Korkeakouluympäristöt ovat pääsääntöisesti suunniteltu istumiseen, eivätkä kampusten tilaratkaisut juurikaan tue päivän aikaista aktiivisuutta, siitäkään huolimatta, että liikkumisen merkitys opiskelukykyyn tiedetään laajasti. Valtakunnalliset Korkeakoululiikunnan suositukset edellyttävät, että korkeakoulujen tila- ja sisustusratkaisuja sekä toimintakulttuuria muutetaan opiskelijoiden istumisen vähentämistä tukevaksi, tähtäimenä tulevaisuuden aktiivisempi opiskeluarki ja korkeakoulujen toiminta- ja asennekulttuuriin vaikuttaminen. Tämän toteuttamisvastuu on yhteisvastuullisesti koko korkeakouluyhteisöllä. (Korkeakoululiikunnan suositukset 2018.)
Lukuisat tutkimukset osoittavat, että suomalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittämättömästi ja viettävät suurimman osan hereilläoloajasta paikallaan istuen tai makoillen. Tutkimusnäyttö tukee myös sitä, että liiallinen päivittäinen istuminen on terveydelle haitallista eikä tätä haittaa pysty kompensoimaan edes raskaalla liikunnalla. Korkeakouluopiskelijoille päivittäistä istumista kertyy erityisen paljon. Tuoreimman selvityksen mukaan korkeakouluopiskelijat istuvat keskimäärin 11 tuntia vuorokaudessa, josta suurimman osan opiskelupäivän aikana. (Holm, Ikonen, Siekkinen, Ansala & Parikka 2023.) Lisäksi vain alle puolet opiskelijoista liikkuu liikkumissuosituksiin nähden tarpeeksi (Kunttu, Pesonen & Saari 2017).
Huolimatta siitä, että opiskelupäivän aikaisen fyysisen passiivisuuden aiheuttamat haitat ja fyysisen aktiivisuuden yhteydet aivojen toimintaan ja oppimiseen tiedetään, korkeakouluympäristön tilaratkaisut eivät vielä juurikaan kannusta opiskelijoita liikuskeluun. Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden ja opetushenkilöstön mukaan opiskelutiloista löytyy vain vähän liikuskelun mahdollistavia välineitä, kuten seisomatyöpöytiä, jumppapalloja tai muita liikuntavälineitä. Korkeakoulujen liikkumisvälineiden ja -tilojen käyttömahdollisuuksiin liittyy paljon epätietoisuutta. (Kilkki, Mietola, Heimovaara, Kokko & von Bonsdorff 2023.)
Tarjolla mahdollisuus edelläkävijyyteen
Pienillä teoilla opiskelupäivän aikana, lisäämällä liikettä, tauottamalla paikallaan oloa ja pedagogisin ratkaisuin voidaan edistää opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä – ja sitä kautta myös tulevaa työkykyä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sekä toimintaympäristön että -kulttuurin muutosta. On oleellisen tärkeää, että korkeakouluyhteisönä aletaan systemaattisesti kiinnittää huomiota fyysisen aktiivisuuden edistämiseen ja istumisen/paikallaanolon vähentämiseen korkeakouluympäristössä. (Korkeakouluille suositukset istumisen vähentämiseen 2018.) Kuten muihinkin muutoksiin, tarvitaan tähänkin yhteisesti sovittuja pelisääntöjä, niihin sitoutumista sekä johdon tukea ja esimerkillä kannustamista.
Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen kyselyssä vain kolme prosenttia keskisuomalaisten korkeakoulujen opetushenkilöstöstä vastasi, että heidän korkeakoulussaan on sovittu yhteisestä käytännöstä tai löytyy toimintaohje istumisen vähentämiseksi opetuksessa. Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista toi siis esille, ettei omasta korkeakoulusta löydy tämänkaltaista yhteistä ohjeistusta tai etteivät he tiedä sellaisen olemassaolosta. Myös vain 10 prosenttia opetushenkilökunnasta vastasi myöntävästi, tiedusteltaessa, onko korkeakoulussa ohjeistettu tauottamaan opiskelijoiden istumista vähintään 45 minuutin välein. Samassa kyselyssä, opiskelijat kuitenkin toivovat opettajien ottavan vastuuta taukojen pitämisestä ja myös opetushenkilöstö piti opettajan roolia tärkeänä taukojen pitämisessä. (Kilkki ym. 2023.)
Jos hyvinvointi ja hyvinvoiva korkeakouluyhteisön jäsen nähdään arvona, kulttuuria muutetaan ratkomalla arvojen ja toiminnan välisiä ristiriitoja pala ja teko kerrallaan (Jeskanen 2021). Tässä tarjoutuukin korkeakouluille oiva mahdollisuus edelläkävijyyteen sekä kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kehittämiseen opiskelukyvyn ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ohella.
Korkeakouluihin tarvitaan yhteiset toimintaohjeet
Keskisuomalaisten korkeakoulujen yhteisen Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen tavoitteena on lisätä aktiivista ja opiskelua edistävää toimintakulttuuria, opiskelupäivän aikaista arkiliikkumista sekä vähentää päivittäistä istumista. Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -kyselyn vuodelta 2023 tulosten perusteella Keski-Suomen korkeakouluissa tulisi paikallaanolon tauottamisen ja liikuskelun edistämiseksi kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin (Kilkki ym. 2023):
”Istumisen tauottamista ja liikuskelua pidetään hyvänä ja tärkeänä, mutta tämä ei vielä näy kovinkaan usein opetuksessa, etenkään etäopetuksessa. Opiskelijoista valtaosa toivoo opettajien ottavan tästä enemmän vastuuta. Istumisen tauottaminen 2–3 kertaa tunnissa tulee systemaattisesti sisällyttää osaksi lähi- ja etäopetuksen pedagogiikkaa. Suurin osa opettajista kokisi hyötyvänsä aiheeseen liittyvästä koulutuksesta.”
”Opettajien mukaan korkeakouluista puuttuvat yhteiset toimintaohjeet opetuksen aikaisen istumisen vähentämiseksi. Korkeakouluihin on luotava yhteiset ja selkeät istumisen tauottamisen ja aktiivisemman opiskelun toimintaohjeet opetukseen.”
”Opiskelijoiden ja opetushenkilöstön mukaan opiskelutiloista löytyy melko vähän liikuskelun mahdollistavia välineitä, kuten seisomatyöpöytiä, jumppapalloja tai muita liikuntavälineitä. Liikkumisvälineiden ja -tilojen käyttömahdollisuuksiin liittyy paljon myös epätietoisuutta. Kaikkiin sisätiloihin ja ulkoalueille on järjestettävä istumiselle vaihtoehtoisia ja liikkumiseen kannustavia välineitä ja kalusteita. Välineiden, tilojen ja ympäristöjen käytön mahdollisuuksista tulee viestiä laajasti ja selkeästi.”
Pienillä teoilla suuri vaikutus
Opiskelupäivän aktivoiminen ja paikallaanolon tauottaminen ovat loppupelissä yksinkertaisia asioita, joilla on suuria vaikutuksia opiskelijan kokonaisjaksamiselle ja opiskelukyvylle. Yksinkertaisemmillaan opettaja voi mahdollistaa tämän, aloittamalla luennot antamalla opiskelijoille luvan opetuksen aikana liikkua, jaloitella, nousta seisomaan ja vaihtaa asentoa. Välillä opiskelijoita voi myös muistutella ja kannustaa opetuksen lomassa liikuskeluun. Jos itseltä meinaa unohtua taukojen pitäminen, opetusmateriaaliin voi ennalta lisätä liikkumismerkin/kuvakkeen muistuttamaan asennon vaihdosta tai liikuskeluhetkestä.
Pedagogisina ratkaisuina opettaja voi hyödyntää pystyporinoita, alustusten tai esitysten pitämistä/kuuntelemista seisten tai yhteisten seisoma-aplodien antamista jokaisen esityksen jälkeen. Osan verkko-opetuksesta voi suunnitella siten, että osallistuminen onnistuu liikkeessä, opetusta kuulokkeilla kuuntelemalla. Kampusten lähiluonto tarjoaa helposti saavutettavia mahdollisuuksia liikkeen lisäämiseen osana opetusta – opiskelumatkojen mahdollisuuksista puhumattakaan!