Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (Jamk) on toteutettu tutkinto-ohjelmien akkreditointeja strategisen suunnitelman mukaisesti tavoitteena koulutuksen kilpailukyky, vertailtavuus sekä hyvä laatu (Jamk, 2025). Akkreditointi vahvistaa laajasti koulutuksen kehittämistä ja positiivista laatubrändiämme. Jamkissa akkreditoinnit ovat osa korkeakoulun laatujärjestelmää. Hyväksytyn akkreditoinnin myötä tutkinto-ohjelma saa tunnistetun ja tunnustetun kansainvälisen laatuleiman. Jamkin kansainvälisesti akkreditoituja tutkinto-ohjelmia ovat Bachelor Degree Programme in International Business (EFMD, ei pvm.), Master’s Degree Programme in Health Care and Social Services, Health Promotion (IUHPE, ei pvm.) sekä tekniikan alan tutkinto-ohjelmien EUR-ACE-akkreditointi.
EUR-ACE-akkreditointi perustuu European Network for Accreditation of Engineering Education (ENAEE) -järjestön ylläpitämään European Accredited Engineer (EUR-ACE) -standardiin. Standardin kriteerit täyttävälle ja hyväksytyn akkreditoinnin saaneelle tutkinto-ohjelmalle myönnetään kansainvälinen laatuleima (Karvi, ei pvm. -a). Akkreditoitavan tutkinto-ohjelman tulee olla osaamisperustainen tekniikan, tietotekniikan tai tietoliikenteen alaan kuuluva, ja johtaa insinööri (AMK)- tai insinööri (YAMK) -tutkintoon tai yliopistossa suoritettavaan tekniikan kandidaatin tai diplomi-insinöörin tutkintoon. 60 opintopisteen tutkinto-ohjelmissa yli puolet opintosisällöstä tulee olla tekniikan aihealueelta.
Akkreditoinnin vaiheet ja arviointikohteet
Akkreditointiprosessi käynnistyy korkeakoulun ja akkreditoivan organisaation allekirjoittamalla sopimuksella, jossa määritellään arvioitava tutkinto-ohjelma, aikataulu ja käytännön järjestelyt. Korkeakoulu kirjoittaa itsearviointiraportin ja toimittaa sen akkreditoivalle organisaatiolle. Tyypillisesti itsearviointiraportin kirjoittamiseen varataan aikaa 3–4 kuukautta.
Arviointiryhmä vierailee korkeakoulussa, haastattelee korkeakoulun johdon, opetushenkilöstön, tukihenkilöstön, opiskelijat, alumnit ja sidosryhmät. Vierailun aikana arviointiryhmä tutustuu näyttöihin ja todisteisiin (evidence room).
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) EUR-ACE käsikirjan (2025) mukaisesti arviointiryhmä laatii arviointiraportin ja tekee päätösesityksen akkreditoinnin hyväksymisestä. EUR-ACE-standardin mukaisena arvioinnin asteikkona on hyväksytty, ehdollisesti hyväksytty tai hylätty. Akkreditoinnin hyväksytysti läpäissyt tutkinto-ohjelma saa EUR-ACE-laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta.
Jamkin tekniikan akkreditoinnit on toteuttanut Karvi, jolle akkreditointitoiminta on liiketoimintaa. Arviointiryhmän kokoonpanosta ja tehtävistä sekä Karvin roolista akkreditointiprosessissa on säädetty käsikirjan luvussa 5. Arvioinnin ja päätöksen riippumattomuus toteutuu, koska Karvi toimii organisoijana eikä osallistu arviointiin (Karvi, 2025).
EUR-ACE-akkreditoinnin arviointikohteet listataan Karvin (2025) käsikirjassa seuraavasti: tutkinto-ohjelman tarkoitus ja tavoitteet, koulutusprosessin suunnittelu ja toteutus, oppimistulokset eli osaamiset (learning outcomes), resurssit ja kumppanuudet, koulutusprosessi, johtamisjärjestelmä ja laadunhallinta. Jamkin insinööriohjelmien akkreditoinneissa on noudatettu Karvin akkreditointikäsikirjaa, joka perustuu ENAEE:n ylläpitämään standardiin (ENAEE, ei pvm b). Karvi on ENAEE:n auktorisoima viranomainen, jolla on valtuudet toteuttaa EUR-ACE-akkreditointi ja myöntää EUR-ACE-laatuleima. Merkittävin arviointikohde on tutkinto-ohjelmassa syntyvä osaaminen taulukon 1 mukaisesti.
Taulukko 1. EUR-ACE-standardin mukaiset arvioitavat osaamiset.| ENAEE:n määrittelemät osaamiset tutkinto-ohjelmassa (ENAEE, 2021) | Karvin akkreditointimalli mukailee ENAEE:n määrittelemiä osaamisia (Karvi, 2025) |
|---|---|
| • Knowledge and understanding • Engineering Analysis • Engineering Design • Investigations • Engineering Practice • Making Judgements • Communication and Teamworking • Lifelong Learning | • Tieto ja ymmärrys (Knowledge and Understanding) • Tekniikan soveltaminen käytäntöön (Engineering Practice) • Tutkimukset ja tiedonhaku (Investigations and Information retrieval) • Monialainen osaaminen (Multidisciplinary Competences) • Viestintä ja tiimityö (Communication and Team-working) |
Jamkin tekniikan amk-tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat noudattavat EUR-ACE-standardin mukaisia osaamisia. Tämä on konkreettisesti havaittavissa Jamkin verkkosivuilla julkaistuissa opetussuunnitelmissa, joissa jokainen opintojakso kerryttää yhtä tai useampaa EUR-ACE-osaamista. Esimerkiksi Sähkötekniikan laboratoriotyöt -opintojaksolla kehittyvät EUR-ACE-osaamiset tekniikan soveltaminen käytäntöön sekä tutkimukset ja tiedonhaku. (Jamk, 2025 -a.)
Akkreditoinnin hyödyt korkeakoululle ja tutkinto-ohjelmalle
EUR-ACE-standardin ja -akkreditoinnin myötä tutkinto-ohjelmasta tulee ”eurooppalainen insinöörin tutkinto” (engineering graduate) ja se vertautuu muihin vastaaviin akkreditoituihin tutkinto-ohjelmiin. Muissa suomalaisissa korkeakouluissa EUR-ACE-akkreditointeja on toteutettu mm. Oulun ammattikorkeakoulussa, Oulun yliopistossa, Turun yliopistossa, Savonia ammattikorkeakoulussa sekä Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa. (ENAEE, ei pvm -a.)
EUR-ACE-laatuleima on maailmanlaajuisesti tunnettu. Esimerkiksi Saksassa sitä hyödynnetään yli 80 korkeakoulussa (ENAEE, ei pvm -a). Sitä hyödynnetään myös Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan korkeakouluissa esimerkiksi Tunisiassa, Kazakstanissa ja Meksikossa.
Koulutuksen vertailukelpoisuuden ohella laatuleima osoittaa, että korkeakoulun koulutusprosessit ovat luotettavia. Koulutuksen kehittäminen, suunnittelu, toteutus, arviointi sekä henkilöstön osaaminen ja opiskelijan tuki mahdollistavat valmistuvalle insinöörille kriteerien mukaisten osaamisten saavuttamisen.
Akkreditointiprosessi kokoaa yhteen korkeakouluyhteisön ja konkretisoi tehtyä laadunkehittämistyötä. Siihen osallistuu laaja joukko johtoa, henkilöstöä, asiantuntijoita, ja sidosryhmiä. Akkreditointi tukee myös opiskelijoiden osallisuutta korkeakoulun laatutyöhön.
Akkreditointi on tehokas työkalu organisaation oman toiminnan kehittämiseksi ja muutosten toimeenpanemiseksi. Se auttaa tunnistamaan kehittämistä tarvitsevat osaamiset ja kohteet sekä auttaa kehittämiskohteiden priorisoinnissa. Toimeenpantuja ja vaikuttavia kehittämistoimia Jamkin tekniikan koulutuksessa ovat olleet mm.
- ohjausresurssien vahvistaminen
- opintojaksopalautteen vastausaktiivisuuden parantaminen
- opiskelijoiden osallistaminen opetussuunnitelmatyöhön
- opiskelijoiden osallistaminen tutkimusprojekteihin
- yritysyhteistyön lisääminen (harjoittelupaikkojen lisääminen kansainvälisille opiskelijoille)
- englanninkielisen oppimateriaalin lisääminen
- opintojen kuormittavuuden vähentäminen opettajien välistä koordinaatiota lisäämällä
- opiskelijoiden perehdyttäminen ahot-prosessiin
- opiskelijapalautteiden systemaattinen käsittely opintojaksolla
- alumniyhteisön mukaan ottaminen tutkinto-ohjelman kehittämiseen
- yhteisten koulutusprosessien tuntemuksen lisääminen.
Kansainvälisen liiketoiminnan, koulutusviennin näkökulmasta hyvä laatu ja laatuleima ovat sopimusehtoja ja lisäävät kilpailukykyä. Jamkin asiantuntijan Huihan Hiltusen (2025) ja instituutin johtajan Sami Kantasen (2025) mukaan Jamkin koulutusvientitoiminta korostaa laatuleiman välttämättömyyttä, kun koulutusvientiprojektia suunnitellaan uusille markkinoille. Tarve korostuu erityisesti Aasian maissa, joissa korkeakoulutuksen luokitus ja rankingsijoitukset ovat ratkaisevia. Laatuleimat ovat merkittävä tekijä kaikessa korkeakoulun liiketoiminnassa.
Kansainvälinen tutkinto-ohjelma ja sen akkreditointi hyödyttävät myös akkreditointia vailla olevien tutkinto-ohjelmien ja niiden opintojaksojen toteuttamista lisäämällä synergiaa. Suomenkielisten tutkinto-ohjelmien akkreditoinnit hyödyttävät rinnakkaisia, englanninkielisiä, vielä akkreditoimattomia tutkinto-ohjelmia. Kantanen (2025) toteaakin, että tutkinto-ohjelmat saavat synergiaetua esimerkiksi opetussuunnitelmien kehittämiseen.
EUR-ACE-laatuleima lisää tekniikan korkeakoulutuksen näkyvyyttä ja kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksia. Laatuleiman saaneet tutkinto-ohjelmat voivat erottautua muista hakukohteista kansainvälisessä yhteishaussa. Laatuleima edistää korkeakoulun ja tutkinto-ohjelman maailmanlaajuista tunnettuutta sekä lisää kiinnostavuutta lahjakkaiden hakijoiden joukossa. Hakumarkkinoinnin lisäksi myös muussa viestinnässä akkreditoidussa tutkinto-ohjelmassa suoritettu insinöörin tutkinto näyttäytyy kansainvälisen uran mahdollistajana.
Jamkissa työskentelevät yliopettaja Jouni Huotari (2025) ja tutkintovastaava Ari Kuisma (2025) sanovat akkreditoinnin kirkastavan ja kiteyttävän tehokkaasti tutkinto-ohjelman tavoitteita ja oppimistuloksia. Jamkin EUR-ACE-osaamistavoitteet on integroitu opetussuunnitelmaan, niitä noudatetaan ja ne takaavat vertailukelpoisuuden kaikkiin muihin vastaavasti akkreditoituihin tutkinto-ohjelmiin.
Koulutustoiminnan johtamisen näkökulmasta akkreditointi on toimiva laadun kehittämisen systemaattinen malli. Kantanen (2025) näkee sen lisäksi tuovan mahdollisuuden viestiä sidosryhmille ja ulkopuolisille toiminnan hyvästä laadusta ja positiivisesta, vetovoimaisesta näkymästä.
Akkreditoidusta tutkinto-ohjelmasta ja sen suorittamisesta saatuja, mitattavia hyötyjä (key characteristics) ovat työnantajien tyytyväisyys, palkkataso, uralla eteneminen, työelämävastaavuus, opiskelijatyytyväisyys (EUR-ACE Forum, 2025). Nämäkin näkökulmat ovat kiinnostavia hakijoille ja yrityskumppaneille.
Akkreditointi ja laatuleima vahvistavat korkeakoulun akateemista mainetta. Kansainvälisissä verkostoissa, yrityksissä ja korkeakoulukumppaneissa akkreditointi lisää uskottavuutta sekä vahvistaa brändiä. Laatuleiman laaja näkyvyys hyödyttää tutkinto-ohjelman lisäksi koko korkeakoulua.
EUR-ACE-verkostosta nousevat ajankohtaiset teemat
EUR-ACE-verkostossa vuoden 2025 teemat ja tavoitteet ovat ajankohtaisia myös Jamkin tekniikan koulutuksessa (EUR-ACE Forum, 2025). Edellä mainitun koulutuksen näkyvyyden ja kansainvälisyyden lisäksi tavoitteena ovat opiskelijoiden ja henkilökunnan akateemisen liikkuvuuden sekä kansainvälisten opiskelumahdollisuuksien lisääminen. Jamkissa akkreditoinnin ja laatuleiman kytkös opiskelijoiden tai henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen on toistaiseksi löyhä. Opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuus on osa strategista ja systemaattista tutkinto-ohjelman kehittämistä, liikkuvuus on luonnollinen osa opintoja. Akkreditointi voisi vahvistaa kansainvälisiä verkostoja ja auttaa löytämään opiskelun vaihtopaikkoja. Myös akkreditointi itsessään vahvistaa kansainvälisyysosaamista.
Kolmas ajankohtaisteema on yhteiset kaksoistutkinto-ohjelmat. Tutkintovaihtoehtojen lisääminen korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä voidaan laajentaa opiskelijoiden akateemisia mahdollisuuksia ja edistää korkeakoulujen yhteistyötä. Kansainvälisissä korkeakoulukonsortioissa rakennettavien yhteisten tutkinto-ohjelmien kehittämisessä voidaan hyödyntää EUR-ACE-kriteereitä. Yhteiset akkreditointikriteerit toisivat koulutukseen vetovoimaa ja kilpailukykyä.
Neljänneksi halutaan varmistaa, että tutkinto-ohjelmien tavoitteet ovat linjassa EUR-ACE-oppimistulosten kanssa. EUR-ACE-kriteerien mukaiset tavoitteet ja oppimistulokset toimivat tutkinto-ohjelman laadun ja yhteneväisyyden rakentamisen apuvälineinä, sisältäen laadunvarmistuksen elementit. Jamkin opetussuunnitelmat on määritelty osaamisperustaisiksi, ja EUR-ACE-kriteerit tätä periaatetta hyvin tukevat.
Viides merkittävä teema on työllistettävyys. EUR-ACE-laatuleiman omaavista tutkinto-ohjelmista valmistuneilla on verkottuneiden ja globaalien työmarkkinoiden vaatimat osaamiset ja taidot. Akkreditoidusta tutkinto-ohjelmasta valmistuneen rekrytoiminen on yrityksille ja työnantajille sujuvampaa, kun osaaminen ja taidot ovat yhtenevät ja ne tunnistetaan laajasti. Yhteistyö kansallisen ja kansainvälisen työelämän kanssa on merkittävä laatutekijä ja tätä akkreditointikriteerit täyttävä koulutus voi tukea vahvasti.
Akkreditointikäsikirja vastaa ajan vaatimuksiin
Jamkin EUR-ACE-akkreditoinnit on toteuttanut Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), joka julkaisi uuden EUR-ACE-akkreditointikäsikirjan 2025. Käsikirja sisältää nyt myös ylempien korkeakoulututkintojen akkreditoinnin sekä ohjeet verkossa toteuttavaan arviointiin (Karvi, 2025).
Akkreditointiprosessi kokonaisuudessaan on korkeakoululle merkittävä taloudellinen panostus, etenkin, jos arvioitavia tutkinto-ohjelmia on useita. Prosessiin sisältyvät itsearviointiraportin kirjoittaminen, tilastoaineiston ja näyttöjen keruu, arviointivierailun organisointi ja viestintä. Myös tutkinto-ohjelmien henkilöstöltä tarvitaan työpanosta mm. haastatteluihin. Resurssien näkökulmasta onkin nyt tehokasta, kun yhteen akkreditointiprosessiin voidaan sisällyttää kaksi ohjelmaa. Myös arviointirytmiä on mahdollista sovittaa hakemalla jatkoaikaa laatuleiman voimassaoloon siihen asti, kunnes uusi arviointi on valmistunut.
Jamkissa akkreditointeja toteutetaan suunnitelmallisesti ja tarvelähtöisesti opetussuunnitelmauudistukset sekä liiketoiminnalliset tarpeet huomioiden. Tekniikan koulutusta järjestävässä Jamkin teknologiayksikössä on vuonna 2026 kuusi laatuleiman omaavaa tutkinto-ohjelmaa, joista osalla on takanaan jo kaksi akkreditointikierrosta. Akkreditointi on menestyksekkäästi toteutettu logistiikan, konetekniikan, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmissa.
Jamkin tekniikan koulutuksen laadunhallinta on pitkäjänteistä ja sitoutunutta jatkuvaan kehittämiseen. Teknologiayksikkö osallistuu akkreditointien lisäksi Karvin toteuttamiin koulutusala-arviointeihin, joita on ollut tekniikan ala 2020, biotalousala 2024 ja tietotekniikka-ala tulossa 2026 (Karvi, ei pvm -b). Tekniikan koulutusta arvioidaan myös osana koko korkeakoulua koskevassa auditoinnissa.
Laatu näkyväksi akkreditointien avulla
Tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditoinnit korkeakouluissa ovat nykyään kansainvälisesti varsin yleisiä. EUR-ACE-standardi ja -akkreditointijärjestelmä kehitettiin vuonna 2004 Euroopan komission rahoittamassa EUR-ACE-hankkeessa. Hankkeen tavoitteita, akkreditointijärjestelmän syntyä sekä tekniikan osaamisvaatimusten valintaa kuvaa Äijänen (2013), jonka teoksesta selviää tekniikan korkeakoulutuksen osaamisvaatimusten laaja yhteiskehittäminen.
Tekniikan korkeakoulutuksen akkreditoinnit ovat vakiintuneet osaksi toiminnan kehittämistä. Siksi onkin yllättävää, että aiheesta on niukasti löydettävissä tutkimuskirjallisuutta tai muita julkaisuja, joissa esiteltäisiin akkreditointien tuloksia ja vaikutuksia verrattavaksi Jamkissa toteutettujen akkreditointien vaikutuksiin.
Tämän artikkelin kirjoittaja on osallistunut useisiin akkreditointiprosesseihin vuosina 2014–2023. Näistä saatuihin kokemuksiin perustuen totean, että akkreditointien hyödyt korkeakouluyhteisössä ovat ulottuneet laajalle. Edellä kuvattujen hyötyjen lisäksi akkreditointiprosessi on lisännyt opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia ja luonut heille tilaisuuksia aktiiviseen rooliin koulutuksen laadun kehittämisessä. Akkreditointiprosessin olennainen osa ovat opiskelijahaastattelut, joissa he pääsevät arvioimaan korkeakoulun toimintaa ja antamaan arvokasta palautetta.
Jamkin tekniikan koulutuksen laatua on kehitetty ja arvioitu systemaattisesti akkreditointien avulla. Koulutuksen tarkoitus on tuottaa osaavaa ja kilpailukykyistä työvoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin. Valmistuneiden insinöörien työllistyminen onkin Jamkin tärkeimpiä tavoitteita. Akkreditoinnit ovat edistäneet tätä tavoitetta, sillä kuten Äijänen (2013) teoksessaan toteaa, EUR-ACE-osaamiset nojaavat insinöörin ammatin eurooppalaisiin työelämävaatimuksiin ja varmistavat koulutuksen työelämärelevanssia.
Tekniikan alan EUR-ACE-osaamiset ovat kestäneet aikaa hyvin. Ne perustuvat Bolognan prosessissa 2004–2005 kehitettyihin osaamisiin ja ovat harmoniassa eurooppalaisen korkeakoulutuksen viitekehyksen kanssa (ENAEE, ei pvm -c). EUR-ACE-osaamisia kriteereineen päivitetään ENAEE:n johdolla, ne ovat edelleen relevantteja ja yhteensopivia Jamkin tutkinto-ohjelmien yhteisten osaamistavoitteiden kanssa. Kansallisella tasolla arviointimallia kehittää Karvin nimittämä Tekniikan korkeakoulutuksen asiantuntijaryhmä (Karvi, ei pvm -c).
Akkreditoinnit ovat kiteyttäneet Jamkin tekniikan tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteita ja jäsentäneet koulutuksesta vastaavien suunnittelutyötä. EUR-ACE-akkreditoinnit osaamisineen ovat tuoneet johdonmukaisuutta opetussisältöihin yksittäisestä opintojaksosta opetussuunnitelmiin asti.
Koko korkeakoulun näkökulmasta akkreditoinnit ovat lisänneet oman organisaation, sidosryhmien ja asiakkaiden luottamusta korkeakoulun kykyyn kehittää toimintaansa.