Pedagogiset periaatteet ovat tärkeä osa korkeakoulujen pedagogista strategiaa ja pedagogisia linjauksia. Periaatteet linjaavat korkeakoulujen yhteisöllistä ja oppijalähtöistä opetus- ja ohjaustoimintaa, joka perustuu tutkittuun tietoon ja pedagogiseen ymmärrykseen. Ilman yhteistä pedagogista ymmärrystä aito oppijalähtöisyys voi jäädä toteutumatta, pedagogisen yhteisön johtaminen vaikeutua ja yksittäisten opettajien vastuu kasvaa kohtuuttomaksi (Mäki & Vanhanen-Nuutinen, 2022).
Edelliset pedagogiset periaatteet luotiin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (Jamk) vuonna 2017, jolloin maailmantilanne ja sen myötä korkeakoulujen, opettajien ja opiskelijoiden arki oli erilaista kuin nykyään. Oppimisen ympäristöt ovat moninaistuneet, oppijalähtöisyys vahvistunut, opettajien rooli on muuttunut ja osaamisperustaisuus vakiintunut korkeakoulutuksen lähestymistavaksi (Toom ym., 2023; Toom ym., 2020). Tämä on lisännyt tarvetta uudistaa pedagogisia periaatteita ja vahvistaa yhteistä ymmärrystämme siitä, miten oppiminen ja sen ohjaaminen sekä hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa muuttuvassa maailmassa. Tässä artikkelissa kuvaamme pedagogisten periaatteiden uudistamisen taustaa ja tarvetta sekä yhteiskehittämisen prosessia. Lisäksi esittelemme päivitetyt periaatteet ja suuntaamme katsetta periaatteiden näkymiseen arjessa.
Pedagogiset periaatteet osana strategista uudistumista
Pandemia (Aucejo ym., 2020; Khan, 2021), ilmastonmuutos (Prentice ym., 2024; Kraft ym., 2025), geopoliittiset ja yhteiskunnalliset muutokset (Tamtik & Felder, 2024; Sporn & Godonoga, 2024) sekä teknologian kehitys (Akour & Alenezi, 2022) ovat vaikuttaneet hyvinvointiin, opiskeluun, opetukseen ja oppimisympäristöihin korkeakouluissa. Esimerkiksi Suomessa korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden haasteet, kuten ahdistus ja masennus, ovat yleistyneet, ja samalla vähäinen liikkuminen, runsas paikallaanolo sekä ongelmallinen internetin ja sosiaalisen median käyttö heikentävät opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia (KOTT, 2024). Positiivista on, että samaan aikaan yhä useampi opiskelija kokee opintonsa merkityksellisiksi, on innostunut opinnoistaan ja kokee saavansa korkeakoulultaan tukea opiskeluhaasteisiinsa (Toom ym., 2020). Lisäksi koronavuosien jälkeen opiskelu-uupumus on vähentynyt ja opiskelijoiden toimijuus vahvistunut, mikä puolestaan lisää opiskelijoiden hyvinvointia (KOTT, 2024). Myös korkeakouluopettajien rooli on muuttunut tiedonvälittäjästä oppimisprosessin ohjaajaksi ja tulevaisuuden tekijäksi, ja heidän pedagoginen osaamisensa sekä kyky soveltaa inklusiivisia menetelmiä ovat nousseet keskeisiksi tekijöiksi opetuksen kehittämisessä, opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa ja opetussuunnitelmien uudistamisessa (Cong-Lem, 2024; Bremner, 2021; Toom ym., 2023). Toisaalta yhä useampi korkeakouluopettaja kokee työaikansa riittämättömäksi opetuksen kehittämiseen sekä oppimisen arvioinnin ja ohjauksen tarpeisiin (Toom ym., 2020).
Korkeakoulut ovatkin joutuneet uudistamaan strategioitaan vastatakseen näihin moninaisiin muutoksiin (Rodny-Gumede, 2025). Pedagogiikan kehittäminen nähdään keskeisenä strategisen suunnittelun osa-alueena, sillä se vaikuttaa suoraan oppilaitoksen laatuun ja opettajien ja opiskelijoiden osaamiseen (Srinivasa Rao ym., 2015). Erityisesti monimuotoisuus, tasa-arvo ja osallisuus ovat nousseet keskeisiksi arvoiksi, jotka ohjaavat korkeakouluyhteisöjen toimintaa, päätöksentekoa ja rakenteellisia uudistuksia. Näiden arvojen toteutuminen edellyttää esteiden tunnistamista ja poistamista, jotta kaikilla opiskelijoilla ja henkilöstöllä olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua, vaikuttaa ja menestyä (Mogilski ym., 2025).
Vastaavasti opiskelijoiden kokonaisvaltainen hyvinvointi on tunnistettu korkeakouluissa tärkeäksi arvoksi, mutta sitä ei ole vielä johdonmukaisesti tai strategisesti integroitu korkeakoulutason käytäntöihin. Nykyinen tutkimusnäyttö kuitenkin osoittaa, että aktiiviset ja kokemukselliset pedagogiset ratkaisut, kuten toiminnalliset, liikkumista sisältävät opetusmenetelmät, digitaaliset työkalut, yhteisölliset projektit sekä vertaismentorointi, voivat merkittävästi edistää opiskelijoiden hyvinvointia, erityisesti oppimiskykyä, akateemista menestystä sekä fyysistä, emotionaalista ja sosiaalista elämää, ja vahvistaa heidän monipuolisia valmiuksiaan tulevaa työelämää varten (Ribeiro-Silva ym., 2022).
Opiskelijoiden kokonaisvaltainen hyvinvointi on tunnistettu korkeakouluissa tärkeäksi arvoksi, mutta sitä ei ole vielä johdonmukaisesti tai strategisesti integroitu korkeakoulutason käytäntöihin.
Myös Jamk on tarttunut edellä mainittuihin haasteisiin päivittämällä strategiaansa. ”Ratkaiseva yhteisö 2035” -strategia (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2025) kiteyttää Jamkin mission olla kansainvälisesti tunnustettu oppimisen uudistaja ja kilpailukyvyn kehittäjä. Tehtävänä on toteuttaa ammattikorkeakoulun perustehtävät laadukkaasti, ratkaisukeskeisesti ja vaikuttavasti, rakentaen samalla Jyväskylän ja Keski-Suomen kestävää ja kilpailukykyistä tulevaisuutta. Visiota toteutetaan Jamkin opetussuunnitelmien ja laadukkaan koulutuksen avulla. Oppiminen on joustavaa, opiskelijoita aktivoivaa, monimuotoista ja työelämään liittyvää. Jamkin korkealaatuinen pedagoginen osaaminen ja tutkimusperustaisuus luovat pohjan uudistamiselle. Pedagogiikassa hyödynnetään tutkimusta ja digitalisaation, kuten tekoälyn ja oppimisanalytiikan tuomia mahdollisuuksia.
Strategian päivittäminen tuotti tarpeen arvioida myös Jamkin pedagogisia periaatteita uudelleen. Periaatteiden tulee olla linjassa strategian kanssa ja mahdollistaa sen toteutuminen. Periaatteet ohjaavat ja koordinoivat kaikkea Jamkin pedagogista toimintaa, kuten opetussuunnitelmien, osaamistavoitteiden, opetus- ja ohjausmenetelmien sekä arviointikäytänteiden linjaamista ja toteuttamista (Bizami, Tasir & Kew, 2023). Uudistuneiden periaatteiden avulla pyritään vahvistamaan Jamkin laadukasta ja perusteltua pedagogiikkaa sekä opettajien ja opiskelijoiden osaamista. Juuri muutoksissa pedagogiikkaan tulisikin suunnata katse, sillä se sujuvoittaa muutoksista selviytymistä.
Pedagogiset periaatteet laadittiin yhdessä
Linjaus pedagogisten periaatteiden uudistamisesta tehtiin syksyllä 2024, ja se liitettiin vuoden 2025 alussa käynnistyneen strategian toimeenpanon tehtäväksi. Tavoitteena oli luoda yhteinen näkemys periaatteista, joissa näkyisivät Jamkille tärkeät strategiset suuntaviivat yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia tukevasta oppijalähtöisestä pedagogiikasta. Periaatteiden merkitys Jamkille ja korkeakouluyhteisölle tunnistettiin, joten niiden arvoa lähdettiin rakentamaan yhteiskehittäen. Arvon yhteiskehittäminen tapahtuu vuorovaikutuksessa (Prahalad & Ramaswamy, 2004). Yhdessä luotu arvo vahvistaa luottamusta ja läpinäkyvyyttä opiskelijoiden ja korkeakoulun välillä, kun toiminnassa näkyvät avoin dialogi, moniäänisyys, vuorovaikutus ja yhteisomistajuus (Chatzara & Tsiakis, 2023).
Osallistava kehittäminen on ollut Jamkissa kiinteä osa arkea yli 15 vuoden ajan. Oli luontevaa, että myös pedagogisten periaatteiden luomisesta haluttiin ennen kaikkea avoin prosessi, johon koko korkeakouluyhteisöllä oli mahdollisuus osallistua.
Osallistavuus suunniteltiin kaksitasoiseksi. Ytimen muodosti työryhmä ja toisen tason koko korkeakouluyhteisö. Työryhmän asiantuntijuutta koottiin monialaisesti pedagogiikan, digipedagogiikan, hyvinvoinnin, koulutuksen kehittämisen ja laadun näkökulmista. Ryhmään kutsuttiin edustajat kaikista Jamkin yksiköistä ja opiskelijakunta JAMKOsta. Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen (Ammattikorkeakoululaki 932/2014). JAMKOlla oli aktiivinen rooli jo Jamkin strategiaprosessissa, jolloin oli luontevaa jatkaa yhteistyötä pedagogisten periaatteiden rakentamiseen.
Pedagogisten periaatteiden uudistamisen prosessi suunniteltiin ja toteutettiin neljän kuukauden mittaisena, jonka aikana työryhmä kokoontui neljä kertaa (ks. kuvio 1). Prosessi muodostui 1) nykytilan arvioinnista, 2) keskeisten teemojen kokoamisesta, 3) pedagogisten periaatteiden luonnosten muotoilusta ja arvioinnista sekä 4) viimeistelystä ja hyväksynnästä. Työskentelyalustaksi valittiin Howspace, johon rakennettiin sekä yhteisön että työryhmän tilat. Koko yhteisöä osallistettiin aktiivisemmin ennen työryhmän kokoontumisia, mutta osallistumisen alusta oli avoin koko työprosessin ajan.
Työ pedagogisten periaatteiden uudistamiseksi alkoi tammikuussa 2025, jolloin julkaistiin tavoite ja työskentelytapa sekä kutsuttiin korkeakouluyhteisö keskustelemaan oppimisesta, opetuksesta ja yhteisöllisyydestä. Työryhmän työ käynnistyi helmikuussa, jolloin selvitettiin nykytila ja asetettiin tavoitetila Jamkin pedagogisille linjauksille. Maaliskuussa yhteisö pääsi kommentoimaan vaihtoehtoisia teemoja, ja työryhmä kirkasti tavoitteet ja sisällöt. Huhtikuussa työryhmä valitsi kolme pääteemaa ja laati pienemmällä ryhmällä ensimmäisen luonnoksen. Luonnoksen kommentointiviikolla yhteisöltä haettiin palautteita laajasti niin kahvipöydissä kuin digialustoilla. Howspacessa keskusteluun oli osallistunut yhteensä 217 jamkilaista opiskelijaa ja henkilöstön jäsentä. Lisäksi työryhmä kävi keskusteluja omissa lähiyhteisöissään. Työryhmä käsitteli viimeisessä kokoontumisessaan kaikki henkilöstön ja opiskelijoiden jättämät kommentit, huomioiden niiden saaman kannatuksen, ja teki tarvittavat muutokset sisältöihin.
Prosessin aikana varmistettiin opiskelijoiden osallistuminen ja läpinäkyvyys. Opiskelijakunnan hallitusta tiedotettiin etenemisestä säännöllisesti koko prosessin ajan ja edustajistossa kannustettiin kommentoimaan ja osallistumaan aktiivisesti. Sen kautta varmistettiin, että opiskelijoiden näkökulmat olivat mukana valmistelussa alusta asti. Työryhmän tapaamisissa ratkaistiin ja rakennettiin sisältöä dialogiin nojautuen. Tätä dialogia rikastutettiin koko prosessin ajan yhteisön äänellä, jota aktivoitiin avoimilla kysymyksillä niin digitaalisissa kuin fyysisissä kohtaamisissa.
Prosessin etenemisen kannalta tunnistettiin kaksi keskeistä tekijää. Ensimmäinen asia, joka vaikutti etenemiseen, oli löytää keskeisten aiheiden periaatetaso. Teemojen muotoilu helpottui, kun pedagogiset periaatteet sijoitetiin yhdessä eettisten periaatteiden kanssa Jamkin strategian ja tutkintosäännön jälkeen tärkeimmiksi sisäisiksi ohjaaviksi asiakirjoiksi. Toinen keskeinen asia etenemisen kannalta oli muodostaa prosessin loppuvaiheessa pienempi ryhmä, toimituskunta, joka kiteytti laajan yhteisön ja työryhmän tuotoksen pedagogisten periaatteiden ensimmäiseksi luonnokseksi.
Uudistetut pedagogiset periaatteet käsiteltiin Jamkin koulutuksen johtoryhmässä 15.4.2025 ja hyväksyttiin Jamkin opintoasioiden lautakunnan kokouksessa 28.4.2025. Periaatteet otettiin käyttöön uuden lukuvuoden alkaessa 1.8.2025. Lukuvuoden alkaessa käynnistyivät strategian mukaiset kehittämistoimet pedagogisen osaamisen, ohjauksen, harjoittelun ja opinnäytetyön osalta. Näissä henkilöstöä laajasti osallistavissa kohtaamisissa esiteltiin juuri voimaan tulleet uudistetut pedagogiset periaatteet.
Periaatteiden esittely
Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat pedagogiset periaatteet tarjoavat kolme yhteisesti tärkeäksi koettua näkökulmaa, jotka viitoittavat koko oppivan yhteisön toimintaa monialaisissa toimintaympäristöissä. Pedagogiset periaatteet linjaavat yhdessä eettisten periaatteiden kanssa Jamkin strategian ja tutkintosäännön mukaiset toiminnan lähtökohdat. Pedagogiset periaatteet ja niiden laadukas toteuttaminen konkretisoituvat muissa ohjaavissa asiakirjoissamme kuten Jamkin laatukäsikirjassa, OPS-perusteissa ja ohjauksen periaatteissa. Periaatteissa kuvataan, millaista pedagogiikkaa Jamkissa toteutetaan opiskelun, oppimisen ohjaamisen ja kehittämistoiminnan mahdollistamiseksi (ks. kuvio 2).
Laadukas pedagogiikka mahdollistaa oppijalähtöiset ja joustavat oppimisprosessit. Pedagogisessa toiminnassamme oppija on aidosti keskiössä, häntä ohjataan ja tuetaan aktiiviseen sekä itseohjautuvaan toimijuuteen. Suunnittelemme ja toteutamme opiskelukykyä edistävää pedagogiikkaa, jossa hyödynnämme liikettä ja liikkumista osana oppimista. Rakennamme joustavia ja jatkuvaa oppimista tukevia oppimispolkuja tunnistamalla oppijan aiempaa osaamista ja kokemusta. Valitsemme pedagogisia ratkaisuja, jotka tukevat oppimista, vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyden rakentumista. Suunnittelemme ja tuemme oppijoiden oppimisprosesseja panostaen ohjaavaan palautteeseen ja jatkuvaan arviointiin.
Rakenteet ja toiminta vahvistavat hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Pedagogisen toimintamme keskiössä on kunnioittava kohtaaminen ja välittävä yhdessä tekeminen. Luomme osallisuutta ja hyvinvointia tukevia rakenteita, jotka huomioivat monimuotoisuuden sekä mahdollistavat yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden. Mahdollistamme sujuvan oppimisen moninaisissa ympäristöissä hyödyntäen digitaalisia ratkaisuja. Otamme pedagogisessa toiminnassamme huomioon kestävän tulevaisuuden rakentamisen.
Työelämäläheinen ja tutkimusperustainen pedagogiikka varmistaa tulevaisuuden osaamisen. Ammattikorkeakouluna keskitymme osaavan työvoiman ja alueelliseen työelämän kehittämiseen. Pedagogiikkamme perustuu tutkittuun tietoon, ennakoi tulevaisuuden osaamistarpeita ja painottaa vahvaa työelämäläheisyyttä. Toimimme aktiivisessa vuorovaikutuksessa työelämäkumppaneiden kanssa ja hyödynnämme moninaisia kansallisia ja kansainvälisiä verkostojamme.
Periaatteiden merkitys osana päivittäistä toimintaa
Pedagogiset periaatteet auttavat korkeakouluyhteisöä priorisoimaan sekä tekemään perusteltuja valintoja ja päätöksiä arjen toimintatavoissa. Tavoitteena on, että opiskelija kokee periaatteet parempana kohtaamisena, opintojen sujuvuutena ja ennen kaikkea kannustuksena aitoon toimijuuteen ja oman oppimisprosessinsa omistajuuteen. Periaatteiden tulisi näkyä opiskelijalle laadukkaampana pedagogiikkana: hyvin suunniteltu ja toteutettu opetus lisää motivaatiota, mikä vahvistaa sitoutumista opintoihin, parantaa oppimistuloksia ja vähentää keskeyttämisiä. Pedagogiset periaatteet tukevat parhaimmillaan myös osallisuutta ja hyvinvointia koko korkeakouluyhteisössä.
Periaatteiden on oltava osana opiskelijoiden arkea, ei ainoastaan yksittäisenä osiona orientaatioviikolla. Tavoitteena on, että ne näkyvät kaikissa opetustilanteissa, ohjauksen muodoissa, palautteessa, harjoitteluissa sekä opinnäytetyöprosessissa. Periaatteisiin tutustuminen voidaan integroida osaksi Minä korkeakouluopiskelijana -opintojaksoa, joka tukee opiskelijoita opintojen käynnistämisessä ja sujuvuudessa. Opintojakso tarjoaa luontevan paikan tehdä periaatteet näkyviksi heti opintojen alkuvaiheessa ja liittää ne osaksi opiskelijan omaa ajattelu- ja toimintatapaa. Opiskelijoita tulee kannustaa tunnistamaan ja sanoittamaan esimerkiksi opiskelijapalautteiden avulla tilanteita, missä periaatteet toteutuvat tai jäävät toteutumatta. Kun periaatteet elävät arjessa, niistä tulee osa yhteistä toimintakulttuuria, joka kannattelee opiskelijoita läpi koko opintopolun ajan.
Periaatteiden rinnalle tarvitaan konkreettisia esimerkkejä, jotka havainnollistavat, millaisilla valinnoilla ne toteutuvat käytännössä ja miltä toivottu toimintakulttuuri näyttää sekä mihin suuntaan yhteisö haluaa kehittyä. Opintojaksojen alussa voidaan kertoa, miten opetustavat, arviointi ja ohjaus pohjautuvat periaatteisiin ja mitä se tarkoittaa opiskelijalle. Lisäksi opiskelijoita kannustetaan asettamaan omat oppimistavoitteensa ja reflektoimaan niiden toteutumista opintojakson edetessä.
Pedagogisten periaatteiden toteutumista voidaan seurata ja arvioida laatujärjestelmän avulla. Esimerkiksi opiskelijoiden antamat opintojaksopalautteet ja henkilöstön tarvekeskustelut osoittavat, kuinka hyvin periaatteet toteutuvat.
Periaatteet toimintamme ydintä
Pedagogiset periaatteet ovat koko korkeakouluyhteisömme toiminnan, opetuksen ja ohjauksen ydin. Ne eivät ole vain opetus- ja ohjaushenkilöstön työkaluja, vaan vaikuttavat suoraan opiskelijoidemme oppimiskokemukseen, hyvinvointiin ja asiantuntijuuden kehittymiseen. JAMKO:n koulutuspoliittisen vastaavan Aamos Wilhemsin sanoin:
”Kun pedagogiset periaatteet näkyvät konkreettisesti opetuksessa, ohjauksessa, palautteessa ja harjoitteluissa, niistä tulee osa yhteistä toimintakulttuuria. Vasta silloin periaatteet muuttuvat sanoista teoiksi ja rakentavat aidosti yhdenvertaista ja laadukasta oppimisen arkea. Opiskelijalta kysyttäessä opinnoistaan, tulisi hänen vastauksessaan kuulua pedagogisten periaatteiden sisältö automaattisesti, vaikka sitä ei häneltä suoraan kysyttäisikään. Tällöin periaatteet olisi aidosti tuotu käytäntöön, eivätkä jäisi vain sanahelinäksi hallinnon rattaisiin. Seuratessani uusien pedagogisten periaatteiden prosessia ja valmistumista, minulla on luottoa siihen, että ollaan menossa juuri tähän suuntaan.”
Periaatteet ohjaavat opintojaksojen ja koko koulutuksen suunnittelua, toteutusta ja vuorovaikutusta. Ne muodostavat yhteisen arvopohjan ja suunnan, joka varmistaa koulutustemme laadun ja mahdollistaa oppivan yhteisön toteutumisen.