Tietotyössä aivot kuormittuvat helposti ja työpäivät voivat olla sirpaleisia. Tällöin latautuminen rauhoittavassa tai elähdyttävässä ympäristössä – kuten luonnossa – on tarpeen. Toisaalta, vaikka työtehtävät olisivatkin selkeitä ja hallittavissa, pieni hengähdystauko luonnossa voi tuoda uutta virtaa ja inspiraatiota. Luonnon terveysvaikutuksista on jo pitkään ollut näyttöjä (ks. Tyrväinen ym., 2024). Tutkimusten mukaan luonnolla on myönteinen vaikutus mielen hyvinvointiin. Ohjatut luontolähtöiset interventiot voivat vähentää ahdistusta (ks. esim. Ho ym., 2022) ja psyykkisiä oireita (Hyvönen, ym., 2023) sekä lisätä myönteisiä tunteita (esim. Salonen ym., 2018). Kavanagh (2023) tuo esiin, että luonto parantaa työstä palautumista varsinkin stressinsäätelyä tukien. Aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että useammin ulkoilevat työntekijät kokivat enemmän työn imua ja vähemmän työuupumusta kuin muut (Hyvönen ym., 2018). Erityisesti niillä työntekijöillä, joilla työaikaan liittyi ulkoilua, kokivat työhyvinvointinsa parhaimmaksi. Myös virtuaaliluonnossa vietettyjen taukojen on havaittu vähentävän stressiä (Ojala ym., 2022).
Luontotauko tai -käynti ei siis ole pelkästään silloin tarpeellinen, kun mieli alkaa lyömään tyhjää tai keho käy ylikierroksilla – se voi olla hyödyllinen milloin tahansa. Luonnon mahdollisuudet hyvinvoinnin kohentajana on työpaikoilla kuitenkin tunnistettu ja otettu käyttöön vasta rajallisesti. Näin on siitä huolimatta, että luontoon lähteminen lisää päivään terveyttä tukevaa aktiivisuutta ja luontokäynnit edistävät kehon ja mielen rauhoittumista sekä luovuutta. Luonto on osa vain harvan tietotyöntekijän päivän kulkua, vaikka esimerkiksi työpäivien aikaisessa tauottamisessa ja henkilöstöliikunnan järjestämisessä voitaisiin hyödyntää entistä paremmin niin virtuaalisia kuin aitoja luontoympäristöjä.
Häggblomin ja muiden (2025) kehittämä Metsäresepti-malli kannustaa tuomaan luontoa osaksi opiskelijoiden kampuselämää. Mallissa rohkaistaan muun muassa pitämään ohjaustapaamisia ulkoilmassa, hyödyntämään luentojen alussa tai tauoilla virtuaaliluontosisältöjä ja järjestämään opetusta metsässä ja lähiluonnossa. Vastaavanlainen kehittämistyö on tarpeen myös työelämäkontekstissa. Esimerkiksi eLuontoluotsi-hankkeessa on kannustettu luontomenetelmien hyödyntämiseen työssä palautumisessa (ks. Pietikäinen ym., 2021). Kavanagh (2023) huomauttaa, että työpäivien tauottamisen hyödyistä luonnon avulla kaivataan lisää myös tutkimustietoa.
Luonto osaksi työpäivää?
Työsuojelurahaston rahoittamassa Hybridiluonto-hankkeessa tutkittiin fysiologisten mittausten, kyselyjen, päiväkirjojen ja haastattelujen kautta 57 tietotyöntekijän palautumista sekä virtuaaliluonnossa että lähiluonnossa heti työpäivän jälkeen. Tulokset kertoivat, että luontokäynnit, olivatpa ne sitten virtuaalisia tai lähiluontokäyntejä, tukivat työssä palautumista (Haapakoski ym., 2024; Hyvönen ym., 2025; Partanen ym., 2025; Partanen & Nurkkala, 2024). Hankkeen päätyttyä ilmaan jäi kuitenkin kysymyksiä: kun luontokäynnit kerran toivat hyötyjä palautumiseen työpäivän jälkeen, miten työpaikat voisivat käytännössä tukea työntekijöitä luonnon hyödyntämisessä osana työpäivää, esimerkiksi kannustaa pitämään luontotaukoja työpäivän aikana ja sen jälkeen palautumisen keinona? Entä kuinka tietotyöläiset voisivat johtaa itseään ottamaan taukoja luonnossa, kuinka luontoympäristöä voisi tuoda osaksi työpäivien kulkua ja miten luonnosta saisi helpommin saavutettavan työympäristön?
Hybridiluonnon jatkohankkeessa luomme Luontolataus-koulutusmenetelmän, joka pureutuu juuri näihin kysymyksiin. Hankkeessa kannustetaan pohtimaan erilaisia keinoja luonnossa latautumiseen. Luomme askelmerkkejä työyhteisötason palautumiselle ja sille, kuinka luontoaltistukset tai luontokäynnit tuotaisiin osaksi työpäivän aikaista palautumista. Tässä artikkelissa esittelemme ensimmäisen askeleen teemoja.
Palautuminen (työ)ympäristössä
Tutkimukset osoittavat, että työn tauottaminen on tärkeää hyvinvoinnin kannalta (ks. esim. Nastasi, Greene & Gravina, 2024; Albulescu ym., 2022). Kavanaghin (2023) mukaan työtaukojen sijoittaminen luontoympäristöihin voi tukea työn reflektointia ja ongelmanratkaisua, jotka edelleen tukevat palautumista ja edistävät myönteisempää suhtautumista töihin. Työpaikoilla voitaisiinkin pohtia, mitä vaikutuksia sillä voisi olla hyvinvointiin, jos työntekijä lähtisi kahvitauolla lähiluontoon palauttavalle kävelylle aistimaan luontoa, tutkailemaan sateen tuntua iholla, tuoksuttelemaan lähimetsää tai kuuntelemaan aaltojen ääntä. Tai kenties seuraavan palaverin voisi pitää neuvotteluhuoneen sijaan lähiluonnossa eväiden kera? Toisaalta virtuaaliteknologian avulla on mahdollista piipahtaa trooppisella rannalla keskellä kovinta tammikuun pakkasta tai karata hellettä tuiskuisille tuntureille. Hybridiluonto-tutkimuksen osallistujat toivat esille, että erityisesti työpäivien aikaisia taukoja voisi viettää virtuaaliluonnossa, jos luontoon lähtemiseen ei löydy riittävän pitkiä aikaikkunoita tai työpaikan sijainti ei tarjoa saavutettavia mahdollisuuksia lähiluontoon menemiselle (Partanen ym., 2025).
Usein tietotyöläiset voivat vaikuttaa työpäiviensä sisältöihin ja pitää taukoja sopivissa väleissä ja myös vaihtelevasti valita, millaisessa ympäristössä töitä tekee. Kuitenkin, kuten esimerkiksi Pietikäinen ja muut (2021) ja Virtanen ja muut (2021) toteavat, työpaikoillakin on tärkeä rooli siinä, miten tauottamiseen, palautumiseen ja työhyvinvoinnin lisäämiseen kannustetaan. Esimerkiksi: jos organisaatiokulttuuri ohjaa työn säätelyssä ja ajoittamisessa lähinnä minuuttien eikä työn sisällön laskemiseen, työntekijälle voi jäädä epävarma tunne siitä, onko palautuminen ja tauottaminen sallittua ja kuinka paljon siihen voi käyttää aikaa – ja millaisessa ympäristössä taukoja voi pitää. Tämä voi edelleen nostaa kynnystä taukojen pitämiseen esimerkiksi (virtuaali)luonnossa. Myös työpaikan fasiliteetit, sijainti ja etätyömahdollisuudet vaikuttavat keskeisesti mahdollisuuksiin piipahtaa luonnossa keskellä työpäivää.
Askelmerkkejä luontolataukseen
Näistä syistä luonnossa latautumisen suunnittelu ja työhyvinvoinnin kohentaminen luonnon avulla on syytä aloittaa työpaikan organisaatio- ja toimintakulttuurin piirteiden kuten työpaikan käytäntöjen ja tauottamisen mahdollisuuksien kartoituksella. Luontolataus-koulutusmenetelmän ensimmäisellä askelmalla kehotetaan työpaikkoja pohtimaan sitä, millaisessa ympäristössä työtä ylipäänsä tehdään ja miten esihenkilötyö tukee työssä palautumista. Tällöin luonnossa latautumisen mahdollisuudet voidaan tuoda onnistuneemmin osaksi työarkea.
Työhyvinvointiin ja -ympäristöön liittyviä teemoja voidaan lähteä käsittelemään erilaisten luontoharjoitteiden avulla, joista sopivia voidaan edelleen omaksua osaksi organisaation palautumisen keinoja. Hyvinvointikysymysten alkukartoituksen ja luontolatauksen jäljille voi lähteä esimerkiksi seuraavien teemojen ja luontoharjoitteiden avulla:
- Olennaisten työtehtävien kirkastaminen: Keskittykää työn ytimeen tunnistamalla tärkeimmät tehtävät ja rajaamalla työn rönsyjä. Yhteinen keskustelu työmäärästä ja tehtävistä auttaa selkeyttämään, mikä on tärkeää ja mistä voidaan luopua. Keskustelua aiheesta voi käydä luonnossa luontoympäristöä hyödyntäen. Tiimipalaverin voi sopia työpaikan lähiluontoon tai rauhalliseen retkipaikkaan luonnon helmassa. Luontoympäristössä tunnistetaan paikka tai luontoelementti, joka kuvastaa senhetkistä työtä ja työtehtäviä. Paikan tai elementin avulla tarkastellaan, miltä työnkuvanne tuntuu ja mikä on tai minkä pitäisi olla sillä hetkellä työssä olennaista.
- Työympäristön merkitys: Rauhalliset ja ergonomiset työtilat tukevat keskittymistä ja vähentävät stressiä. Hyvin suunnitellut taukotilat edistävät palautumista ja yhteisöllisyyttä, mikä parantaa työn laatua ja työntekijöiden jaksamista. Luonnonympäristön voikin tuoda osaksi työympäristöä niin tauoilla kuin työtä tehdessä. Työpäivän aikana voi hyödyntää lyhyitä luontotaukoja, kuten kävelyretkiä lähimetsässä tai puistossa tai piipahduksia virtuaaliluonnossa, tai etäkokoukseen tai -tapahtumaan voi liittyä luontomielipaikasta.
- Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys: Avoin vuorovaikutus työyhteisössä mahdollistaa ideoiden ja tarpeiden esille nostamisen. Yhteisöllisyys tukee palautumista ja luo positiivisen työympäristön, jossa työntekijät tuntevat olonsa arvostetuiksi ja motivoituneiksi. Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden pohtimisen tukena työpaikalla voidaan tehdä luontotaideteos, joka kuvastaa kunkin työyhteisön jäsenen näkökulmasta työyhteisöä ja kokemusta työn merkityksellisyydestä. Taideteos voidaan tehdä hyödyntämällä luonnon materiaaleja kuten kiviä, oksia ja käpyjä. Sisätiloissa voidaan etsiä lehdistä luontoaiheisia kuvia ja piirtää tai maalata luontoon liittyviä asioita. Sään salliessa koko taideteoksen voi tehdä alusta loppuun ulkona! Lopuksi jaetaan taideteokset muiden kanssa ja kerrotaan, mikä tuo sillä hetkellä merkitystä työssä ja elämässä. Samalla voidaan keskustella yhdessä siitä, miten luontotaideteokset kuvastavat työyhteisön vuorovaikutusta ja yhteisiä kokemuksia.
Luontolataus
Työelämässä on paljon hektisyyttä, pirstaleisuutta ja tiedon runsasta käsittelyä, jotka haastavat työstä palautumista. Niin työntekijät kuin työyhteisötkin joutuvat suunnittelemaan työstä palautumista aikaisempaa tietoisemmin.
Luontolataus-projektin aikana kehitetään koulutusmenetelmä, jonka avulla työpaikat voivat vastata nykyajan palautumisen haasteisiin kytkemällä virtuaaliluonnon ja lähiluonnon hyvinvointivaikutukset osaksi työpaikan arkea ja edistämään työstä palautumista vapaa-ajalla.