Pienet osaamiskokonaisuudet – vastaus työelämän muuttuviin tarpeisiin?

Yksi vastaus tähän tarpeeseen ovat pienet osaamiskokonaisuudet (engl. micro-credentials). Ne tarkoittavat tutkintoa suppeampaa määrää opintoja tai muuta tunnistettua osaamista. Pieniin osaamiskokonaisuuksiin kuuluu selkeästi määritellyt osaamistavoitteet, kuvattu laajuus (Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen suositusten mukaan 1–59 opintopistettä), osaamisen luotettava arviointi sekä todistus, joka on oppijan omistuksessa ja sähköisesti jaettavissa esimerkiksi työnhaussa tai muissa oppimistilanteissa (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2024a). Pienet osaamiskokonaisuudet mahdollistavat siis nopean ja kohdennetun osaamisen päivittämisen, ilman että oppijan tarvitsee sitoutua pitkään tutkintokoulutukseen. Tämä on erityisen tärkeää jatkuvan oppimisen kontekstissa, jossa työikäinen väestö etsii koulutusmuotoja, jotka tukevat työn ja opiskelun yhdistämistä.

Korkeakouluyhteistyönä toteutettavan POIJU-hankkeen tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen henkilöstön kyvykkyyttä suunnitella ja toteuttaa pieniä osaamiskokonaisuuksia, jotka vastaavat työelämän ajankohtaisiin tarpeisiin erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä turvallisuusalalla. Hankkeen avulla muotoillaan uudenlaisia työelämää paremmin palvelevia opetusmenetelmiä ja -käytäntöjä, jotka mahdollistavat tehokkaamman ja joustavamman oppimisen pienissä osaamiskokonaisuuksissa.

Eurooppalainen viitekehys ohjaa pienten osaamiskokonaisuuksien kansallista suunnittelua

Pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämistarpeen taustalla vaikuttaa Euroopan unionin (2022) suositus A European approach to micro-credentials, jonka tavoitteena on edistää pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämistä, käyttöönottoa ja tunnustamista koko Euroopassa. Se tarjoaa yhteisen määritelmän, laatukriteerit ja periaatteet pienten osaamiskokonaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen. Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä muotoili luonnoksen pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä vuonna 2024. Viitekehyksen tarkoituksena on toimia osana Euroopan unionin suosittamien pienten osaamiskokonaisuuksien kansallista käyttöönottoprosessia. (Opetus- ja kulttuuriministeriön, 2024b.)

Oleellista pienten osaamiskokonaisuuksien suunnittelussa on, että oppiminen on arvioitua, läpinäkyvää ja standardoitua, ja osaaminen on aidosti hyödynnettävissä esimerkiksi työnhaussa, urapoluilla tai osana tutkintoa (European Commission, 2022).

POIJU-hankkeen toteutuksessa Jamkin tavoitteita ja toimenpiteitä ohjaavat kansallisen viitekehysluonnoksen yhteisistä periaatteista erityisesti seuraavat viisi keskeistä periaatetta. Ensimmäisenä periaatteena on oppijalähtöisyys, niin että oppija saa tarvitsemansa osaamisen ja ohjausta sen hankkimiseen. Toisena keskeisenä periaatteena pidetään sitä, että osaamistavoitteet on kuvattu yhdenmukaisella tavalla, ja ne perustuvat työelämän tarpeisiin. Kolmas periaate edellyttää puolestaan, että opetuksen ja oppimisen tavat on kuvattu ja suunniteltu yhteistyössä työelämän kanssa. Neljännen periaatteen mukaan osaamiskokonaisuudellaon itsenäistä arvoa työmarkkinoilla ja/tai työpaikalla. Viimeisenä ja viidentenä periaatteena tavoitellaan sitä, että pieniä osaamiskokonaisuuksia voi koota laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Nämä kaikki periaatteet ovat hyvin keskeisiä suunniteltaessa kilpailukykyisiä ja työelämän muuttuviin tarpeisiin vastaavia pieniä osaamiskokonaisuuksia.

Työelämäyhteistyö uudelle tasolle: Kohti yhteisiä tavoitteita koulutusten suunnittelussa

POIJU-hankkeessa pienten osaamiskokonaisuuksien työelämäyhteistyö rakentuu vaiheittain syveneväksi vuoropuheluksi korkeakoulujen ja työelämäkumppanien välillä. Tavoitteena on joustavuus – koulutukset voidaan sovittaa työn arkeen, ja ne voidaan suunnitella yhteistyössä työnantajien kanssa. Näin koulutus ei jää irralliseksi osaksi, vaan liittyy suoraan työssä tarvittavan osaamisen kehittämiseen.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on kartoitettu valtakunnallisesti sekä korkeakouluhenkilöstön että työelämäedustajien näkemyksiä pienistä osaamiskokonaisuuksista ja tunnistettu kehittämistarpeita. Jatkossa yhteistä ymmärrystä syvennetään haastatteluilla ja Delfoi-kyselyllä. Korkeakoulujen ja työelämän edustajat kohtaavat myös työpajoissa ja muilla POIJU-hankkeen kehittämisfoorumeilla.

POIJU-hankkeen tuloksena toimintamalli pienten osaamiskokonaisuuksien suunnitteluun

POIJU-hankkeen lopputuloksena syntyy konkreettinen ja testattu toimintamalli, joka tukee korkeakoulujen kyvykkyyttä suunnitella työelämälähtöisiä pieniä osaamiskokonaisuuksia. Malli kokoaa yhteen parhaat käytännöt, palveluprosessit ja yhteistyömuodot, jotka on kehitetty tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämäkumppanien kanssa. Se ei jää ainoastaan paperille, sillä toimintamalli juurrutetaan pysyvään käyttöön korkeakoulutuksen arkeen, ja sen avulla vahvistetaan henkilöstön osaamista, lisätään koulutuksen osuvuutta ja rakennetaan joustavampaa jatkuvan oppimisen systeemiä.

Pienet osaamiskokonaisuudet voivat olla avain suuriin muutoksiin niin koulutuksessa kuin työmarkkinoilla!