Vastuullisen arvioinnin mallit on omaksuttu laajasti suomalaisissa tutkimusorganisaatioissa 2020-luvulla. Vastaavalla tavalla organisaatiot ovat sitoutuneet avoimen tieteen käytäntöihin ja päämääriin, mikä näkyy siinä, että ansioituminen avoimen tieteen käytäntöjen edistämisessä on tuotu osaksi arvioinnissa arvostettuja indikaattoreita. Avoimella julkaisemisella on jo pitkät perinteet ja maksullisista kaupallisen kustantajan palveluissa olevista julkaisuista pyritään aina mahdollisuuksien mukaan saamaan kustantajan sallima rinnakkaistallenne, joka liitetään osaksi julkaisutietoa. Julkaisujen avoimuus toteutuukin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa hyvin. 2020-luvun aikana julkaisuista noin 90 prosenttia on ollut avoimesti saatavilla joko suoraan tai sitten edellä mainitun rinnakkaistallennuksen ansiosta. Avoimuus on keskeinen julkaisutoiminnan näkyvyyden ja vaikuttavuuden ehto etenkin ammattikorkeakoulusektorilla.
Arviointien tehtävänä on tunnistaa osaamisen ja urapolkujen monimuotoisuus mukaan lukien urapolkujen eri vaiheet. Julkaisutoiminnan arvioinnissa on jo pidemmän aikaa katsottu, että eri alojen julkaisutoiminnan käytänteet ja kulttuurit tunnistetaan ja tutkimusalojen arviointikriteerit rakennetaan alojen erityspiirteitä kunnioittaen.
Ammattikorkeakoulujen asiantuntijat eivät välttämättä tunnista kuuluvansa kohdehenkilöihin, joille tutkijan vastuullinen arviointimalli on suunnattu. FIN-CAM:issa (Finnish Career Assessment Matrix) eli kansallisessa tutkijan arviointimallissa tutkijaksi määritellään henkilöt, jotka osallistuvat eri tavoin sellaiseen ammatilliseen toimintaan, jonka tavoitteena on uuden tiedon tuottaminen, tiedon soveltaminen uudella tavalla tai sen kehittäminen ja hyödyntäminen opetustyössä. Malli toimii tutkijanarvioinnin työkaluna sekä arvioitavana olevalle että arviointia tekevälle organisaatiolle.
Mistä saadaan todennettavaa tietoa julkaisutoiminnan vaikuttavuudesta?
Tutkimuksen vaikuttavuudella ymmärretään yleisesti uuden tutkitun tiedon myötävaikutuksia erilaisiin yhteiskunnassa ilmeneviin asioihin ja kehityskulkuihin. Vaikuttavuutta ei pyritä määrittelemään tarkasti siksi, että kysymyksessä on monimuotoinen ilmiö, joka muotoutuu pitkän ajan kuluessa tutkimustiedon ja muiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta.
FIN-CAM-arviointimatriisin osa-alueita ovat tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja osaamistoiminta, opetus ja ohjaus, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, toiminta tiede- ja tutkimusyhteisössä, yleiset taidot sekä taustatiedot ja muodolliset pätevyydet.
Julkaisumäärien perusteella ei ole mahdollista arvioida julkaisu- ja tutkimustoiminnan vaikuttavuutta, mutta monipuolinen julkaisutoiminta on toki aina edellytys sille, että tutkimustoimintaa ja -tuloksia voidaan ylipäätänsä todentaa ja arvioida. Julkaisuosaaminen ei ole myöskään sama kuin tuotettujen julkaisujen lukumäärä. Osaamista ja ansioitumista julkaisutoiminnassa voidaan tarkastella nostamalla esille monia erilaisia tehtäviä, jotka muun muassa mahdollistavat julkaisutoiminnan ja edistävät yleisesti sovittuja päämääriä, kuten hyviä tieteellisiä käytäntöjä ja avoimuutta. Tärkeää on huomata, että ansiokas tiedeviestintä edellyttää monipuolista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja aktiivista vuorovaikutusta muun muassa yhteistyöverkostojen kanssa.
Mitä julkaisutietoa käytetään arvioinneissa?
Julkaisutietoa käytetään vaikuttavuuden arvioinnissa siksi, että tämä on helposti saatavilla, ja koska tieto on myös vaivattomasti todennettavissa. Uusien vastuullisen arviointien suositusten tavoitteena on kuitenkin ohjata arviointi siihen suuntaan, että määrällisiä mittareita käytetään vastuullisesti.
Julkaisutoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin tausta-aineisto saadaan tietokannoista, joihin julkaisut indeksoidaan. Tutkimustuotosten todentamisessa on keskeistä, että julkaisu on saanut pysyvän tunnisteen, esimerkiksi DOI, URN, ISSN- tai ISBN-numero. Ilmaisia kaikille tarjolla olevia tietokantoja ja tiedonlähteitä ovat muun muassa tiedejatutkimus.fi, kansallinen Finna (ml. avointen oppimateriaalien kirjasto aoe.fi) ja ORCID sekä Google Scholar (ml. Google Scholarin asiantuntijaprofiili).
Tämän artikkelin tavoitteena on tuoda esille huomioita siitä, miten käytössä olevat tiedonlähteet voivat tukea asiantuntijaa, joka haluaa tarkastella, sanoittaa ja todentaa omaa osaamistaan ja julkaisujensa vaikuttavuutta. Tausta-aineistona on käytetty opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruuseen kirjattuja Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja vuosilta 2023–2024. Tiedot haettiin marraskuussa 2025 tiedejatutkimus.fi-palvelusta.
Ansiokas tiedeviestintä edellyttää monipuolista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja aktiivista vuorovaikutusta muun muassa yhteistyöverkostojen kanssa.
Tarkasteluajanjakso on hyvin lyhyt, eikä valittu ajanjakso ota huomioon esimerkiksi eri alojen viittauskertymien tunnettua yleistä trendiä. Lyhyt tarkasteluajanjakso tuottaa väistämättä vääristymiä jo yksinomaan tutkimusalojen julkaisukulttuurien erilaisuuden vuoksi. Tällä tarkastelulla pyritään tekemään vain havaintoja siitä, miten eri julkaisutyypit ja julkaisukanavan valinta näyttäisivät vaikuttavan esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) julkaisujen saamaan huomioon ja tämän huomion todentamiseen. Tausta-aineisto voidaan pitää tasa-arvoisena ja oikeudenmukaisena, sillä korkeakoulujen tehtävänä on välittää tiedot tutkimustuotoksiaan yhdenmukaisella tavalla opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruuseen.
Tarkasteluajanjaksona Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tuotettiin 1 274 julkaisua. Nämä jakautuvat julkaisutyypeittäin niin, että 17 prosenttia näistä on tieteellisiä julkaisuja, ammatilliselle kohdeyleisölle suunnattujen julkaisujen osuus on noin 29 prosenttia sekä yleistajuisia reilu 18 prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää tietoa myös audiovisuaalisista julkaisuista, kuten podcasteista ja myös tieto- ja viestintäteknisistä sovelluksista. Näiden osuus on muihin julkaisumuotoihin nähden vähäinen.
Ministeriön tiedonkeruuseen kuuluvat myös taiteellisten alojen julkaisut. Jyväskylän ammattikorkeakoulun vuosien 2023–2024 julkaisuista taiteellisen toiminnan osuus noin 28 prosenttia. Vaikka taiteellisesta toiminnasta kirjattuja julkaisuja ei tavanomaisesti tarkastella samassa yhteydessä kuin kirjallisia julkaisuja, niin tässä tarkastelussa taiteellinen toiminta on otettu mukaan siksi, että toiminnalla on yhteiskunnallista merkitystä ja vaikuttavuutta.
Miten vaikuttavuutta jäljitetään?
Julkaisutoiminnan vaikuttavuutta havainnoidaan tiedejatutkimus.fi -palveluun linkitetyn Google Scholar -hakukoneen avulla. Hakukone pyrkii osoittamaan julkaisun saamia viittaustietoja. Google Scholarin tuottamaan viittaustietoon sisältyy kuitenkin runsaasti epävarmuuksia. Palvelun hakuominaisuudet ovat kehittymättömät verrattuna tunnettuihin kaupallisiin tietokantoihin, eikä palvelu siksi sovellu laajojen bibliometristen selvitysten tekemiseen. Asiantuntija saa toki tietoa oman julkaisunsa vaikuttavuudesta. Hakukoneen automatisoidut menetelmät haravoivat verkkoa ja indeksoivat julkaisuja, joiden rakenne mahdollisesti muistuttaa tieteellisen julkaisun rakennetta. Käytännössä Google Scholarin tuottamissa viittauksissa ovat yliedustettuina ei-tieteelliset viittaukset, ja siksi palvelun tarjoama tieto poikkeaa varsin merkittävästi muista vastaavista metriikkatietoa tarjoavista palveluista. Palvelun sisällöstä, kattavuudesta ja päivitystiheydestä ei ole myöskään saatavissa täsmällisiä tietoja, mikä heikentää merkittävästi varsinaisten bibliometriikka -analyysien luotettavuutta.
Tieteelliset vertaisarvioidut artikkelit tavoittavat kohdeyleisönsä
JUFO-luokitus välittää tietoa tieteellisten julkaisukanavien vaikuttavuudesta ja arvostuksesta tutkimusyhteisössä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun vuosien 2023–2024 julkaisuista JUFOn tasoluokkamäärityksen on saanut kaikkiaan 208 julkaisua, ja näistä 169 sijoittuu tasoluokille 1–3. Julkaisut jakautuvat kaikkiin tasoluokkiin, ja useimmin tekijä(t) on valinnut tasoluokkaan 1 kuuluvan julkaisusarjan. Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit (julkaisutyyppi A1) tavoittavat hyvin kohdeyleisönsä. Julkaisujen näkyvyyttä edistää se, että tekijät edustavat useaa tutkimusorganisaatiota tai tutkimusta tekevää yritystä. Viittauskertymät myös kehittyvät siten, että jo aikaisemmat viitatut artikkelit näyttäisivät jatkavan huomion kerryttämistä. Tieteellisten artikkeleiden saamaa huomiota tarkasteltiin marraskuussa 2025 ja tarkastelu toistettiin tammikuussa 2026.
Yksittäisen julkaisun tavoittamaa näkyvyyttä voidaan todentaa tarkastelemalla julkaisujen saamia Google Scholar -hakukoneen viittauskertymätietoja. Kansainväliset kustantajat tarjoavat artikkelitasolla vapaasti käytössä olevaa viittaustietoa, joka poikkeaa Google Scholarin tarjoamasta tiedosta siksi, että viittaustietoon sisältyvät vain tieteelliset viittaukset.
Google Scholar ei ole ainoa ilmainen hakupalvelu. Asiantuntijat voivat hyödyntää kirjautumista edellyttävää Dimensions-tietokantaa (Digital Science Ltd). Tietokanta sisältää tietoa tieteellisten artikkeleiden viittauskertymistä ja tämän lisäksi tietokannan altmetriikka-työkalu pyrkii osoittamaan julkaisun saamaa näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa käytössä oleva Elsevierin Science Direct -tietokanta tarjoaa PlumX Metrics -analytiikkatyökalun, joka näyttää sekä perinteiset viittauskertymät sekä julkaisun tavoittamat maininnat sosiaalisessa mediassa, blogikirjoituksissa tai vaikkapa uutismedioissa.
Vuosina 2023–2024 julkaisufoorumin tasoluokkaan 0 sijoittuneiden tieteellisten lehtien artikkelit eivät tavoittaneet samalla tapaa kohdeyleisöään kuin arvioidut julkaisukanavat. Tämä koskee muun muassa Jyväskylän ammattikorkeakoulun kustantamissa tieteellisissä verkkolehdissä julkaistuja artikkeleita. Vuoden 2026 alussa tasoluokka 0 poistettiin käytöstä ja tilalle muodostettiin ryhmä ”muut tunnistetut julkaisukanavat”. Muutos tehdään siksi, että tasoluokka on ollut hyvin heterogeeninen. Luokkaan on sisältynyt julkaisuja, jotka ovat asianmukaisesti vertaisarvioituja, mutta myös paikallisten organisaatioiden omia kustantamia verkkolehtiä, jotka ovat sijainneet ammatillisen ja yleistajuisen julkaisutoiminnan rajapinnassa. Koska tarkasteluajanjakso on rajallinen, niin mitään johtopäätöksiä siitä, miksi muut tieteelliset julkaisutyypit (julkaisutyypit B-C) eivät tavoita kohdeyleisöään samaan tapaan kuin edellä mainitut vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit, ei tässä tehdä. Muita tieteellisiä julkaisutyyppejä on tässä tarkastelussa myös määrällisesti vähän.
Viittauskertymiä koskevaa tietoa ei käytetä tieteellisen laadun mittarina, vaan niiden ajatellaan kertovan julkaisussa esitetyn tutkimuksen relevanssista, aiheen ajankohtaisuudesta ja hyödyllisyydestä tiedeyhteisölle eli toisin sanoen julkaisun vaikuttavuudesta. Viittauskertymillä on sekä ajallisesti että määrällisesti merkittäviä eroja tutkimus- ja tieteenalojen kesken ja tämän vuoksi tässä tarkastelussa ei tehdä huomiota alojen erosta. Käytetyn taustadatan kapeus ja ensisijaisena hakukoneena käytetyn Google Scholarin tuottaman tiedon epävarmuudet tarkoittavat tässä tarkastelussa sitä, että Jyväskylän ammattikorkeakoulun edustajien tutkimusalojen keskinäisiä eroja tai vahvuuksia ei siis edes pyritä arvioimaan.
Ammatilliset julkaisut asiantuntijan urapolulla
Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa rahoitusmallillaan korkeakoulujen julkaisutoimintaa. Ammattikorkeakouluja kannustetaan julkaisemaan tutkimustuloksensa sekä tieteellisissä julkaisukanavissa että ammatilliselle kohdeyleisölle suunnatuissa julkaisuissa. Ammatillisten julkaisujen vaikuttavuuden todentaminen vaihtelee aloittain paljon. Tähän vaikuttavat erityisesti alojen tapa tuottaa ja hyödyntää uutta tutkittua tietoa. Tässä tarkastelussa ei perehdytä tarkemmin näihin ammattialojen eroihin, koska alan asiantuntijat tuntevat oman alan tavan hyödyntää uusinta tutkimustietoa.
Merkittävä osa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa vuosina 2023–2024 tuotetuista julkaisuista ovat ammatillisia artikkeleita (D1), jotka on useimmiten julkaistu korkeakoulun omassa ammatillisessa Jamk Arena Pro -verkkolehdessä. Lehti on monialainen ammatillinen yleislehti ja suunnattu näin kaikkien tutkimusalojen asiantuntijoille.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruuseen kuuluvina julkaisuina Jamk Arena Pron artikkelit välitetään kansalliseen tiedejatutkimus.fi-palveluun. Artikkeleita ei indeksoida kansalliseen hakupalveluun, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että artikkelit eivät sisälly esimerkiksi FINNA-palvelun hakutuloksiin. Jokainen artikkeli saa pysyvän verkkotunnisteen, joten artikkeleiden samaa huomiota on mahdollista seurata, kun asiantuntijat jakavat julkaisujaan esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla. Artikkelin saama huomio tukee tekijän arviota julkaisunsa saamasta huomiosta yhteistyöverkostoissa.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiantuntijat julkaisevat myös ammatillisissa jäsenlehdissä, jotka ilmestyvät yksinomaan perinteisessä painetussa muodossa, tai lehden verkkoversio on saavutettava vain jäsenmaksun maksaneille jäsenille. Julkaisun avoin saatavuus edistää vaikuttavuutta, mikä ei näissä julkaisuissa toteudu. Toisaalta näiden julkaisujen selkeä konteksti ja käytännön merkitys tukevat julkaisutoiminnan laadullisen arvioinnin tavoitteita, joten viittaustietojen puuttuminen ei merkitse sitä, että julkaisuilla ei olisi vaikutusta kohdeyleisönsä parissa.
Osa ammatillisista artikkeleista saa huomiota, joka on todennettavissa perinteisten viittauskertymien tavoin. Tällaisia julkaisuja ovat esimerkiksi Liikuntatieteellisen seuran kustantaman Liikunta ja tiede -lehden artikkelit. Tämän lehden tavoin osa kustantajista sallii ammatillisen artikkelien rinnakkaistallentamisen, ja tällaiset avoimesti saavutettavat artikkelit haravoituvat Google Scholar -hakukoneeseen ja keräävät näin todennettavaa huomiota.
Ammatillisista julkaisuista erottuvat myös tutkimusraportit, joissa kustantaja on tavallisesti julkinen taho kuten ministeriö tai valtion tutkimuslaitos. Nämä julkaisut myös saavat viittauksia, joita tarkastelemalla asiantuntija ja tutkija pystyy nostamaan esille huomioita julkaisutoimintansa yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Tutkimusraporteilla tavoitellaankin vaikuttavuutta ensisijaisesti yhteiskunnallisiin päättäjiin.
Monimuotoinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Ammattikorkeakoulujen julkaisutuotannossa opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaus näkyy siinä, että yleistajuisten artikkeleiden suhteellinen osuus kaikista julkaisutyypeistä on laskenut. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa yleistajuisiksi julkaisuksi luokiteltuja julkaisuja oli kaikista vuosien 2023–2024 julkaisuista vajaa 20 prosenttia, ja näiden julkaisujen tärkein julkaisukanava on ammattikorkeakoulun oma verkkolehti Jamk Arena Public.
Ammattikorkeakoulujen asiantuntijat ja tutkijat suhtautuvat myönteisesti yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointiin, vaikka samalla tunnistetaan, että vain murto-osa vaikuttavuudesta voidaan todentaa. Todentaminen on haasteellista ennen muuta siksi, että vaikuttavuus rakentuu kollektiivisena prosessina ja pitkällä aikavälillä.
Suhtautumista yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin selvitettiin keväällä 2025 Tieteellisten seurain valtuuskunnan toteuttamalla kyselyllä , joka suunnattiin sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkijoille. Kyselyn tulokset raportoitiin julkaisussa ”Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sen arviointi: Tuloksia tutkijakyselystä”. Myönteistä suhtautumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen selittää ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten erityiset tutkimusorientaatiot ja organisaatioille asetetut perustehtävät.
Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioimisen käytänteet, indikaattorit ja käytettävät aineistot eivät ole vakiintuneet. Lisäksi eri tutkimusaloilla on suuria eroja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden luonteessa ja mekanismeissa, jotka edesauttavat tutkimuksesta viestimisessä yhteiskuntaan. Tietointensiivisessä tutkimusorganisaatioissa tutkimustiedon välittämistä tehdään monimuotoisesti ja monikanavaisesti, ja kuten edellä todettiin organisaatioiden perustehtävät ja tutkimusorientaatiot vaihtelevat.
Ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden ja tutkijoiden keskeisimmät yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavat ovat edellä mainittujen ammatillisten julkaisujen ohella myös muun muassa laajalle yleisölle suunnatut blogit ja avoimesti saatavilla olevat podcastit. Julkaisujen ohella medianäkyvyys, kuten haastattelut tv:ssä ja sanomalehdissä, ovat toimia, jotka edistävät yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Tällainen toiminta on myös todennettavissa, sillä tekijä voi esittää nämä omina aktiviteetteinaan kansallisessa tiedejatutkimus.fi-palvelussa.
Miten arvioida taidealojen vaikuttavuutta?
Taiteellinen toiminta kuuluu osaksi korkeakoulujen lakisääteisiä tehtäviä, ja alan julkaisut rakentavat osaltaan tietopohjaa suomalaisen tutkimusjärjestelmästä, tutkimustoiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun vuosien 2023–2024 julkaisuista taiteellista toimintaa edusti noin 28 prosenttia kaikista julkaisuista.
Korkeakoulujen henkilöstön taiteellinen toiminta on näkyvä osa kulttuurialojen korkeakoulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta esimerkiksi teosvalintojen ja yleisön kanssa syntyvän vuorovaikutuksen kautta. Sillä kehitetään henkilöstön taiteellisen toiminnan asiantuntemusta ja ammattilaisverkostoja, joita voidaan hyödyntää korkeakoulun toiminnassa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisessa julkaisutiedonkeruussa hyväksytyt taidealojen julkaisut tuottavat tietoa, jota voidaan hyödyntää ensisijaisesti organisaation johdon tiedolla johtamisen tarpeisiin. Tämä siksi, että taiteellisen toiminnan laajuus vaihtelee merkittävästi korkeakoulujen kesken ja siksi että alan julkaisuksi tarkoitetut tuotokset edustavat laajaa kirjoa taiteen eri aloja.
Taidealojen julkaisujen laadullisessa arvioinnissa kannustetaan tekijöitä pohtimaan oman taiteellisen toiminnan kontekstia, merkitystä sekä roolia. Alan asiantuntijoiden on varmasti hyödyllistä käydä keskustelua ja tuoda esille, millaista osaamista ja taitoa taiteellinen toiminta edellyttää ja kerryttää. Lisäksi kannattaa pohtia, mitä merkitystä tällä on tekijälle itselleen, hänen edustamalle organisaatiolle – sekä laajemmin koko yhteiskunnalle.