Urheiluseuratoiminta ja harrastukset ovat keskeisiä nuorten fyysisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden rakentajia. LIITU-raportin (2024) mukaan urheiluseuratoiminta muodostaa nuorilla merkittävimmän liikkumisen lähteen. Tutkimuksen mukaan noin puolet 7–20-vuotiaista osallistuu urheiluseuratoimintaan. Fyysisen aktiivisuuden lisäksi harrastustoiminta tarjoaa myös merkittäviä sosiaalisia hyötyjä ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Nuorisobarometrin (2025) mukaan harrastusten rooli yhteisöllisyydessä korostuu (Happonen & Kiilakoski, 2025). Nuorten kokema yhteisöllisyys toimii pitkäaikaisena suojaavana tekijänä ja on yhteydessä esimerkiksi sosioekonomiseen asemaan ja itsetunnon kehitykseen myöhemmin aikuisuudessa (Wickrama ym., 2025). Keskeisimpiä harrastamisen esteitä LIITU-raportin (2024) mukaan ovat harrastusten kalleus, ohjauksen puute kodin läheisyydessä sekä harrastusten päällekkäisyys (LIITU, 2024).
Elokuussa 2024 Jamkissa käynnistynyt ÄKSport – Nuorten polku liikkumiseen -hanke pyrki edistämään nuorten fyysistä aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä uudenlaisen harrastamisen toimintamallin avulla. Ääneseudulla toteutetussa 1,5-vuotisessa hankkeessa osallistujat pääsivät ammattivalmennuksessa kokeilemaan eri lajeja ilman sitoutumista mihinkään tiettyyn lajiin. Mielekkään liikuntaharrastuksen löytymisen lisäksi hankkeen tavoitteena oli myös nuorten yhteisöllisyyden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen (Jyväskylän ammattikorkeakoulu [Jamk], ei pvm.-a).
ÄKSport-hankkeessa oli mukana 15 nuorta. Syyskuussa 2025 toteutettiin välikysely, jonka tavoitteena oli kartoittaa nuorten ja heidän huoltajiensa näkemyksiä hankkeen toteutuksesta ja sen vaikutuksista. Kyselyyn vastasi 15 nuorta ja 13 huoltajaa. Vastaukset kerättiin anonyymisti, jotta vastaajat saivat ilmaista mielipiteensä avoimesti.
Nuorilla positiivisia vaikutuksia fyysiseen kuntoon ja mielialaan
ÄKSport-hankkeella näyttää olleen selkeästi positiivinen vaikutus erityisesti fyysiseen hyvinvointiin, jonka koki parantuneen 67 prosentilla nuorista (n=10). Myös mielialan koheneminen nousi esiin merkittävänä vaikutuksena, jonka mainitsi yli puolet vastaajista (n=8). Positiivisia vaikutuksia sosiaalisiin suhteisiin raportoi 40 prosenttia osallistujista, arjen rytmiin 33 prosenttia ja itsetuntoon 13 prosenttia. Osallistujista 26 prosenttia koki, että ÄKSport-hankkeella ei ollut merkittävää vaikutusta mihinkään mainituista osa-alueista (fyysinen hyvinvointi, mieliala, sosiaaliset suhteet, arjen rytmi tai itsetunto).
Nuorille annettiin avoimella kysymyksellä mahdollisuus kertoa tarkemmin toiminnan mahdollisista myönteisistä vaikutuksista. Vastauksissa korostuivat muun muassa parantunut fyysinen kunto, arjen rytmin selkeytyminen, uudet ystävyyssuhteet ja mielekäs vapaa-ajan tekeminen. Lisäksi moni koki uusien lajien kokeilemisen piristävän päivää. Eräs osallistuja tiivisti muutoksen toteamalla, että enää ei tarvitse vain istua kotona sohvalla tekemättä mitään.
Nuorilta kysyttiin myös avoimella kysymyksellä sitä, mikä on heidän mielestään ollut merkityksellisintä ÄKSport-hankkeessa. Vastauksissa nousi esiin muun muassa se, että on saanut liikkua ja vetää täysillä, kunto on kasvanut, kavereiden kanssa kivojen asioiden tekeminen, urheilu, liikkumisen ilo ja uusiin lajeihin tutustuminen sekä se, että saa tehdä, liikkua, kehittyä ja kokeilla eri lajeja.
Huoltajien näkemyksiä hankkeen vaikutuksista
Myös nuorten huoltajille osoitetussa kyselyssä nousi esiin ÄKSport-hankeen positiiviset vaikutukset osallistujiin. 69 prosenttia (n=9) huoltajista koki, että hanke on vaikuttanut positiivisesti nuoren hyvinvointiin ja aktiivisuuteen. Kukaan vastaajista ei raportoinut negatiivisia muutoksia ja neljä vastaajaa ei ollut havainnut mitään merkittäviä vaikutuksia. Kysyttäessä tarkemmin positiivisista vaikutuksista esiin nousivat erityisesti lisääntynyt aktiivisuus myös harjoitusten ulkopuolella sekä parantunut yleiskunto. Moni huoltaja mainitsi nuoren liikkuvan nykyään enemmän myös arjessa. Muutama osallistuja on myös löytänyt hankkeen avulla itselleen uusia harrastuksia ja mielenkiinnonkohteita.
54 prosenttia huoltajista piti ÄKSport-toimintaa erittäin tärkeänä ja 46 prosenttia vastaajista melko tärkeänä oman nuorensa arjessa. Avoimissa vastauksissa nostettiin esiin toiminnan rooli muun muassa arjen rytmittäjänä ja fyysisen aktiivisuuden lisääjänä. Esiin nousi myös tärkeys nuoren ainoana harrastuksena sekä erilaisten kokemusten mahdollistajana perheen rahatilanteen ollessa sellainen, että näitä kokemuksia ei voisi muuten nuorelle tarjota.
Huoltajien havainnot tukevat nuorten positiivisia kokemuksia ja korostavat hankkeen tärkeyttä erityisesti tilanteissa, joissa harrastusmahdollisuudet ovat syystä tai toisesta rajalliset. Kyselyvastausten perusteella näyttää siltä, että ohjattu, monipuolinen ja säännöllinen harjoittelu vastaa hyvin nuorten tarpeisiin, sillä positiivisia vaikutuksia oli havaittavissa sekä fyysisessä hyvinvoinnissa että mielialassa.
Yhteisöön kuulumisen tärkeys
ÄKSport-hankkeessa nuorten ryhmä kokoontui ohjatusti kolme kertaa viikossa eri lajien harjoittelun pariin, loma-aikoja lukuun ottamatta. Yhteensä harjoituksia oli 159 kertaa. Ryhmästä hitsautui tiivis yhteisö ja hyvä yhteishenki näkyi myös kyselyvastauksissa. Lähes kaikki osallistujat kokivat kuuluvansa ryhmään täysin, ja vain yksi koki kuuluvansa siihen osittain. Laadukas ja monipuolinen harrastustoiminta onkin tehokas keino tukea myös sosiaalialista hyvinvointia, ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sen hyödyt säilyvät lapsuudesta aikuisuuteen (Bengtsson ym., 2025).
ÄKSport-hanke sai rahoituksensa opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi liikkeelle -ohjelman kokeilu- ja innovaatioavustuksista. Jotta hankkeen tulokset olisivat jatkossa hyödynnettävissä myös muiden toimijoiden työssä, loppuvaiheessa mallinnettiin ÄKSport – Nuorten polku liikkumiseen -toimintamalli (Jamk, ei pvm.-b). Malli on helposti sovellettavissa esimerkiksi kuntien ja järjestöjen käyttöön silloin, kun tavoitteena on kehittää saavutettavaa ja osallistavaa harrastustoimintaa, edistää lasten ja nuorten liikkumista sekä tukea oman harrastuksen löytymistä.