransa alkutaipaleella. Ammattikorkeakoulut tarjoavat myös maksullista palveluliiketoimintaa, jolloin toteutusvastuu on kokonaan asiantuntijoilla. Tällöin hintalappukin voi olla ”asiantuntijamainen”, mitä monen toimijan voi olla vaikea ymmärtää.  

Joidenkin ammattikorkeakoulujen nettisivuilla on selkeästi kerrottu, mitkä palvelut ovat maksullisia ja missä voi vastaavasti selvitä ilman rahanvaihtoa. Useimmiten yritysyhteistyötä tehdään erilaisissa opiskelijaprojekteissa, jolloin tehtävänannot tulevat suoraan yrityksiltä ja opiskelijat saavat kyseisistä projekteista opintopisteitä. Joissakin tapauksissa yritys on kiinnostunut teettämään palvelutoimeksiantona selvityksen tai tutkimuksen, johon liittyy rutiininomaisia tehtäviä. Tällöin on mahdollista hyödyntää opiskelijoita esimerkiksi tuntityösopimuksella, mutta tällöinkin vastuu tulosten luotettavuudesta on aina ammattikorkeakoulun vakiohenkilöstöllä. 

Hankkeet yhteistyön muotona 

Haastatteluissa useimmin mainittu yritysten kanssa tehtävä yhteistyö tapahtuu erilaisten hankkeiden kautta. Käytännössä korkeakoulu voi olla hankkeen pääkoordinoija, ja yritykset voivat osallistua hankkeeseen monella eri tapaa. Esimerkiksi hankkeen ohjausryhmätyöskentelyssä yrityksen oma aktiivisuus on olennainen tekijä, kuinka paljon yritys hyötyy hankkeesta. Yritykset voivat myös osallistua hankkeeseen rahoittajan roolissa, eli hankkeen ulkopuolisena rahoittajana. Hankkeessa ei aina tarvita yritysten rahoitusosuutta, mutta tämä käytäntö vaihtelee riippuen niin ammattikorkeakoulusta kuin hankkeen rahoittajastakin. Toisaalta maantieteellisesti eri alueilla julkisesta hankerahoituksesta on eri tavoin kilpailua, joten yritysten rahallinen panostus hankkeeseen lisää hankkeen uskottavuutta. 

Koko korkeakoulun henkilöstö yritysyhteistyössä? 

Ammattikorkeakoulujen henkilöstö jakautuu pääosin opetushenkilöstöön sekä hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöön eli HTP-henkilöstöön. Käytännössä yritysyhteistyöhön voi osallistua koko henkilökunta tehtävänimikettä katsomatta; niin opettajat kuin projekteihin suuntautuneet TKI-henkilöt sekä suoraa palveluliiketoimintaa tekevät henkilötkin. Opettajat tekevät paljon yritysyhteistyötä erilaisten harjoitustöiden ja opinnäytetyöohjausten kautta, mutta tieto mahdollisista esiin tulleista jatkotarpeista ei välttämättä välity eteenpäin. Usein yhteistyö ja tieto jäävätkin vain näiden henkilöiden välille, eikä yrityksillä välttämättä ole tietoa, mitä kaikkea korkeakoulujen palvelutarjonta pitää sisällään. Joissakin ammattikorkeakouluissa opetushenkilöstö on eriytetty kokonaan TKI- ja palveluliiketoiminnasta, jolloin luontainen vuoropuhelu ja tiedonvaihto on vähäistä. Usein hanketoiminta on ovi myös kaupalliseen yhteistyöhön ammattikorkeakoulun kanssa. 

Yhteistyöstä hyötyä kaikille osapuolille 

Haasteena laajassa korkeakoulukentässä nähdäänkin, että lähelläkään olevat yritykset eivät tunnista tarjolla olevia yhteistyömahdollisuuksia, toisaalta ammattikorkeakoulut kokevat itsekin, että tarjonta ei ole helposti löydettävissä. Yritysyhteistyön yhtenä merkittävänä hyötynä korkeakouluissa nähdään, että se lisää lähes aina korkeakoulun henkilöstön omaa osaamista. Ihannetilanteessa yritysyhteistyö syventää niin korkeakoulun osaamista ja ymmärrystä yritysten tarpeista kuin yritysten tietämystä korkeakoulujen erilaisista palvelumahdollisuuksista sekä opiskelijoiden mahdollisuuksia integroitua työelämään. 

ALaBio-hankkeessa on kartoitettu yritysten kokemuksia sekä mielenkiintoa hyödyntää Biotalousinstituutin laitteita, tiloja ja asiantuntemusta. Hankkeessa pilotoidaan erilaisia yhteistyötoimintamalleja, jotka syventävät yhteistyötä alueen yritysten ja Jamkin Biotalousinstituutin kanssa. Tavoitteena on parantaa Jamkin toimitilojen ja laboratorioympäristöjen käyttöastetta.