Työpolkuja pelialalle Keski-Suomessa

Peliala elää Suomessa kiinnostavaa murrosvaihetta. Vahvasti vientivetoinen toimiala on kiinteä osa maailmanlaajuista markkinaa, mutta sen kotimainen vahvuus perustuu ennen kaikkea laadukkaaseen ammattiosaamiseen sekä koko Suomea läpileikkaavaan tiiviiseen yhteisöllisyyteen. Vaikka valtaosa pelistudioista sijoittuu eteläisiin kasvukeskuksiin, alan koulutusta, eläväisiä paikallisyhteisöjä ja pelialan hubeja on eri puolilla maata – kuten myös Jyväskylässä ja Jyväskylän korkeakouluissa. Pelialalle suuntaava laaja koulutustarjonta ja alueelliset osaamiskeskittymät luovat toimialalle vahvan perustan, jota voidaan hyödyntää entistä näkyvämmin osana alueellista elinkeinotoimintaa ja uusien yritysten syntyä. Suomessa pelialan potentiaali ei siis ole vain muutaman toimijan varassa, vaan aidosti koko maan kattava voimavara.

Vahvasta osaamisesta huolimatta globaali maailmantalouden hidastuminen ja kuluttajien heikentynyt ostovoima haastaa tällä hetkellä myös pelialaa. Tällä hetkellä maailmanlaajuinen pelimarkkina on vaiheessa, jossa liiketoiminnan kasvu vaatii entistä enemmän sopeutumista ja strategista ketteryyttä (Newzoo, 2025). Nämä haasteet näyttäytyvät Suomessa esimerkiksi pelialan taloudellisen kannattavuuden supistumisena. Neogames Finlandin (2025) mukaan vuonna 2024 koko toimialan yhteenlaskettu tulos puolittui edelliseen vuoteen verrattuna yli 800 miljoonasta eurosta noin 400 miljoonaan euroon. Myös alalle kohdistettujen investointien määrä väheni yli puolella edellisvuosiin (2021–2022) verrattuna, jääden noin 128 miljardiin euroon (Neogames Finland, 2025).

Vaikka viime vuosien maailmanlaajuinen notkahdus toimialalla heijastuu myös Suomeen, maamme on edelleen yksi merkittävimmistä pelialan toimijoista Euroopassa: vuonna 2024 toimialan liikevaihto ylsi 2,85 miljardiin euroon ja ennätyksellinen määrä kotimaisomisteisia studioita työllisti yli neljätuhatta henkilöä Suomessa ja ulkomailla (Neogames Finland, 2025). Kasvuun kääntynyt studioiden lukumäärä Suomessa kertoneekin yhtäaikaisesti kahta tarinaa: Neogames Finlandin (2025) viimeisimmästä toimialaraportista voidaan tulkita, että suurten peliyritysten taloudelliset haasteet ovat ajaneet kotimaiset toimijat henkilöstövähennyksiin, mutta työtä vaille jääneet pelialan osaajat näkevät potentiaalia oman pelistudion perustamisessa.

Kasvava studioiden määrä onkin myönteinen osoitus suomalaisen pelialan elinvoimaisuudesta. Kuitenkin suuri osa pelialan liiketoiminnasta Suomessa kohdistuu pieniin ja keskisuuriin indie-pelistudioihin, joissa työskentelee yksilöitä tai ryhmiä ilman suuren julkaisijan taloudellista tukea. Tämänkaltaisen liiketoiminnan laajenemiseen tarvitaankin investointien lisäksi myös toimintaa tukevia resursseja ja verkostoja (Neogames Finland, 2025; Latva & Hiltunen, 2026).

Paikallista yhteistyötä ja osaamista

Pelialan koulutus Jyväskylässä ja alan ympärillä toimiva yhteisö ovat kehittyneet huomattavasti kuluneen viidentoista vuoden aikana. Yksi merkittävimmistä edistysaskelista oli Peliosuuskunta Expan perustaminen vuonna 2012. Expa on paitsi tukenut pelialan startupeja, myös edistänyt ansioituneesti paikallista pelialaa kokoamalla yhteen jo alalle asemoituneet ammattilaiset sekä niin kutsutut ruohonjuuritason tulokkaat. Pelialan tutkintokoulutusta alettiin kehittää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 2010-luvun lopulla. Kun englanninkielinen Game Production -tutkinto-ohjelma (BBA) käynnistyi ensimmäistä kertaa vuonna 2020, nousi se heti yhdeksi Jamkin vetovoimaisimmista kansainvälisistä tutkinto-ohjelmista. Tähän mennessä tutkinnosta on valmistunut jo yli 50 pelialan ammattilaista ja tästä eteenpäin on odotettavissa vuosittain noin 30 uutta valmistuvaa osaajaa.

Vuosi 2020 oli ylipäätään merkityksellinen keskisuomalaisen pelialan näkökulmasta. Digi & Game Center (DGC) avattiin vuoden alussa ”Sustainable Digi & Game Ecosystem” -projektin (EAKR) tuloksena. DGC:n perustamisella vastattiin pelialan yhteisön ilmaisemaan tarpeeseen toiminnan keskittämisestä ja paikallisen yhteistyön vahvistamisesta (Sustainable Digi & Game Ecosystem, 2021). Samoihin toimitiloihin yhdistettiin pelialan yritykset ja startupit, opiskelijat, kouluttajat, tutkijat sekä kehittäjät. Digi & Game Center onkin toimintavuosiensa aikana toiminut näyttämönä lukuisille tapahtumille, hackathoneille, verkostoitumis- ja rekrytointitilaisuuksille ja muille yhteisöä vahvistaville avauksille.

Vuonna 2024 Peliosuuskunta Expa ja Digi & Game Center saavuttivat merkittävän statuksen myös globaalilla mittapuulla, kun ne tunnustettiin Suomen ensimmäiseksi ja maailman pohjoisimmaksi Unreal Authorized Training Centeriksi (Jyväskylän yliopisto, 2024). Toiminta on myös tuottanut useita projekteja ja yhteiskehittämisen malleja, törmäyttänyt ammattilaisia ja opiskelijoita sekä raivannut tietä uusille pelialan yrityksille ja hankeavauksille. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon käynnissä oleva ”Game Track – Työpolkuja pelialalle” -hanke (ESR+), jonka päätavoitteena on lisätä osaamista ja valmiuksia pelialan yrittäjyyteen Keski-Suomessa. Suuri osa Game Trackin hankeaktiviteeteista keskittyy juuri Digi & Game Centerille, joka toimii orgaanisena verkostoitumisalustana tukien samalla uusien yritysideoiden syntyä.

Myös nykyhetki näyttäytyy lupaavana. Vuodesta 2026 alkaen pelialan koulutusta on tarjolla Jyväskylässä toiselta asteelta maisteritasolle asti ja myös tutkimustoiminta erityisesti pelikulttuurin saralla on ollut pitkäjänteistä ja kasvusuhdanteista. Pelialan yrityskiihdyttämö- ja investointimahdollisuuksia kehitetään tällä hetkellä Sitran rahoittaman pilotointihankkeen avulla. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Jyväskylän alueelle yhteinen peli- ja digialan TKI-rintama, joka kokoaa yhteen korkeakoulut, oppilaitokset, yritykset ja ekosysteemiorganisaatiot (Jyväskylän yliopisto, 2026). Ilahduttavaa on myös se, että Jyväskylän kaupungin eri toimijoiden ymmärrys pelialan erilaisista mahdollisuuksista niin työllistäjänä kuin myös osaajien veto- ja pitovoimatekijänä on vahvistunut viime vuosien aikana. Lisääntyneen ymmärryksen myötä pystymme jatkossa kehittämään yhdessä kaupungin kanssa yhä paremmin pelialaa tukevia palveluja ja toimintamalleja.

Matkalla kohti suurempaa päämäärää

Ensimmäinen Game Track -toteutus käynnistyi Jyväskylässä syksyllä 2025. Toiminnan ytimessä on vahvistaa osallistujien valmiuksia sijoittua pelialalle joko uuden yrityksen perustamisen tai peliyritykseen työllistymisen myötä. Toteutukseen liittyvän aloituskyselyn perusteella 75 prosenttia osallistujista (n=27) on kiinnostunut peliyrityksen perustamisesta (Game Track, 2025). Aloituskyselyn myötä kartoitettiin myös osallistujien yksilöllisiä osaamisprofiileita ja motivaatiotekijöitä pelialaa kohtaan. Peliohjelmoinnin, pelisuunnittelun ja pelimoottorien tuntemuksen lisäksi esiin nousi moninaisia osaamisalueita, joista mainittavia ovat esimerkiksi projektinhallintaan, liiketoimintaan, visualisointiin, äänituotantoon sekä tarinankerrontaan liittyvät taidot.

Moni Game Track -osallistujista kokee, että toiminnan kautta voi edistää paitsi omaa uraa, myös vauhdittaa tulevaisuuden tekijöiden mahdollisuuksia pelialalla.

Osaamisen tunnistamisen lisäksi Game Track -ohjelman keskiössä on tulevaisuus. Osallistujat kokevat osallistumisen merkitykselliseksi monista eri syistä, jotka liittyvät sekä henkilökohtaisten taitojen vahvistamiseen että pelialan laaja-alaisempaan kehittämiseen. Game Track -toiminta nähdäänkin tukevan ja rohkaisevan oppimisympäristön lisäksi väylänä kohti työllistymistä ja yrittäjyyttä. Kyselyvastausten perusteella yksi merkittävä motivaatiotekijä on mahdollisuus oppia pelialan rakenteista − liiketoiminnasta, verkostoista sekä pelin matkasta ideatasolta valmiiksi julkaisuksi. Myös pelialalla usein esiin nousseen teeman, yhteisöllisyyden, merkitys korostui vastauksissa: moni osallistujista kokee, että toiminnan kautta voi edistää paitsi omaa uraa, myös vauhdittaa tulevaisuuden tekijöiden mahdollisuuksia pelialalla. (Game Track, 2025.)

Peliosuuskunta Expan vuonna 2023 julkaiseman toimialaraportin mukaan onnistuneen pelin luomiseen voi osallistua henkilöitä jopa 29 erilaisesta ammattilaiskategoriasta, joiden sisäiset tehtävät jakaantuvat edelleen useisiin erilaisiin tehtävä- ja osaamisalueisiin. Raportissa todetaan myös, että jokainen pelialan koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen kohdistettu investointi voi hyödyttää potentiaalisten urapolkujen syntymistä. (Peliosuuskunta Expa, 2023.) Myös Neogamesin selvityksen (2025) perusteella arvio työvoimatarpeesta kotimaisen pelinkehityksen kentälle lähivuosina on 450–1000 uutta työntekijää. Laajempi kyvykkyys tarkastella näitä osaamisprofiileja mahdollistaa osaamisen kehittymisen kokonaisvaltaisesti ja avaa uusia urapolkuja myös muille aloille. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi pelinkehittäjille tyypillisten työmenetelmien ja substanssiosaamisen hyödyntämistä vaikkapa koulutuksen, teollisuuden prosessien, terveydenhuollon tai digitaalisten palveluiden kehittämisessä.

Paikallista elinvoimaa pelialasta

Pelialaan liittyvän osaamisen vahvistaminen ei ole keskeistä ainoastaan pelinkehittäjien näkökulmasta. Hartiavoimia tulee kohdistaa myös alueellisten tukirakenteiden kehittämiseen, sillä myös ne luovat perustan uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiselle ja kiinnittävät esimerkiksi Jamkista valmistuvia tuoreita osaajia Jyväskylään. Vaikka Game Track -hankkeen suurin kohderyhmä on pelinkehittäjät, hankkeen toiminta kohdentuu yhtä lailla organisaatioihin, toimijoihin ja esimerkiksi yritysneuvojiin, jotka voivat tukea pelialan kasvua ja integroitumista osaksi alueellista elinkeinorakennetta – pelialan kansainvälinen ja poikkitieteellinen luonne luovat vahvan perustan myös uusille asiantuntijatehtäville. Peliosuuskunta Expan toimialaraportin (2023) mukaan myös työperäinen muuttoliike sekä uusien yritysten sijoittuminen Keski-Suomeen mahdollistuu, mikäli alueelliset päätöksentekijät ymmärtävät paremmin maakuntamme potentiaalin merkittävänä pelialan keskittymänä.

Esimerkkiä peliteknologioiden juurruttamisesta alueelliseen elinkeinotoimintaan näytetään myös Pirkanmaalla: Business Tampere kiinnitti hiljattain toimintaansa pelialan asiantuntijan, joka keskittyy sekä pelialan että uusien teknologialähtöisten luovien alojen yritysten kansainvälistymiseen, tukemiseen ja rahoitusneuvontaan (Business Tampere, 2026).

Vastaavanlaisia pyrkimyksiä on myös Keski-Suomessa, jossa pelialan osaamisen tunnistaminen nähdään mahdollisuutena paitsi uusien pelistudioiden synnyttämiseen, myös osaajien suuntaamiseen muille kasvualoille. Professori Raine Koskimaan mukaan paikallisen pelialan ekosysteemin kehittäminen linkittyy laajasti alueen keskeisiin toimintasektoreihin – liikunta-, terveys- ja hyvinvointiteemoihin, uudistuvaan teollisuuteen sekä tulevaisuudessa yhä vahvemmin myös kyberturvallisuuteen ja kiertotalouteen (Jyväskylän yliopisto, 2025).

Syventämällä ymmärrystä pelialan erityispiirteistä voidaan tarjota kattavampaa tukea niin aloitteleville peliyrittäjille kuin niille osaajille, jotka pohtivat osaamisensa soveltamista muilla aloilla. Jalkauttamalla pelialan asiantuntijoita myös yrityskiihdyttämöihin, kasvupalveluihin ja alueellisiin yritysverkostoihin voidaan sekä lisätä alaan liittyvää tietoisuutta että madaltaa kynnystä pelialan osaajien kohtaamiseen. Tämän kaltainen asiantuntijoiden törmäyttäminen auttaa myös tunnistamaan konkreettisia liiketoimintamahdollisuuksia. Pelialaan liittyvä kiihdyttämötoiminta on ollut hedelmällistä esimerkiksi Kajaanissa, jossa vuonna 2024 pilotoituun Kajaani Game Catalyst -valmennusohjelmaan hakeutui yli 60 kehittäjätiimiä – heistä jatkoon valittiin viisi potentiaalisinta (Korhonen, 2025). Tuomalla vastaavaa kiihdyttämötoimintaa myös Jyväskylään sekä vahvistamalla paikallisen yritysneuvonnan valmiuksia maakunnassamme, voidaan pelialalla muhivaa osaamispotentiaalia hyödyntää tehokkaammin myös Keski-Suomessa.

Jyväskylä on siirtynyt viimeisen vuosikymmenen aikana pienestä, hajanaisesta pelialan kaupungista Suomen merkittävimpien peli- ja peliteknologiaekosysteemien joukkoon. Alueellinen kasvu perustuu pitkäjänteiseen yhteistyöhön pelialan organisaatioiden, koulutuksen ja paikallisyhteisöjen välillä. Myös edellä mainittujen toimijoiden yhteinen tahtotila vauhdittaa yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamista, josta Digi & Game Center on hieno ja konkreettinen esimerkki. Koulutuspolkujen laajenemisen myötä infran ja koulutuksen peruspilarit alkavat olla kunnossa, mutta varsinaisen pelialan yrittäjyyden edistämisessä on vielä tehtävää. Tähän tarpeeseen voimme jatkossakin vastata esimerkiksi kehittämishankkeiden avulla. Kun pelinkehityksen ammattilaiset tunnistavat vahvuutensa ja organisaatiot kykenevät tarttumaan pelialan osaajien ammatilliseen potentiaaliin, lopputuloksena syntyy väistämättä alueellista pitovoimaa ja uusia yrityksiä.