Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnalla pyritään mahdollistamaan lapsille liikkumisen ilo ja riittävä fyysinen aktiivisuus vähintään kaksi tuntia päivässä. Toteutus tapahtuu jokaisen kunnan ja yksikön omista lähtökohdista, ja toiminnassa hyödynnetään pienten askelten ideologiaa ja jatkuvan kehittämisen mallia (Liikkuva varhaiskasvatus, 2024). Valtakunnallisena tavoitteena on vakiinnuttaa Liikkuva varhaiskasvatus osaksi kuntien ja yksiköiden pysyvää toimintakulttuuria.
Liikunnallisen elämäntavan paikallisten kehittämishankkeiden tavoitteena on ollut tukea Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnan laajenemista ja vakiintumista kuntiin (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2024). Vuonna 2024 toteutetussa Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnan ulkoisessa arvioinnissa todetaan, että toimintojen vakiinnuttaminen on ollut haaste. Hankkeissa oli myös esimerkkejä siitä, että kuntiin ja yksiköihin oli luotu pysyviä toimintamalleja, kuten liikunnan vuosikelloja ja säännöllisiä liikuntavastaavien tapaamisia. Arvioinnissa suositetaan, että jatkossa valtionavustuksia myönnetään ensisijaisesti hankkeille, jotka kehittävät kuntien ja varhaiskasvatusyksiköiden toimintamalleja ja rakenteellisia muutoksia. Yhtenä esimerkkinä on mainittu ohjaavat asiakirjat. (Isoaho & Kuusiholma-Linnamäki, 2024.)
Valtakunnallisten liikunnan edistämisohjelmien eli Liikkuvat-kokonaisuuden tavoitteena on edistää liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä hallitusohjelman mukaan (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2025). Liikkuvat-toiminnan vakiintumisen kannalta on tärkeää kirjata tavoitteita osaksi kunnan strategisia asiakirjoja (Kämppi & Rajala, 2021). Kuntien strategisia asiakirjoja ovat muun muassa liikkumisohjelmat sekä laajat hyvinvointikertomukset. Liikuntapolitiikan vaikuttamistyössä olisi tärkeää saada terveyttä edistävä liikunta kuntien hallitusten asialistalle, kuten osaksi hyvinvointikertomusta (Hämäläinen & Aro, 2015, s. 249), mikä tekisi liikunnan edistämistyön näkyväksi ja edistäisi toimien vakiintumista. Kuntatason koordinointi vahvistaa toimintaa tukevia rakenteellisia muutoksia varhaiskasvatuksessa ja kunnissa, jolloin toiminta ei ole vain yksittäisten henkilöiden varassa. Koordinointiresurssien väheneminen nähdään merkittävänä uhkana toiminnan jatkuvuudelle. (Kämppi & Rajala, 2021; Korhonen ym. 2022.)
Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesissä seurataan liikunnallisen elämäntavan paikallisten kehittämishankkeiden toteutumista ja kohdentumista sekä tehdään selvityksiä kuntien laajoista hyvinvointikertomuksista. Tässä artikkelissa tarkastellaan Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnan vakiintumisen edellytyksiä liikunnallisen elämäntavan paikallisten kehittämishankkeiden päätyttyä. Lisäksi tarkastellaan yhtä keskeistä vakiintumisen indikaattoria, Liikkuvan varhaiskasvatuksen esiintyvyyttä kuntien strategisissa asiakirjoissa: liikkumisohjelmissa ja laajoissa hyvinvointikertomuksissa.
Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnan vakiinnuttaminen hankkeiden kautta
Liikunnallista elämäntapaa kehittävän hankkeen alkaessa hakija täyttää hakemuslomakkeen ja hankkeen päätyttyä avustuksensaaja raportoi toiminnastaan rahoittajalle loppuselvityslomakkeella. Näihin lomakkeisiin on sisällytetty kysymyksiä aluehallintoviranomaisen ja Likesin yhteiskäyttöön, jotta hankkeista saadaan kaivattua tietoa toteutuneen toiminnan arvioimiseksi. Hankkeen päätyttyä avustuksensaajat arvioivat kysymyksissä muun muassa hankkeen onnistumisia, vaikeuksia, toimenpiteiden vakiintumisen edellytyksiä ja kuvaavat suunniteltuja jatkotoimenpiteitä.
Vakiinnuttamisen tavoite mainitaan usein jo hankkeen hakemuksessa. Toimintavuoden 2023 Liikkuva varhaiskasvatus -toimintaa kehittävien hankkeiden hakemuksista (n=23) 43 prosentissa mainittiin toiminnan vakiinnuttamisen tavoite (Syväoja ym., 2023). Vakiintumista aiottiin edistää henkilöstön osaamisen lisäämisellä, perheiden osallistamisella, tiedon lisäämisellä liikkumisen vaikutuksista sekä verkostoyhteistyöllä. Kirjaaminen ohjaaviin asiakirjoihin ei ollut yleinen suunnitelma. Se mainittiin vain vajaassa 10 prosentissa hakemuksista.
Hankkeen loppuselvityksen elokuuhun 2024 mennessä toimittaneista toimintavuoden 2023 Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeista (n=17) 47 prosenttia arvioi hankkeen toimintojen vakiintuvan täysin hankkeen päätyttyä ja 53 prosenttia osittain (Syväoja ym., 2025). Edeltävänä vuonna 2022 Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeista (n=38) 42 prosenttia arvioi toimintojen vakiintuvan täysin ja 58 prosenttia osittain (Tarkiainen ym., 2023). Arviot vakiintumisesta ovat siis muuttuneet hieman optimistisemmiksi. Toimien vakiintumiseen vaikuttavana tekijänä tuotiin esiin Liikkuva varhaiskasvatus -sisältöiset kirjaukset kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Kirjausten aikaansaaminen tuotiin esiin osassa hankkeita hanketoiminnan onnistumisena.
Hankkeet aikoivat jatkaa toiminnan juurruttamista esimerkiksi vuosikellon avulla. Vuosikellon on tarkoitus ohjata suunnitelmallisesti Liikkuvan varhaiskasvatuksen toimintaa. Sen avulla seurataan, kehitetään ja yhtenäistetään varhaiskasvatuksen malleja. Yhteistyötä aiotaan kehittää eri tahojen kanssa ja toiminnan kehittämisen tukena hyödynnetään Nykytilan arviointi -työkalua. Kuntien liikkumisohjelmia tai laajoja hyvinvointikertomuksia ei mainittu nimeltä.
Kuntien strategiset asiakirjat: liikkumisohjelmat sekä laajat hyvinvointikertomukset
Liikkumisohjelmien tarkoituksena on asukkaiden liikunnan lisääminen ja sen myötä hyvinvoinnin edistämisen. Liikkumisohjelmat konkretisoivat useimmissa kunnissa kuntastrategioiden velvoitteita sekä lisäksi ne luovat pohjaa liikunnan kehittämiselle ja poliittiselle päätöksenteolle. Liikkumisohjelmissa korostuu monipuolisten ja matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen kunnan asukkaille. (Syväoja, 2023.)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021, 6 §) velvoittaa kuntia ja hyvinvointialueita laatimaan laajan hyvinvointikertomuksen. Laaja hyvinvointikertomus (sis. hyvinvointikertomusosio ja -suunnitelmaosio) tulee valmistella kerran valtuustokaudessa ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä päivitetään vuosittain. Hyvinvointikertomusosiossa kuvataan kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin nykytilaa sekä suunnitelmaosiossa asetetaan tavoitteita ja toimenpiteitä niiden edistämiseksi (Kauppinen & Hätönen, 2014, 30). Laaja hyvinvointikertomus toimii osana kunnan strategista johtamista ja on työväline hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelussa, seurannassa, arvioinnissa ja raportoinnissa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023).
Liikkumisohjelmissa ja laajoissa hyvinvointikertomuksissa on kuvattu toimia liikunnan edistämiseksi ikäryhmittäin; lapset ja nuoret, työikäiset ja ikäihmiset. Toimia on kuvattu pääosin tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden muodossa. (Syväoja, 2023; Syväoja ym., 2023.) Ikäryhmittäisten toimien yhteydessä on tuotu esiin myös Liikkuva varhaiskasvatus ja siihen liittyviä toimenpiteitä.
Liikkuva varhaiskasvatus liikkumisohjelmissa
Kuntien liikkumisohjelmia tarkasteltiin liikunnan edistämisen näkökulmasta laajemmassa selvityksessä vuonna 2023 (Syväoja, 2023). Ohjelmia oli tarkastelussa yhteensä kolmetoista. Liikkuvan varhaiskasvatuksen sisältöjä on tarkasteltu tästä aineistosta. Liikkuva varhaiskasvatus -toiminta tuotiin liikkumisohjelmissa Liikkuvan koulun ohella yleisimmin esiin Liikkuvat-kokonaisuudesta (9/13 liikkumisohjelmista).
Liikkuvaa varhaiskasvatusta koskevia tavoitteita tuotiin esiin kahdessa liikkumisohjelmassa: Liikkuvan varhaiskasvatuksen jalansijaa pyritään kasvattamaan kunnan varhaiskasvatuksessa ja lisäämään liikkumista varhaiskasvatusyksiköissä. Lisäksi yleisluontoisia kuvauksia olivat Liikkuvan varhaiskasvatuksen toimintamallien edistäminen sekä jokaisen lapsen päivittäisen liikkumisen mahdollistaminen hyvien käytäntöjen avulla.
Liikkuvaa varhaiskasvatusta koskevia toimenpiteitä liikkumisohjelmissa olivat henkilöstön osaamisen lisääminen ja koulutukset (4/13 liikkumisohjelmista).
”Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman toteuttaminen: Iltapäivätoiminnan ja varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen tukeminen.” (Uusikaupunki)
”Ohjelma kehittää varhaiskasvatuksen liikunnallisuutta mm. tilojen, varusteiden, ohjatun toiminnan, henkilöstön osaamisen, osallisuuden ja leikin näkökulmista.” (Helsinki)
Muita toimenpiteitä olivat muun muassa liikunnallinen iltapäivätoiminta, varhaiskasvatuksen luontoliikuntakasvatussuunnitelman käytäntöön vieminen, motoriikkaratojen toteutuksen tukeminen yksiköissä sekä varhaiskasvatuksessa toimivien fysioterapeuttien roolin vahvistaminen arkiliikkumisen tukena. Yleisesti liikkumisohjelmissa tuotiin melko vähän esiin konkreettisia toimenpiteitä.
Liikkuvan varhaiskasvatuksen osalta tuotiin esiin myös mittareita, joilla arvioitiin toiminnan toteutumista. Mittareita mainittiin kolmessa liikkumisohjelmassa ja niissä oli paljon vaihtelua. Yleisin mittari oli Nykytilan arviointi. Muita yksittäisiä mittareita olivat toiminnassa mukana olevien varhaiskasvatusyksiköiden määrä (kpl) ja osuus (%), fysioterapeuttien käyntimäärät ja %-osuus päiväkodeista, tapahtumien toteutuminen ja osallistujamäärät, palautteet, Kouluterveyskysely sekä Move!-mittaukset.
Liikkuva varhaiskasvatus laajoissa hyvinvointikertomuksissa
Laajoja hyvinvointikertomuksia tarkasteltiin liikunnan edistämisen näkökulmasta kattavassa selvityksessä vuonna 2023 (Syväoja, 2023). Tarkastelussa oli mukana yhteensä 34 laajaa hyvinvointikertomusta vuosilta 2021–2025. Tästä aineistosta on tässä artikkelissa tarkasteltu Liikkuvan varhaiskasvatuksen sisältöjä. Laajoissa hyvinvointikertomuksissa tuotiin Liikkuva varhaiskasvatus -toiminta esiin kymmenen kertaa. Hyvinvointikertomusosioissa (9/34 hyvinvointikertomuksista) toiminta tuotiin useammin esiin kuin hyvinvointisuunnitelmaosioissa (5/34).
Hyvinvointikertomusosioissa kuvattiin yleisellä tasolla, että varhaiskasvatusyksiköt ovat mukana Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnassa sekä ympäristöjä ja toimintakulttuuria on edistetty Liikkuvan varhaiskasvatuksen mukaisesti. Ohjelmatietoja ja Nykytilan arviointia hyödynnettiin kuntien hyvinvointitiedolla johtamisessa. Lisäksi varhaiskasvatuksen toimintaa kehitettiin lisäämällä liikuntavälineistöä, kouluttamalla henkilökuntaa sekä osallistamalla lapsia ja huoltajia liikunnalliseen toimintaan.
Hyvinvointisuunnitelmaosion kirjauksissa korostui Liikkuvan varhaiskasvatuksen toimintamallien ylläpitäminen ja vahvistaminen. Lisäksi suunnitelmana oli kouluttaa henkilöstöä lasten liikunnallisuuden tukemiseen ja hyödyntää Nykytilan arviointia toiminnan seuraamisessa ja arvioinnissa.
Liikkuva varhaiskasvatus vakiintumassa: kirjaukset yleisiä liikkumisohjelmissa, harvinaisempia hyvinvointikertomuksissa
Liikkuva varhaiskasvatus -toimintaa toimeenpannaan opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä liikunnallisen elämäntavan paikallisella kehittämisavustuksella. Vuonna 2023 lähes puolet hankkeista arvioi Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnan vakiintuvan täysin hankkeiden päätyttyä. Edelliseen vuoteen nähden arviot olivat hieman positiivisempia. Liikkuva varhaiskasvatus -toiminta onkin vakiintumaan päin ja hankkeet olivat löytäneet keinoja vakiintumisen edistämiseksi, kuten vuosikellojen ja Nykytilan arvioinnin hyödyntäminen sekä yhteistyön jatkaminen perheiden ja muiden tahojen kanssa.
Liikkuva varhaiskasvatus esiintyy kuntien liikkumisohjelmissa suurimmassa osassa, kun taas laajoissa hyvinvointikertomuksissa vain kolmanneksessa. Liikkuvan varhaiskasvatuksen näkyvyys vastaavissa asiakirjoissa osoittaa, että toimintaa koordinoidaan jossain määrin kuntatasolla, mikä mahdollistaa riittävien resurssien ohjaamisen toiminnalle. Liikkuva varhaiskasvatus -toiminta saattaa olla luontevampaa liittää osaksi liikkumisohjelmaa, kuin laajemmin hyvinvointia käsittelevään ohjelmaan. Liikkumisohjelmien merkitys riippuu kuitenkin siitä, missä kunnan päätöksentekoelimessä ohjelma on hyväksytty, kuten esimerkiksi lautakunnissa vai kunnanvaltuustossa. Laajoilla hyvinvointikertomuksilla on lakisääteisyytensä ansiosta vahvempi painoarvo ja niitä käsitellään usein kunnanvaltuustoissa, vaikkakin yksittäisten toimenpiteiden toteutumista ei välttämättä valvota tarkasti. Voidaan arvioida, että mitä laajemmin Liikkuva varhaiskasvatus -toiminta saa näkyvyyttä kunnan poikkihallinnollisissa asiakirjoissa, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on vakiintua osaksi rakenteita ja tulla poikkihallinnollisesti toteutetuksi.
Liikkumisohjelmien ja laajojen hyvinvointikertomusten kirjauksissa kuvattiin yleisluontoisesti kuntien mukana oloa Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnassa ja varhaiskasvatusyksiköiden toimintakulttuurin muutosta liikunnallisemmaksi. Asiakirjoissa tuotiin esiin vakiintumista edistävinä toimintoina henkilökunnan kouluttaminen sekä Nykytilan arvioinnin hyödyntäminen toiminnan arvioinnissa. Ohjelmien päivityksen yhteydessä kehitysaskelia voitaisiin ottaa mitattavien tavoitteiden ja toimenpiteiden lisäämisessä ohjelmiin.