Kansainvälinen politiikka, geopoliittinen epävarmuus ja EU:n ympäristösääntely vaikuttavat yritysten arkeen aiempaa vahvemmin. Muutokset vaikuttavat voimakkaasti yritysten toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn. Kyse ei ole yksittäisistä säädöksistä tai trendeistä, vaan laajemmasta murroksesta: taloutta, markkinoita ja liiketoimintaa ohjataan yhä enemmän poliittisin ja strategisin valinnoin. Keski-Suomen yritysten ympäristövastuuverkoston YmpyräKSin vuosiwebinaarit, kuukausittain järjestettävät etäaamukahvit ja verkkosivusto on innostanut ja tukenut keskisuomalaisia yrityksiä kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvissä asioissa jo vuodesta 2020 (YmpyräKS, ei pvm.). Verkoston perustamisen tavoitteena oli tukea erityisesti pk-yrityksiä ympäristövastuullisen liiketoiminnan kehittämisessä, jotta ne olisivat valmiimpia tulevaan vastuullisuussääntelyyn. Vuosiwebinaarissa 2026 käsiteltiin erityisesti kansainvälisen politiikan vaikutuksia yritystoimintaan.
Geopoliittisen ympäristön muutos
Vuonna 2022 eskaloitunut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Suomen turvallisuus‑ ja energiaympäristöä perustavanlaatuisesti. Se heijastuu myös yritysten toimintaedellytyksiin, kuten tuotantokuluihin, raaka-aineiden saatavuuteen, logistiikkaketjuihin ja kansainvälisiin markkinoihin (Työ‑ ja elinkeinoministeriö, 2022; Huttunen, 2023). LähiTapiolan varainhoidon pääekonomisti Hannu Nummiaro kertoo Taloussanomien haastattelussa, että Hormuzinsalmen konflikti vaikuttaa erityisesti energiahuoltoon, mutta myös ruuan hintaan sekä erilaisten tuotteiden ja raaka-aineiden saatavuuteen (Somerto, 2026).
Elinkeinoelämän keskusliiton energia- ja ilmastopolitiikan asiantuntija Arttu Karila (2026) kuvaa osuvasti yritysten haasteita geopolitiikan puristuksessa. Kauppa, energia, teknologia ja ilmastopolitiikka eivät ole enää irrallisia kokonaisuuksia, vaan osia valtioiden välisessä strategisessa kilpailussa. Yrityksille tämä tarkoittaa sitä, että markkinat politisoituvat, toimitusketjuja on rakennettava uudelleen ja epävarmuus on pysyvä lähtökohta.
Ympäristövastuusta velvoittavaa
Viime vuosina Euroopan unioni on siirtynyt ohjaamaan yritysten ympäristövastuuta entistä voimakkaammin sitovalla lainsäädännöllä vapaaehtoisten käytäntöjen sijaan. Vuonna 2019 julkaistu Euroopan vihreän kehityksen ohjelma toimii strategisena kehyksenä, ja sen tavoitteena on erityisesti irrottaa talouskasvu ympäristövaikutuksista sekä parantaa ympäristön tilaa, edistää kiertotaloutta ja varmistaa EU:n ilmastotavoitteiden toteutuminen. (Eurooppa-neuvosto, ei pvm.)
Yritysten kestävyysraportointisääntely on viime vuosina ollut ennakoimatonta. 2020-luvun alussa hyväksyttiin tiukalla toimeenpanoaikataululla kestävyysraportointidirektiivi ja sen mukaiset standardit (Euroopan komission delegoitu asetus, 2023/2772) sekä yritysten huolellisuusvelvoitedirektiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, 2024/1760). Ne molemmat vaikuttivat voimakkaasti myös suurempiin pk-yrityksiin ja suurempien yritysten arvoketjuissa toimiviin pienempiin yrityksiin. Jo vuonna 2025 Euroopan unioni päätti lieventää velvoitteita, velvoitteiden kattavuutta erikokoisten yritysten osalta ja hidastaa niiden toimeenpanoaikataulua osana niin sanottua Omnibus-sääntelynpurkupakettia (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2025).
Elinkeinoelämän keskusliitto (Kuusi, 2025) perää yritysten velvoitteisiin ennustettavuutta ja johdonmukaisuutta. Euroopan komission (2025) mukaan kestävyysraportointi, finanssialaa koskeva taksonomia ja yritysten huolellisuusvelvoitteet muodostavat kuitenkin jatkossakin perustan sille, miten yritysten ympäristövaikutuksia ja vastuullisuutta arvioidaan ja ohjataan.
Pk-yritysten kannalta erityisen tärkeää on, että sääntelynpurkupaketin myötä arvoketjuissa toimivien pienempien yritysten tiedonantovelvoitteita rajataan kestävyysraportointistandardeja suppeamman pk-yritysten oman vapaaehtoisen raportointistandardin (ns. VSME-standardin) tasolle. Sääntelynpurkamisessa kaikilta pk-yrityksiltä poistui pakollinen raportointivelvoite ja asiakkaiden ja kumppanien tietopyyntöihin tuli ennustettavuutta ja kohtuullisuutta (Knuuttila, 2026a; Knuuttila 2026b).
Karilan (2026) mukaan vihreä siirtymä eteneekin myös globaalisti kovaa vauhtia. Puhtaaseen energiaan, kiertotalouteen ja vähähiilisiin ratkaisuihin investoidaan enemmän kuin koskaan. EU:n ympäristöpolitiikka ei ainoastaan rajoita toimintaa, vaan rakentaa markkinoita ja ohjaa pääomia. Yrityksille tämä tarkoittaa, että vastuullisuus ja ilmasto-osaaminen ovat yhä keskeisempiä kilpailutekijöitä.
Toimintaympäristön muutokset ovat uusi normaali yritystoiminnassa
Yrityksiin geopoliittinen murros vaikuttaa monin tavoin. Keski-Suomessakin liiketoimintaa harjoittava puolustusteollisuuden yritys Patria Oyj toimii kansainvälisessä ja geopoliittisesti herkällä alalla. Yrityksen vastuullisuusjohtaja Johanna Arola kuvasi YmpyräKS-verkoston vuosiwebinaarissa 2026, että heille vastuullisuus ei ole erillinen lisä, vaan osa toimintakykyä ja luotettavuutta. (Arola, 2026). Yrityksen toiminnan kestävyysvaikutusten kaksoisolennaisuusanalyysi, huolellisuusprosessit ja arvoketjuvastuu kytkeytyvät suoraan yrityksen riskienhallintaan ja pitkän aikavälin kilpailukykyyn. Vastuullinen toiminta vahvistaa siten yrityksen kriisinkestävyyttä. Kun toimintatavat, periaatteet ja tiedonhallinta ovat kunnossa, Patria Oyj pystyy reagoimaan nopeammin muutoksiin – olivatpa ne sääntelyyn, markkinoihin tai kansainväliseen tilanteeseen liittyviä.
Kestävyyskriteerit osana pk-yritysten arkea
Pk-yritysten asiakkailla on nykyään entistä useammin ympäristövastuuseen liittyviä kriteerejä ja toiveita. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungilla (2025) on tavarahankinnoissa vastuullisuusvaatimuksia tuotteiden teknisille ominaisuuksille, kuten energiatehokkuudelle, tai tavaran vaaditaan täyttävän muita ympäristövaatimuksia. Palveluhankinnoissa, kuten siivouspalvelun hankinnassa, voidaan edellyttää henkilöstöltä ympäristötietoisuutta ja ympäristömerkittyjen aineiden käyttöä. Kuljetuksissa saatetaan vaatia tiettyä käyttövoimaa, esimerkiksi sähköä tai vetyä.
Lindström Oy:n avainasiakaspäällikkö Maarit Hokkasen (2025) mukaan palveluntuottajalta voidaan edellyttää esimerkiksi vastuullisuuteen liittyvää laatuluokitusta, sertifikaattia tai standardia, tai hiilijalanjälkilaskelmaa. Tuotteita ja palveluita on pisteytetty kilpailutuksissa esimerkiksi, EcoVadis-vastuullisuusluokituksen, ympäristöstandardin, digitaalisen seurattavuuden ja poistotekstiilien kierrätyksen mukaan.
Mitä yritysten kannattaa nyt tehdä?
Kestävän liiketoiminnan asiantuntija Suvi Johansson (2026) on nostanut esiin ristiriitaisuuden pk-yritysten toiminnassa. Vastuullisuutta pidetään laajasti tärkeänä, mutta käytännön tekeminen on usein hajanaista. Lisäksi yritykset kamppailevat resurssi- ja osaamispuutteen kanssa. Monissa yrityksissä vastuullisuustyö keskittyy yksittäisiin tekoihin, joille on helppo löytää mittarit, kuten energiansäästöön tai päästövähennyksiin. Sen sijaan kokonaisvaltainen lähestymistapa ja esimerkiksi luontovaikutusten tarkastelu jäävät usein vähälle huomiolle. Epäselvä sääntelytilanne voi johtaa jopa Johansson mainitsemaan ”greenhushingiin”: vastuullisuudesta ei uskalleta viestiä, vaikka konkreettisia tekoja olisi. Avoimuus ja selkeä tarina ovat kuitenkin uskottavan vastuullisuusviestinnän perusta.
Knuuttila ja Valkonen (2025) tiivistävät vastuullisuustyön käynnistämisen seuraavasti: kartoita nykytila, tunnista olennainen, koosta olennaiset asiat. Mielestämme vastuullisuuden voi kiteyttää taloudelliseen vastuuseen, vastuuseen ihmisistä ja yhteisöistä sekä ympäristövastuuseen. Yksinkertaisimmillaan ympäristövastuu on sitä, että yritys pyrkii käyttämään materiaaleja, energiaa, vettä, työtä ja palveluita harkiten, huoltamaan tavaroita ja tuotteita asianmukaisesti sekä kierrättämään ne ja jätteet. Hiilijalanjäljen laskentaan on paljon erilaisia työkaluja ja muutakin tukea. Luonnon monimuotoisuuden ja kiertotalousratkaisujen hyödyntäminen edellyttävät enemmän paneutumista yritykseltä.
Parhaiten pärjäävät ne yritykset, jotka näkevät vastuullisuuden pelkän velvoitteen sijaan keinona vahvistaa kilpailukykyä, resilienssiä ja luottamusta nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Mistä apua ja tukea ympäristövastuutyöhön ja raportointiin?
YmpyräKS-tapahtumien ydinviesti on selvä: kansainvälisen politiikan vaikutukset yritystoimintaan ovat pysyviä ja monitasoisia. Yritysten menestys edellyttää kykyä yhdistää sääntelyn ymmärtäminen, vastuullisuustyö ja liiketoiminnan kehittäminen – yrityksen koosta riippumatta.
Kannustammekin yrityksiä hyödyntämään ajankohtaistiedon hankinnassa erilaisia järjestöjä ja verkostoja, kuten Kauppakamari, yrittäjäjärjestöt ja toimialajärjestöt. Keski-Suomessa toimii myös paikallisten yritysten muodostamia Resiina-verkostoja, jotka tukevat jäsentensä kasvua ja yhteistyötä (Muurame, ei pvm.). Jos on kiinnostunut erityisesti ympäristövastuusta, Keski-Suomen yritysten ympäristövastuuverkoston (YmpyräKS-verkoston) kautta on mahdollista seurata ympäristövastuun ajankohtaisia asioita yritysten käytännön tekemisen näkökulmasta. Sen suosituin toimintamuoto on kuukausittain järjestettävät etäaamukahvit, joissa aihetta käsitellään ensi yleisellä tasolla ja sitten yritysesimerkin kautta. Verkostoa hallinnoi Keski-Suomen liitto ja verkoston pyörittämisessä on mukana Keski-Suomen yrittäjät, Keski-Suomen kauppakamari, paikallisia kaupunkeja (Jyväskylä, Äänekoski, Saarijärvi, Viitasaari) sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu (YmpyräKS, ei pvm.). Verkoston toimintaan osallistuminen on maksutonta.
VAHVA – Vastuullisuusraportoinnilla vahvaan ja kestävään kasvuun Keski-Suomessa
VAHVA-hankkeen tavoitteena on innostaa, kannustaa ja auttaa pk-yrityksiä vastuullisuusraportoinnissa sekä parantaa yritysten kilpailukykyä suurten yritysten arvoketjuissa ja julkisissa hankinnoissa. Hanke järjestää yrityksille maksuttomia tietoiskuja ja klinikoita.
