Keskisuomalainen teollisuus etsimässä uusia avauksia ja systeemiälykkäitä yhteistyön muotoja

Innovaatiotoiminta kukoistaa olosuhteissa, joissa asiantuntijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja vaihtavat tietoa yhteisen tavoitteen äärellä. Rohkea rajojen ylittäminen ja toimiva yhteistyö avaavat uusia mahdollisuuksia kestävälle kasvulle. (Kravčenko, 2023.) Tätä mahdollistamaan toteutettiin Keski-Suomen alueen teollisuusyrityksille neliosainen työpajasarja osana Kestävää kasvua systeemiälykkäästi verkostossa -projektia.

Keväästä 2025 alkuvuoteen 2026 saakka järjestetyt tilaisuudet kokosivat kymmenittäin teollisuuden toimijoita pohtimaan, miten yritykset voisivat yhdessä rakentaa kestävämpää kasvua ja kilpailukykyä. Tilaisuuksissa oli mukana alueen pk-yrityksiä, suuryrityksiä sekä korkeakoulujen ja Jyväskylän kaupungin edustajia. Tavoitteena oli vahvistaa keskisuomalaisten teollisuusyritysten verkostotoimijuutta ja tuottaa sitä kautta uudenlaista yhteistyötä ja innovaatioita. Artikkeli käsittelee työpajasarjan aikana teollisuusyritysten verkostossa tapahtuneita muutoksia ja yhteisten tilaisuuksien kautta syntyneitä uusia avauksia, sekä niitä edesauttaneita menetelmiä.

Tilaisuudet suunniteltiin systeemiälyn periaatteita vaalien, ja siten, että jokaisella työpajalla on selkeä teema, jonka osalta uusia avauksia ja yhteistyömahdollisuuksia pyrittiin nostamaan esiin fasilitoiduilla keskusteluilla. Jokainen työpaja rytmitettiin johdattamalla osallistujat käsiteltävänä olevaan asiaan lyhyellä alustuksella ja esimerkkiyrityksen liiketoimintamallin esittelyllä. Paneelikeskustelu tai yrityshaastattelu syvensi teemaa ja toi sen käytännön esimerkkien kautta konkreettiseksi. Tämän jälkeen syvennyttiin teeman äärelle keskustelemaan pöytäkunnittain. Keskustelun tukena toimivat työpajaa varten suunnitellut työpajapohjat kysymyksineen ja jäsennyksineen. Työskentelypohjille saatiin kiteytettyä ja dokumentoitua keskustelun oivallukset.

Yhteistyön ensiaskeleet otettiin systeemiälykkäästi

Yhteistyön perustaa haluttiin lähteä rakentamaan inhimillisyydestä ja systeemiälykkäästä toiminnasta käsin. Systeemiälykäs toiminta on tietoista, herkkää ja rakentavaa toimintaa, jossa ihminen huomioi vaikutuksensa muihin ja koko systeemiin ja mukauttaa toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla (Saarinen & Hämäläinen, 2004). Yritysten välisissä verkostotyöpajoissa tällä haluttiin vahvistaa luottamuksellista ja dialogista vuorovaikutusta ja mahdollistaa vaikuttavamman yhteistyön rakentumista. Saarisen ja Hämäläisen (2004) tutkimukseen pohjaten Törmänen (2021) jakaa väitöskirjassaan systeemiälykkyyden kahdeksaan toisiinsa kytköksissä olevaan osa-alueeseen. Näitä ovat systeeminen havaintokyky, sanaton yhteys, positiivinen asenne, kekseliäs mieli, pohtivuus, viisas toiminta, heittäytyvä osallistuminen sekä aikaansaavuus. Näitä periaatteita noudatettiin työpajojen suunnittelussa ja toteutuksessa, ja merkityksiä avattiin teorian ja sanoittamisen avulla läpi koko työpajasarjan, mutta erityisesti ensimmäisessä tilaisuudessa.

Työpajasarja avattiin rennon lämpimässä ilmapiirissä, kahvikupposten äärellä rupatellen, tunnelmaa luovan musiikin soidessa taustalla. Virallinen ohjelma alkoi, kun osallistujat oli ohjattu kukin heille varta vasten varatuille paikoilleen. Tilaisuudessa oli edustusta kaikenkokoisista keskisuomalaisista teollisuusyrityksiä ja luonnollisesti osa tunsi entuudestaan esimerkiksi asiakkuuksien ja alihankintaketjujen kautta, mutta monet olivat myös toisilleen täysin uusia kasvoja. Valmiilla pöytäjärjestyksellä haluttiin edesauttaa esimerkiksi samanlaisia vastuualueita eri yrityksissä hoitavien ihmisten verkostoitumista ja keskinäistä näkemysten vaihtoa. Heti tervetulotoivotusten jälkeen osallistujille annettiinkin viidentoista minuutin mittainen aika pöytäkeskusteluun toisiinsa tutustumiseksi. Positiivisen tunnelman virittämiseksi ja keskustelun vahvistamiseksi osallistujia pyydettiin kertomaan toisilleen tavallisten esittäytymisten lisäksi viikon parhaasta onnistumisestaan.

Tutustumiskeskustelun jälkeen osallistujat johdateltiin systeemiälyn käsitteen ja teorian määrittelyn kautta päivän aiheeseen. Oman tervehdyksensä tilaisuuteen toi myös systeemiälyteorian kehittäjä ja filosofi Esa Saarinen. Osallistujille varta vasten tekemässään videossa hän toivoi, että tilaisuuksien myötä systeemiälyn käsitteet ja sanat lähtisivät elämään ja alkaisivat toteutua ihmisten itsensä kautta. Tarvitsemme systeemiälyä, jotta onnistuisimme kokonaisuuksissa, joihin kytkeydymme, yhdessä paremmin. Siitä on syvimmillään kyse, kun tavoitellaan ihmisistä muodostuvan verkoston kestävämpää, innovatiivista yhteistyötä.

Ensimmäisessä työpajassa osallistujien ajattelua heräteltiin systeemiälyteorian lisäksi videoilla, joita oli tehty osallistuneiden yritysten tiloissa avainhenkilöstöä haastattelemalla. Videoklipeiltä osallistujat tunnistivat tuttuja kasvoja, kenties jopa omansa, jotka kertoivat, mikä yhteistyössä heidän mielestään on parasta. Näin yritysten edustajat nousivat videoiden kautta itse päätähdiksi, ja huomasivat, että yhteistyön avaimet ovat heillä jo käsissään. Työn arki ja totutut toimintatavat vain usein haastavat uuden yhteistyön ja innovaatioiden syntymistä. Ensimmäisen työpajan keskustelujen merkittävimpiin huomioihin liittyikin se, miten tärkeää on löytää tilaisuuksia tutustua muihin toimijoihin. Keskusteluja käytiin hyvin konkreettisten kysymysten äärellä pohtien, mitä uutta yritykset voisivat luoda tai kehittää yhdessä esimerkiksi tuotteiden, prosessien, vastuullisuuden, toimittajien tai asiakkaiden suhteen.

Kysymysten ääreen pysähtyminen herätti monet pöytäkunnat huomaamaan, että mahdollisuuksia esimerkiksi resurssien jakamiseen kyllä on, mutta niitä ei päästä hyödyntämään, kun toisia toimijoita ja heidän vahvuuksiaan ei tunneta. Monet teollisuuden pk-yritykset kamppailevat kukin tahoillaan tuotantoon, tilauskuormien vaihteluun, toimitusketjuihin ja resursseihin liittyvien haasteiden parissa. Kynnys yhteydenottoihin toimitusketjun sisälläkin voi olla korkea – saati täysin uuden, vaikkakin ehkä potentiaalisen yhteistyökumppanin suuntaan.

Kun keskusteluja ryhdyttiin tilaisuuden toisella puoliskolla kiteyttämään, useammasta pöydästä nostettiin esiin yritysten aito halu aktiivisempaan yhteistyöhön ja tiedonjakoon. Mahdollisina toimina suunniteltiin yritysvierailuja, vaihtuvalla vetovastuulla järjestettäviä aamukahveja tai muita foorumeita tiedon ja ideoiden jakamiseen. Toimintatapojen benchmarking ja samaa työtä tekevien ihmisten kohtaaminen nähtiin mahdollisuutena. Myös työntekijöiden vuokraamisesta verkostossa keskusteltiin.

Keskustelujen myötä esiin nousi tarve yhteistyöportaalille, jossa tietoa osaamisista ja kapasiteetista voitaisiin jakaa verkostossa matalalla kynnyksellä. Ensiaskelina tähän luotiin Howspace-työskentelytila, johon perustettiin työpajassa syntyneen idean mukaisesti yritysten ”Keltaiset sivut”.

Keskusteluista nousi esiin ajatus yritysten jaetusta vastuullisuusmanagerista. On paljon velvoitteita, joihin teollisuuden toimijoiden on jo nykyisin sitouduttava, ja lakisääteisten velvoitteidensa lisäksi myös pk-yritysten on yleensä toimitusketjujen ja kilpailukykynsä turvaamiseksi huolehdittava mittavasta määrästä muuta dokumentointia ja raportointia. Pelkästään tilaajavaatimusten täyttymisen osoittaminen vaatii paljon resursseja, johon voitaisiin ehkä löytää yhteistyössä parempia ratkaisuita.

Kaiken kaikkiaan työpajassa vallitsi vahva yhteisymmärrys siitä, että yhteistyön tekeminen on yrityksille viisasta. Tämä näkemys on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, jossa on pitkään osoitettu, että yritysten välinen yhteistyö ja verkostot mahdollistavat resurssien yhdistämisen ja uuden arvon luomisen, edistävät kustannustehokkuutta ja riskien jakamista, tukevat oppimista ja innovaatioiden syntyä, auttavat kompleksisuuden hallinnassa sekä avaavat pitkän aikavälin strategisia mahdollisuuksia (Håkansson & Ford, 2002).

Vastuullisuus ja kiertotalous kasvun moottoreina

Toisessa työpajassa pysähdyttiin pohtimaan, miten vastuullisuus ja kiertotalous voivat toimia liiketoiminnan uudistamisen ajureina. Tikkakoskelainen JR Tools Oy toimi tilaisuudessa esimerkkiyrityksenä siitä, kuinka kiertotalouden ratkaisut voivat avata täysin uusia liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksia teollisuuteen. Yritys valmistaa metalliteollisuuteen lastuavia erikoistyökaluja ja liiketoiminta kattaa tuotteen koko elinkaaren. Yritys suunnittelee, valmistaa, huoltaa ja kierrättää tuotteet itse. Yritys palkittiin 2025 vuoden keskisuomalainen kiertotalousteko -palkinnolla. JR Toolsin tuote-palvelukokonaisuudesta keskustellaan myös Kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa -podcastissa (ks. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2026).

Työpaja herätti keskustelua siitä, miten vastuullisuus näkyy arjessa ja toisaalta, kuinka kiertotalouden ratkaisut voivat synnyttää täysin uutta liiketoimintaa ja kilpailukykyä teollisuudessa – sen sijaan, että se koetaan pakottavana säätelynä ja lisääntyneenä raportointivelvoitteena. Pöytäkeskusteluissa havaittiin, että yritysten prosesseissa on jo nyt paljon vastuullisuus- ja kiertotaloustekoja, mutta näitä ei välttämättä osata sellaisiksi nimetä tai viestiä eteenpäin. Tämä on huomattu myös Baumann-Pauly ym. (2013) tutkimuksessa, jossa todettiin, että pk-yritykset voivat olla hyvinkin pitkälle kehittyneitä vastuullisuuden käytännön toteutuksessa. Pk-yritysten vahvuus onkin vastuullisuuden käytännön toteutuksessa ja haasteena on enemmänkin ulkoinen raportointi sekä viestintä vastuullisuusteoista. Samaan aikaan suuret yritykset ovat vahvempia raportoinnissa, mutta saattavat olla heikompia käytännön tekemisessä.

Työpajan toinen vaihe avattiin metsäteollisuuden käytettyjä öljyjä uusioraaka-aineeksi kierrättävän ja kuljettavan NextOil Oy:n haastattelulla. Keski-Suomesta löytyy todella paljon toimijoita, joiden laitteisto vaatii toimiakseen suuria määriä öljyä, ja öljyn virtauksien ja epäpuhtauksien mittaamiseen löytyy alueelta syväosaamista. Öljyn käyttöön ja kierrätykseen liittyy huomattavasti potentiaalia uudenlaisen yhteistyön ja liiketoimintamallien luomiseen.

Haastattelun jälkeen katseet käännettiin yhä visummin verkoston tulevaisuuteen ja pohdittiin, mitä uutta yritykset voisivat tehdä yhdessä vastuullisesti, kestävästi ja kannattavasti. Keskusteluista nousi esiin tahto kotimaisten raaka-aineiden käyttöön, yhteisiin logistiikkaratkaisuihin, koneiden huollettavuuden parantamiseen ja näiden kautta päästöjen vähentämiseen. Kuten muissakin työpajoissa, myös kiertotalouden teemaan liittyen keskusteltiin resurssien viisaasta jakamisesta sekä siitä, että tilaisuudet yritysten väliselle kohtaamiselle ovat sille edellytys. Monelle esimerkiksi NextOilin toiminta oli ennen työpajaa tuntematonta, mutta pöytäkeskustelujen päätteeksi useampi toimija kertoi ottavansa NextOilin edustajaan yhteyttä yhteistyön avaamiseksi.

Kiertotalousratkaisut eivät synny yhden yrityksen sisällä. Niiden kehittäminen vaatii useita toimijoita ja perustuu yhteiseen innovointiin, oppimiseen ja uudelleenorganisoituviin verkostoihin sekä toimitusketjuihin. Pk-yritykset ovat näissä uusissa kehittyvissä liiketoimintamalleissa keskeisiä, koska niillä on erikoisosaamista ja ne ovat ketteriä ja dynaamisia. Tutkimuksissa on tunnistettu tekijöitä, jotka auttavat pk-yrityksiä toteuttamaan kiertotalouden liiketoimintamalleja; politiikkatoimet ja rahoituksen tukimekanismit, yhteisöt, verkostot ja markkinapaikat, kuluttaja- ja markkinakysynnän kehittäminen, yrityskulttuurin muutos ja osaamisen kasvattaminen ja kestävien liiketoimintamallien näkyvyyden lisääminen (Nuutinen ym., 2025; Rizos ym. 2016).

Työpajat edistävätkin omalta osaltaan pk-yritysten kiertotaloussiirtymää Keski-Suomen innovaatioverkostossa, koska niissä rakennetaan luottamusta toimijoiden välille, jaetaan osaamista ja tietoa, vähennetään riskejä yhteisillä kokeiluilla, lisätään markkina- ja asiakasymmärrystä ja vahvistetaan organisaatiokulttuurin muutosta kohti kiertotaloutta.

Digitalisaatio, prosessit ja yhteistyön mahdollisuudet

Oldemeyerin ym. (2025) mukaan pk-yritykset suhtautuvat tekoälyyn varovaisesti, koska käyttöönottoon liittyy haasteita, esimerkiksi osaamisen puute, kustannukset ja matala digitalisaation lähtötaso. Yritykset saattavat kokea olevansa liian pieniä, eivät näe selkeitä käyttötapauksia tai eivät usko tarvitsevansa tekoälyä. Jotta pk-yritykset voisivat edetä, tekoälyä tuleekin lähestyä konkreettisten sovellusten kautta ja jakaa kokemuksia muiden kanssa, jolloin pelot vähenevät ja riskit tunnistetaan ajoissa. Kolmannessa työpajassa, jonka teemana oli digitalisaatio ja prosessit, pöydissä käytiin keskustelua muun muassa siitä, kuinka ylipäätään on mahdollista luoda tekoälystrategiaa, kun kehitysvauhti on niin kova.

Tekoälyä ja digitalisaatiota voidaan hyödyntää sitä tehokkaammin, mitä paremmin prosessit ovat kunnossa. Liiketoimintaprosessi tarkoittaa kokonaisuutta, joka koostuu toisiinsa liittyvistä ja koordinoiduista toiminnoista. Näiden toimintojen tarkoituksena on palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin ja tukea yrityksen kestävää menestystä. Yrityksen kilpailukyky nojaa sen liiketoimintaprosesseihin. Tutkimukset osoittavat, että toimivien liiketoimintaprosessien ja yrityksen suorituskyvyn välillä on selkeä yhteys (Minonne & Turner, 2012; Potočan & Mulej, 2009). Prosessit määrittävät yrityksen laadun, innovatiivisuuden, tuottavuuden sekä kustannustason, ja ne vaikuttavat suoraan yrityksen suorituskykyyn ja tulokseen. Prosessikeskeisessä ajattelussa yrityksen tulee suunnitella, organisoida, johtaa ja kehittää näitä prosesseja. Innovatiiviset prosessit vahvistavat yrityksen suorituskykyä, minkä vuoksi niiden johtamisen ja kehittämisen tulisi olla yrityksen keskiössä.

Kolmannen työpajan Prosessit kilpailuetuna -teemaan osallistujat johdatteli laukaalainen LH Lift Oy, eli nykyinen JOST Finland Oy. Pieni perheyritys on kasvanut viidessä vuosikymmenessä vahvaksi teollisuuden toimijaksi ja merkittäväksi osaksi maailmanlaajuista JOST-konsernia. Yhtiön toimitusjohtajan mukaan pienen organisaation on keksittävä fiksuja toimintatapoja ja kuunneltava asiakasta menestyäkseen. LH Liftin esimerkin saattelemana tilaisuudessa käytiinkin antoisia pöytäkeskusteluja prosessien kehittämisestä, sekä yhteistyöstä niihin liittyen. Yhteisenä havaintona oli esimerkiksi se, että vaativa asiakas on usein paras konsultti, sillä asiakkaan toiveita kuuntelemalla kehitetään parempia tuotteita ja yhteistyössä syntyy parhaimmillaan kokonaan uusia innovaatioita.

Asiakkaitaan kuuntelee myös mikkeliläinen Casemet Oy, jonka supply chain manager oli tilaisuudessa kertomassa, miten yrityksessä hyödynnetään digitalisaatiota toiminnan kehittämisessä. Yhtiö kehittää tuotantoaan jatkuvasti automaation ja digitaalisten ratkaisujen avulla. Kehitystyön onnistumisessa ratkaisevaa on henkilöstön oma halu kehittää osaamistaan ja rohkeasti kokeilla esimerkiksi tekoälyä ideoiden sparraamiseen ja arjen ongelmien ratkaisemiseen. Yhtä tärkeää on jakaa avoimesti uusia oppeja sekä rohkaista henkilöstöä hyödyntämään uusia työkaluja, kuten tekoälyä, entistä monipuolisemmin. Casemet Oy on hyvä esimerkki siitä, miten digitalisaatio ja kokeilukulttuuri ovat luonnollinen osa organisaation tapaa toimia arjessa.

Pöytäkeskusteluissa nostettiin esiin, että pk-yrityksissä voi usein olla joku yksittäinen henkilö, jolla on yrityksen tietojärjestelmiin liittyvää osaamista. On hyvä tunnistaa nämä kyvyt ja antaa osaajalle mahdollisuus kehittää ja kehittyä. Järjestelmätoimittajat ovat tärkeitä kumppaneita pk-yrityksille ja yhteistyö heidän kanssaan onkin hyvä mahdollisuus kehittää prosesseja ja digitalisaatiota. Pk-yritykset ovat järjestelmätoimittajille ja -kehittäjille houkutteleva kehityskumppani ketteryyden ja kokoluokan näkökulmasta.

Positiiviset arjen kohtaamiset menestystekijänä ja verkoston vahvistajina

Kaikkien työpajojen toteutuksessa taustalla vahvasti vaikuttanut systeemiälykkyyden viitekehys nostettiin työpajasarjan viimeisessä osassa näkyvämmin valokeilaan. Sarja haluttiin päättää keskittymällä yritysten tuottavuuden ja yhteistyön kannalta merkittävään, mutta perinteisissä teollisuusyrityksissä usein vähemmälle huomiolle jäävään tekijään, eli inhimillisiin voimavaroihin.

Tilaisuuteen valmistautuminen sisälsi Howspace-työskentelytilaan viedyn ennakkotehtävän, jossa pyydettiin mukaan tulevia pohtimaan, millaisia vahvuuksia on omissa kollegoissaan havainnut. Tarkoituksena oli orientoida osallistujat ajattelemaan aktiivisesti hyvää ihmisistä, joiden kanssa työskentelee. Useat tutkimukset osoittavat, että systeemiälykkyys ja hyväntahtoisuus muita kohtaan ovat tekijöitä, jotka auttavat ihmisten piilossa olevan potentiaalin esiintuomisessa ja ovat sitä kautta yhteydessä parempaan suorituskykyyn organisaatiossa ja onnistumiseen yhteistyösuhteissa (ks. esim. Törmänen ym., 2021).

Tilaisuuden aikana keskusteluissa syvennyttiin ihmisten välisiin kohtaamisiin ja siihen, miten suuri vaikutus niillä on arjen onnistumisissa, ja kuinka ne parhaimmillaan kertautuvat yrityksen pitkäaikaisen menestyksen mahdollistajaksi. Yritysesimerkkinä tilaisuudessa toimi Metallisorvaamo Pitkänen, jonka lämmin, mutkaton ja ihmisläheinen johtamistyyli ja erinomainen menestys keskisuomalaisena teollisuuden toimijana teki projektin aikana vaikutuksen niin projektin toteuttajiin kuin on tehnyt myös yrityksen asiakasyrityksiin.

Pöytäkunnissa jaettiin kokemuksia siitä, kuinka teollisuusyritysten arjessa voitaisiin vahvemmin tiedostaa läsnäolon ja positiivisten kohtaamisten merkitys sisäiselle yhteistyölle ja verkostossa laajemminkin. Panostamalla ihmisten väliseen yhteyteen ja tunnelmaan valjastetaan yrityksen koko inhimillistä potentiaalia parempaan tuottavuuteen ja innovaatioiden syntymiseen. Keskusteluista nousi esiin useita hyviä johtamiskäytänteitä ja pieniä arjen muutoksia, joiden avulla voidaan parantaa yhteistä onnistumista. Useampi pöytäkunta toi esiin yhteisten pelisääntöjen, johdon esimerkin ja ihmisten aidon kuuntelemisen merkityksen. Tärkeänä huomiona mainittiin, että ei riitä, että ideoita ja aloitteita kerätään, ne on myös käsiteltävä. Kaikkia ei ehkä voida edistää, mutta henkilöstön on koettava, että osallistumista ja aktiivista otetta kehittämiseen arvostetaan.

Inhimillisen potentiaalin esiin saaminen vaatii johtajalta tietoisia tekoja ja läsnäoloa. Parhaimmillaan kävelemällä johtaminen – kuten eräässä pöydässä osuvasti ilmaistiin – kuitenkin toteutuu yrityksen kulttuurissa luonnostaan ja vaivatta, kuten esimerkiksi Metallisorvaamo Pitkäsellä, jossa on itsestään selvää, että esihenkilö ehtii käydä tervehtimässä jokaista työntekijää työpäivän aikana.

Mitä yritykset saivat työpajasarjasta

Tilaisuuksista kerätyn palautteen perusteella osallistujat todella arvostivat mahdollisuutta päästä luomaan uusia kontakteja ja tapaamaan ihmisiä kasvotusten. Toisten saman alan yritysten näkemykset kiinnostavista teemoista tuottivat uusia ideoita, jaettua tietoa hyvistä toimintatavoista sekä vertaistuen kokemuksia. Työpajojen ilmapiiriä kuvattiin avoimeksi ja rennoksi – positiivisessa hengessä käytiin hyviä keskusteluja ja luotiin yhteyksiä jatkoon.

Tilaisuudet loivat alustan, jossa keskisuomalaiset teollisuuden toimijat pääsivät keskustelemaan yhteistyön kehittämisestä puolueettomalla maaperällä ja ennen kaikkea ilmapiirissä, joka oli yhdessä rakennettu tukemaan positiivisia kohtaamisia ja sitä kautta uusia avauksia. Tilaisuuksissa saatiin aikaan myös entistä parempaa keskustelua alueen pk-yritysten ja suurten yritysten välille.

Yritysten edustajat kommentoivat työpajoja muun muassa niin, että vaikka tilaisuuksiin saapui ilman suurempia ennakko-odotuksia, niistä oli joka kerta mukaan viemisinä jotain uutta omaan työhön ja toimijuuteen verkostossa. Työpajojen keskustelut herättivät ajattelemaan toimijoiden välistä yhteistyötä aktiivisemmin ja entistä avoimemmin. Keskusteluissa luotiin myös konkreettisia uusia kontakteja ihmisten ja yritysten välille.

”Mielenkiintoista olisi, jos voisimme jotenkin todentaa, mitä sarjan toteutuksen aikavälillä on tapahtunut ajattelumme kehityksessä. Toisaalta olemme saaneet arkeen työkaluja, mutta olemmeko jopa parempia ihmisiä?” Näin pohti, vapaasti lainattuna, eräs jokaiseen työpajaan osallistunut teollisuusyrityksen edustaja viimeisen tilaisuuden päätteeksi. ”Jatkossa mietin aktiivisemmin kuinka olla parempi itseni niin työyhteisössä kuin kaikkialla muuallakin”.

Toisen yrityksen edustaja totesi, että ”Jos veisin tästä PowerPointin työpaikalle, eivät muut saisi sitä samaa kokemusta, jonka minä olen tästä saanut. Jatkossakin on siis tärkeää, että löydämme tilaisuuksia kohdata kasvokkain. Myös niin, että muutkin yhteisöstämme pääsevät osallistumaan keskusteluihin.”

Käytännön järjestelyihin liittyen osallistujat antoivat positiivista palautetta työpajatilaisuuksien sujuvasta organisoinnista sekä niiden hyvin valituista teemoista. Case-esimerkit ja ennakkotehtävät koettiin hyvinä herättelijöinä, ja ennakkotehtäviä jopa toivottiin säännönmukaisesti kaikkiin tilaisuuksiin.

Yritysten edustajat selvästi arvostivat kohtaamisia ja mahdollisuutta luoda uusia kontakteja. Vaikka ennakkosuunnittelussa pyrittiin varaamaan riittävästi aikaa vapaamuotoiselle keskustelulle, tuli useammalta osallistujalta palautetta, jossa toivottiin vieläkin enemmän aikaa keskustelulle ja mahdollisuuksia tutustua muihin osallistujiin omaa pöytäseuruetta laajemmin. Konkreettisena toiveena esitettiin, että pöytäkuntia myös sekoitettaisiin, jotta keskusteluja pääsisi käymään mahdollisimman monen uuden ihmisen kanssa. Kohtaamisten ja keskustelujen tueksi toivottiin jatkossakin vastaavia tilaisuuksia.

Tilaisuuksista saatu palaute, yritysten väliset uudet avaukset ja toiveet uusista tilaisuuksista kertovat, että teollisuuden toimijat yhteen kokoavalle tilaisuuksien valmistelijalle olisi jatkossakin kysyntää Keski-Suomessa!