Jyväskylän kaupunkistrategia vuosille 2026–2029, nimeltään ”Kasvava kansainvälinen sivistyskaupunki” hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.1.2026. Strategian teksti alkaa katseella menneeseen. Teksti vyörytetään perinteitä kunnioittaen liikkeelle Minna Canthilla, Uno Cygnaeuksella ja Alvar Aallolla. Suomen Ateena -metafora on säästetty puolivälin paikkeille. Eteenpäin suunnataan muun muassa niin, että aiemmasta poiketen nuoret on valittu kokonaan omaksi teemakseen (äänin 59–4). (Jyväskylän kaupunki, 2026.) Kaupungissa on poikkeuksellisen paljon nuoria ja nuoria aikuisia, mikä näkyy kestävyyteen liittyvinä painotuksina ja kirjauksina.
Liikuntasektorin osalta kaupunki on pitänyt ennallaan jo aiempaan ohjelmaan sisältyneen Suomen liikuntapääkaupunki -nimikkeen (äänin 59–4, vähemmistölle liikuntakaupunki olisi riittänyt). Tavoitteena on siis olla paras. Se sisältää parhaat olosuhteet liikkua, harrastaa ja urheilla sekä lupauksen olla paras paikka opiskella ja treenata. Vielä erikseen jyväskyläläisten tulee olla liikkuvimmat kuntalaiset Suomessa.
Asiakirjat ovat usein luonteeltaan julistusmaisia. Strategiaan sisältyy kuitenkin kohta sitovista toiminnallisista tavoitteista, mittareista, tavoitetasoista ja vaikuttavuusmittareista sekä seurannasta. Valtuustokäsittelyssä mittarien määrittely nostettiin yksimielisesti viranhaltijoilta kaupunginhallituksen tehtäväksi. Kun lupaa tavoittelevansa parhaan tai johtavan asemaa, on hyvä saada käsitys kilvan etenemisestä, eli monentenako on väliajoissa, kuka tällä hetkellä on kärjessä ja paljonko välimatkaa on kurottavana. Johtavan tavoittaminen tarkoittaa, että on edettävä nopeammin kuin parhaat sillä hetkellä tekevät. Siihen tarvitaan mittarit. Keinoja tavoitteen saavuttamiseen voi olla Hippos, joka strategiassa on kuvattu pohjoismaisittain ainutlaatuiseksi liikunnan ja hyvinvoinnin keskukseksi. Siitä todetaan vielä, että ”Hippokselle rakentuu vahva kasvuyritys- ja innovaatioekosysteemi”. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kaupunki ja Huippu-urheilun instituutti Kihu ovat tässä työssä mukana yhteisessä datataloushankkeessa (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ei pvm.).
Liikuntakaupungit kirittävät toisiaan
Urheilusuorituksen väliaikatilanteen kellottamista vastaa organisaatiokehittämisen maailmassa kaltaisvertailu. Jos yhteisön työkieli on englanti, puhutaan samaa tarkoitettaessa benchmarkingista. Vertailu ja ryhmässä eteneminen auttavat paitsi kärkeä tavoittelevaa, myös johtoasemassa jo olevaa. Monessa lajissa letka etenee nopeammin kuin kukaan yksinään. Osaamisen ja tiedon jakaminen voi parhaimmillaan hyödyttää kaikkia.
Jyväskylän kokoisen kaupungin kannattaa liikunta-asioissa vilkuilla eteensä, sivuilleen ja ympärilleen. Pääkaupunki Helsinki alkoi edistää kuntalaisten hyvinvointia vuonna 2018 näyttävällä liikkumisohjelmalla, joka oli monen hallinnonalan ponnistus. Kaupungin koon vuoksi poikkihallinnollisuus ei ole itsestään selvää vaan vaatii johtamista ja kattavaa tietopohjaa. Sittemmin monet kunnat, myös Jyväskylä, ovat nimenneet ohjelmansa esimerkin mukaan (esim. Syväoja, 2023). Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, että kaikille ohjelman toimenpidekohtaisille mittareille ei ollut asetettu tavoitetasoa eikä mittareita tai mittaria oli muutettu kesken kaiken, jolloin ei voitu mitata muutosta. Tarkastuskertomuksen mukaan kokeiluissa tavoitetuloksen asettaminen oli koettu ”haastavaksi ” eli ilmeisesti sitä oli pidetty liian vaikeana tehtävänä. Myös tilastointi oli ollut puutteellista. Tarkastuskertomuksessa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa velvoitettiin asettamaan ”vastaisuudessa liikkumisen edistämisen toimenpiteiden mittareille selkeät tavoitetasot, joilla tavoitteiden toteutumista voidaan seurata”. Kehotuksen voi lukea tueksi tietoon ja dataan pohjautuvalla kunnianhimoiselle kehittämiselle. (Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta, 2022.)
Osaamisen ja tiedon jakaminen voi parhaimmillaan hyödyttää kaikkia.
Helsingin asema liikunnan koulutuksen järjestämisen paikkana on muuttumassa Jyväskylän näkökulmasta mielenkiintoisella tavalla. Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea ja sen kampus ovat kasvaneet merkittäväksi urheilukeskittymäksi. Tammikuussa tiedotettiin, että Urheassa käynnistyy syksyllä 2026 yhteishankkeena liikuntatieteen maisteriohjelma. Erityisesti pyritään tuottamaan osaajia, joilla on pedagogista kyvykkyyttä kokonaisvaltaiseen valmennukseen ja erilaisuuden ymmärtämiseen. Helsinki rahoittaa hanketta, koska se näkee liikunnan ja urheilun keinona estää segregaatiota eli asuinalueiden eriytymistä ja edistää kotoutumista. Jyväskylän yliopistolle kyseessä on liikuntatieteen alan laventaminen yhteiskuntatieteisiin ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisääminen (Kanerva, 2026).
Taaksepäin katsoen avaus on merkittävä, sillä liikunnan korkeakoulutus on ollut Jyväskylässä siitä lähtien kun liikunnanopettajakoulutus Helsingin voimistelulaitoksesta eli vanhan kansan sanoin ”Jumpalta” vuonna 1963 siirrettiin Kasvatusopilliseen korkeakouluun.
Pääkaupunkiseutua haastamaan urheilukaupunkina on noussut Tampere. Sen onnistui rakennuttaa kaupungin keskustaan junaradan päälle tapahtumakeskus, joka toimii myös kahden liigaseuran kotijäänä. Se valmistui joulukuussa 2021, jolloin nimisponsori oli jo ehtinyt vaihtua Uroksesta Nokiaksi. Vielä samana talvena tapahtumien järjestäminen Helsingissä silloin Hartwallin sponsorinimeä kantaneessa hallissa hiljeni sen omistuspohjaan liittyneen riskin lauettua. Tampereella aiemman hallin paikka eli Hakametsä vapautui kehittämisalustaksi, johon on tarkoitus rakentua niin sanottu Sport Campus. Se on liikuntatilojen, tapahtuma-areenan, asunto-, majoitus- ja koulurakentamisen sekä TKI-ympäristön kokonaisuus. Iso pysäköintialue vapautuu tuottavaan käyttöön, kun liikenne perustuu joukkoliikenteeseen eli paikallisessa sananparressa ratikkaan. (Hakametsä Sport Campus, 2026.) Osaamiskeskittymän kehittämiseen liittyy vuoden 2026 loppuun jatkuva hanke (Tampereen yliopisto, ei pvm.).
Alueellinen ja paikallinen näkökulma kääntyvät globaaleiksi
Jyväskylää pienemmässä maakuntakeskuksessa Mikkelissä alkujaan hevosurheilun ja sittemmin myös jääkiekon suorituspaikka Kalevankangas on kasvanut monen lajin liikunta- ja tapahtumaympäristöksi. Saimaa-stadiumi rakennettiin muun muassa kaupungin ja ammattikorkeakoulun yhteistyönä, ja sen yhteydessä on tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä yritystiloja. (Hakamäki, 2024.) Kalevankankaan kehittämisalustatyö tapahtuu nykyään Active Life Mikkeli -konseptin alaisuudessa ja nimellä. (Mikkelin kaupunki, ei pvm.) Kalevankankaalta ei ole rata- tai raideyhteyttä, vaan kulkeminen tapahtuu autoilla. Raviradan ympäristö mahdollistaa sellaiset tapahtumat ja messut, joissa tarvitaan paljon avointa kenttää. Mikkelin kehittämiseen oman vaikutuksensa tuo Naton alaesikunnan toiminnan aloittaminen syksyllä 2025.
Jyväskylää lähellä oleva uusi liikunnan tapahtuma-alue on Laukaan Leppäveden liikuntapuisto. Liikuntakeskuksen ydin on 1 500 katsojapaikan monitoimihalli, jossa on harjoituskenttiä ja muita tiloja. Lisäksi alueelta löytyy ylipainehalli eri lajien käyttöön. Hankkeen historia eri vaiheineen on dokumentoitu Laukaan kunnan verkkosivulla operaattoriyhtiön konkurssin jälkeen. (Laukaan kunta, ei pvm.) Alue on Jyväskylän kunnan rajalla mutta kaupungin keskustasta katsoen automatkan päässä ja osa samaa liikunta- ja tapahtumapaikkaekosysteemiä (aiheesta myös Hakamäki & Turpeinen, 2024). Kuntarajan Jyväskylän puolelle on tarkoitus rakentaa Toyota Gazoo Racing -teknologiakeskus (Jyväskylän kaupunki, ei pvm.).
Kuntalaisten liikuttaminen on esimerkkihankkeissa ollut kuntien tavoitteiden joukossa. Esimerkkitapauksissa liikuntapaikat on kuitenkin ajateltu osaksi kokonaisuutta, jolla on liikunnan alan ja intressien ulkopuolelle tähtääviä kunta- ja elinkeinopoliittisia tarkoituksia. Lähtökohtana on usein ollut maan tai alueen käyttötarkoituksen muutos. Kehittämisessä mukana ovat olleet vaihtelevalla painotuksella julkisyhteisöt, yritykset, järjestöt ja asukkaat omine tarpeineen. Mittakaavaeroista huolimatta ongelmat ja kehittämisen reunaehdot ovat osin yhteisiä ja kokemukset jakamisen arvoisia.