Luontohyvinvoinnista ja ryhmävalmennuksesta luovasti kohti arjen hyvinvointia 

Laitinen (2025) avasi artikkelissaan 4T-hankkeen vihreään siirtymään liittyvää työskentelyä ja toteutettuja pajakävelyitä. Hankkeen työpajoista muodostuvassa kokonaisuudessa vihreän siirtymän pajakävelyistä siirrytään luonnon, kulttuurin ja hyvinvoinnin tematiikkaan. Luonto-teema sitoo yhteen kaikki hankkeen toiminnot ja niiden väliset siirtymät. Hankkeessa järjestettiin kulttuurin ja hyvinvoinnin työpajoja sekä hyvinvointivalmennuksia, joiden toiminnassa korostui kokemuksellinen oppiminen. Anttilan (2022) mukailee artikkelissaan David Kolbia ja toteaa kokemuksellisessa oppimisprosessissa olennaista olevan toiminnan reflektoimisen ja oivallusten synnyn. Lähtökohtana hankkeen toiminnoissa oli omakohtainen kokemus ja sen reflektointi, eli kokemuksen sanoittaminen ja yhteinen pohdinta ryhmässä. Keskustelua käytiin esimerkiksi siitä, miten ympärillämme oleva kulttuuri, taide, ja musiikki voivat parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Taikusydämen (2025) tavoitteena on edistää ja tehdä tunnetuksi taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia sekä jakaa hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti. Hankkeen työpajoissa hyödynnettiin Taikusydämen sivuilta (2025) löytyvää Kulttuurivene – mielen hyvinvointia kulttuurista-materiaalia, joka on tuotettu yhteistyössä Mieli ry:n kanssa. Yksi osallistujista sanoitti esimerkiksi suhdettaan musiikin kuuntelemiseen seuraavin sanoin: “En aina tiedä miltä minusta tuntuu, mutta musiikin kautta saan tunteilleni sanat”.

Luonto hoitaa ja luovuus vapauttaa

Luonnossa toteutetut pajakävelyt tarjosivat luontevan tilanteen yhteiseen pohdiskeluun ja keskusteluun luonnon hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Luonnossa tehtyjen ääni-, tuoksu- ja näköhavaintojen pohjalta pohdimme, miltä oma lempiääni kuulostaa tai mitä havaintoja luonnosta on tehnyt eri vuodenaikoina. Keskusteluun luontevasti yhdistyivät lähiluonnon hyvinvointia ja terveyttä edistävät vaikutukset. Vaihtelevassa maastossa liikkuminen vahvistaa lihasvoimaa ja tasapainoa, ja luonnossa liikkumisella on todettu olevan suojaava vaikutus tiettyihin kansansairauksiin. Tyrväinen ja muut (2024, 54) ovat kartoittaneet luonnon edistäviä vaikutuksia mielen hyvinvointiin ja tutkimustulokset vahvistavat, että luonnolla on stressiä lievittävä ja mielialaa kohottava vaikutus.

Suko ja muut (2025, 18) totesivat musiikin ja luonnon äänten palauttavia vaikutuksia vertailevassa tutkimuksessa, että luonnon äänet ovat palauttavia kaikille, kun taas musiikin palauttava vaikutus vaihtelee yksilöllisesti. Osallistujien lempiäänistä keskusteltaessa huomattiin, kuinka paljon on luontoääniä, jotka vievät meidät rentouttaviin ja maadoittaviin tunnelmiin. Tulen rätinä, puron solina, lintujen laulu tai pakkassään äänet metsässä eivät olleet merkityksetöntä rätinää, solinaa tai laulua. Lempiäänet virkistivät mieltä ja myös hiljaisuus koettiin tärkeänä ja voimaa antavana elementtinä. Luonnon äänien lisäksi työpajoissa hyödynnettiin musiikkia. Työpajoihin osallistuneet jakoivat omilta laitteiltaan lempikappaleitaan, joita kuunnellen pohdimme ryhmässä, miten musiikki herättää meissä tunteita, on osa merkityksellisiä hetkiä ja toimintoja sekä auttaa selviämään erilaisissa tilanteissa. Halutessaan osallistujat jakoivat ryhmälle, että mikä merkitys tällä musiikilla ja kappaleella on juuri hänelle.

Hyvinvointivalmennuksesta käytännön vinkkejä ja uusia ajatuksia omaan arkeen

Hyvinvointivalmennuksen tavoitteena oli antaa osallistujille mahdollisuus tarkastella omassa arjessa olevia tapoja ja tottumuksia, joilla on vaikutusta omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Terveyden edistämisen liittyvät osa-alueet olivat kaikki teemoina mukana (kuvio 1). Etukäteisrajauksia teemoihin ei haluttu tehdä, vaan valmennusprosessissa keskityttiin niihin teemoihin, jotka jokainen osallistuja henkilökohtaisesti koki sillä hetkellä tärkeäksi sekä sellaiseksi, jota halusi pohtia. Hyvinvointivalmennukset toteutettiin ensimmäisten kasvotusten tapahtuneiden alkuhaastattelujen jälkeen ryhmämuotoisesti verkossa. Ryhmätapaamisista muodostui prosessi, joka mahdollisti osallistujille omaan hyvinvointiin vaikuttavien asioiden tarkemman tarkastelun.  Valmennustapaamisissa pohdimme, millaisia pieniä muutoksia arjessa voisi tehdä näihin valikoituihin teemoihin liittyen ja miten nuo teot olisivat mahdollisia. Valmennusprosessi mahdollisti pieniä kokeiluja arjessa, oivalluksia ja uuden oppimista. Valmennuksen päättyessä suunnattiin katseita tulevaan ja tutustuttiin mm. Terveyskylästä (ei pvm.) löytyviin itsehoito-ohjelmiin, joita osallistujat voivat jatkossa omatoimisesti halutessaan hyödyntää.  

Ennakoitavuus mahdollistaa turvallisen kokemuksen

Osallistujilta saamamme palautteen mukaan tärkeää oli, että osallistujat tiesivät etukäteen, mitä työpajoissa tai valmennustapaamisissa tullaan tekemään. Lisäksi heille oli tärkeää se, että tapaamisten sisältöjä sekä toiminnan muotoja suunniteltiin yhdessä heidän kanssaan. Hankeasiantuntijat olivat myös tehneet ennen työpajoihin jalkautumista lyhyitä videoita, joiden avulla 4T-hanke ja siinä toimivat asiantuntijat tulivat tutuiksi. Toiminnan ennakoitavuuden lisäksi ryhmätyöskentelyn turvallisuutta vahvistettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun (ei pvm.) turvallisemman tilan periaatteisiin sitoutuen sekä niistä yhdessä keskustellen. Keskustelun kautta ryhmätyöskentelyn alussa luotiin yhteiset tärkeät periaatteet ryhmätyöprosessille.  

Esalan (2025) mukaan työ on yksilölle muutakin kuin toimeentulon lähde. Se on keskeinen osa identiteettiä ja sen kautta yksilö liittyy osaksi yhteisöä. Pitkään jatkuessaan työttömyydellä on negatiivisia vaikutuksia yksilön mielenterveyteen, yksilö voi kokea arvottomuutta, riittämättömyyttä sekä epäonnistuneensa. 4T-hankkeen kulttuuri- ja hyvinvointiteemaisissa työpajoissa huomioitiin nämä lähtökohdat. Taide-, kulttuuri- ja luontolähtöinen työskentely mahdollisti itseilmaisun laajentamisen, omien ajatusten, tunteiden ja kokemusten näkyväksi tulemisen turvallisessa ympäristössä myös ilman sanoja. Osallistujien tarpeet huomioiviin valmennustapaamisiin osallistuneet kokivat, että rohkeus ja luottamus omaan itseen ja mahdollisuuksiin vahvistuivat, mikä on pohja arjessa tehtäviin ja omaa terveyttä edistäviin muutoksiin.  Työpajatoiminnan muotoilu kohderyhmän yksilölliset tarpeet huomioiden on avainasemassa työttömien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa.