Viljelijän arkeen on nykyään ujuttautunut paljon dataa tuottavia tai hyödyntäviä digitaalisia laitteita: maitotilalla siemennyskalenteri löytyy navetan seinän sijaan kännykästä, lehmien ruokinta hoituu ruokinta-automaatilla ja lypsy robotilla. Kasvinviljelytiloillakin on yhä enemmän esimerkiksi maaperän kosteutta mittaavia sensoreita, ISOBUS-järjestelmää hyödyntäviä työkoneita tai vähintäänkin se Vipu-palvelu, jonka ihmeelliseen maailmaan jokainen maataloustukea saava viljelijä on saanut ilon tutustua. Digiloikkaan on siis jokainen suomalainen viljelijä päässyt osallistumaan, halusi hän sitä sitten tai ei. Digitaalisuus tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia muun muassa työn tarkkuuden, kannattavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi, joten asiaa kannattaa välillä pysähtyä miettimään.
Digiloikan lisäksi viljelijän toimintaympäristössä on käynnissä toinenkin iso asia, nimittäin vihreä siirtymä. Kun puhutaan vihreästä siirtymästä, puhutaan luonnonvarojen kestävästä käytöstä, siirtymisestä kohti fossiilittomien polttoaineiden käyttöä ja ylipäätään muutoksesta kohti ekologisesti kestävämpää taloutta ja kasvua. Ajatus on kaunis ja kuten tapana on, sen toteuttamista ohjataan korkeammilta tahoilta. Viljelijän tehtäväksi muodostuu ennalta määriteltyjen toimenpiteiden sovittaminen osaksi omaa yritystoimintaa. Vihreään siirtymään linkittyy paljon maataloutta ja sen kannattavuutta koskevia asioita, joten asia ymmärrettävästi herättää tunteita, niin viljelijöissä, kuin suuressa yleisössä. Jos joku, niin viljelijä pystyy käytännön ilmastotekoihin ja niitä viljelijät tekevätkin. Kunnioitus viljelijöiden työtä kohtaan tulisikin olla huomattavasti korkeammalla tasolla. Maankäyttösektori, johon maa- ja metsätalous kuuluvat, on nimittäin se sektori, jolla oikeasti on mahdollisuus sitoa hiiltä maaperään, eikä vain kuitata rahalla tuottamiaan päästöjä.
Maanviljely on nykyään laaja-alainen ammatti, jossa tulee olla osaamista käytännön kemiasta, matematiikasta, teknologiasta ja yritystaloudesta.
Näiden suurten myllerrysten keskellä suomalainen viljelijä tuottaa ammattitaidolla sitä maailman puhtainta ruokaa. Maanviljely on nykyään laaja-alainen ammatti, jossa tulee olla osaamista käytännön kemiasta, matematiikasta, teknologiasta ja yritystaloudesta. Ilmastotekojen tekijöiltä vaaditaan lisäksi erityistaitoja, kuten resurssitehokkuutta ja kiertotalousosaamista, kokonaisuuksien hallintaa ja ongelmanratkaisutaitoja. Näitäkin taitoja viljelijöiltä jo löytyy, mutta lisäksi tarvitaan yhä enemmän digiosaamista, ymmärrystä älymaatalouden tarjoamista mahdollisuuksista ja kyberturvallisuudesta. Monelle käytännön tekijälle nämä voivat olla haastavia, jopa pelottavia asioita. Herättipä edellä mainitut sitten innostusta tai kauhua, älyasioihin on jokaisen viljelijän tärkeää perehtyä, edes alkeiden verran. Maanviljelijä on nimittäin osa ruokaketjua ja älymaatalouden perusasioiden ymmärtäminen auttaa häntä omien etujensa puolustamisessa, esimerkiksi datan jakamiseen liittyvissä tilanteissa.
Onneksi älymaataloutta ei kuitenkaan tarvitse ottaa haltuun yksin. Perustietoa älymaataloudesta saa esimerkiksi Maaseutuverkoston verkkosivuilta ja erilaisten älymaataloutta kehittävien hankkeiden kautta. Syvällisemmin aiheeseen pääsee sukeltamaan korkeakouluopintojen kautta, sillä älymaatalous kulkee läpileikkaavana teemana esimerkiksi Jamkin agrologiopinnoissa. Älymaatalous on vahva osa Jamkin toimintaa, sitä nimittäin kehitetään Biotalousinstituutissa soveltavan tutkimustiimin johdolla yritysyhteistyön, sekä TKI-hankkeiden kautta.
Jamkin Biotalousinstituuttiin Saarijärven Tarvaalaan onkin hanketoiminnan avulla rakentumassa ainutlaatuinen älytekniikan keskittymä, jonka tavoitteena on nopeuttaa maatiloille tarpeellisten älyteknologioiden käyttöönottoa. Toimintaa aloiteltiin Älymaatila-hankkeessa, jossa toteutettiin peltoviljelyn älykkääseen tiedonkeruuseen, pellon vesitalouteen ja 5G-verkkojen käytettävyyteen metsäpalstoilla liittyviä soveltavia esimerkkitutkimuksia. Älymaatila-hankkeen tuloksia jatkojalostetaan parhaillaan eteenpäin Finnish Future Farm -hankkeessa, jossa älymaataloutta kehitetään Biotalouskampuksella yhteistyössä viljelijöiden ja suurten kansallisten yritysten, kuten Valtran, AGCO Powerin ja Nesteen, sekä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (Poke), Saarijärven kaupungin ja muiden sidosryhmien kanssa. Hanketoiminnan kautta sekä Jamkin, että Poken opiskelijat saavat upean mahdollisuuden oppia, nähdä ja kokea älyteknologian kehittämistä ja käyttöönottoa pellolla tehtävistä käytännön töistä aina maatilan digitaalisen kaksosen rakentamiseen saakka. Ja mikä parasta, samalla alaa kehittävät yritykset voivat testata sovelluksiaan todellisissa työtehtävissä ja taata näin viljelijöille paremmin toimivia laitteita ja ratkaisuja.
Jos tässä kohtaa vedit kauhun kangistamin sormin kiivaasti käsijarrusta, sillä et ymmärrä edes mitä älymaatalous on, niin ei hätää, sillä voit saada hanketoiminnasta apua tähänkin. Maankäyttösektorin ilmasto-osaamisen koulutusyhteistyö, KOMIO-hanke nimittäin tarjoaa matalankynnyksen tiedonvälitystä esimerkiksi älymaatalouteen liittyen. Hanke kokoaa ilmasto-osaamista kehittäneiden hankkeiden tuloksia ja välittää niistä tietoa erilaisten webinaarien, teematreffien sekä kaikille avoimien oppimateriaalien kautta. KOMIO-hanke toteutetaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun johdolla kaikkien Suomen luonnonvara-alan ammattikorkeakoulutoimijoiden yhteistyön tuloksena ja toimintaan ovat tervetulleita kaikki viljelijät, opiskelijat, opettajat, neuvojat ja muut kestävästä biotaloudesta kiinnostuneet.
Älä siis jää yksin digiloikkimaan vihreän siirtymän viidakkoon, vaan tule rohkeasti mukaan eri tapahtumiin ja haasta asiantuntijat avuksesi! Eri hankkeiden järjestämät matalan kynnyksen tiedonvälitystapahtumat löydät kätevästi esimerkiksi Maaseutuverkoston tapahtumakalenterista.
KOMIO – Maankäyttösektorin ilmasto-osaamisen koulutusyhteistyö (KOMIO)
KOMIO-hankkeessa koostetaan opintomateriaaleja ammattikorkeakoulujen luonnonvara-alan TKI-toiminnan, erityisesti Hiilestä kiinni -kokonaisuudesta rahoitettujen hankkeiden tuloksista. Hanke rahoitetaan Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni- maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuudesta ja sitä toteutetaan Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMKin johdolla yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKin, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamkin, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin, Karelia-ammattikorkeakoulun, Lapin ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian, Oulun ammattikorkeakoulu OAMKin, sekä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa.
