Miten vihreä siirtymä liittyy työllistymisen mahdollisuuksiin?  

Vihreä siirtymä ei ole vain ympäristötavoite, vaan  koko Suomen talouden etu, se parantaa kilpailukykyämme ja rakentaa hyvinvointiamme planeetan kantokyvyn rajoissa (Ympäristöministeriö, ei pvm.). Keski-Suomi on saanut 47,2 miljoonaa euroa EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, jolla tuetaan alueen elinkeinojen monipuolistamista ja vihreää siirtymää alueilla, joilla turpeen energiakäytöstä luopuminen vaikuttaa eniten (Keski-Suomen liitto, ei pvm.).   

Keski-Suomessa pitkäaikaistyöttömyys on ollut useana vuotena kasvussa ja juuri työttömyyden pitkittyminen pitäisi katkaista, mutta toisaalta työttömille tarjottavien aktivointipalveluiden määrää on vähennetty (Työllisyyskatsaus, 2025). Työllisyystilanteeseen vaikuttavat monet asiat, ja maailmanlaajuiset kriisit heijastuvat keskisuomalaistenkin arkeen. Työttömyyden ratkaiseminen vaatii kohdennettuja työllisyyspalveluita ja koulutusohjelmia, sillä vihreä siirtymä mahdollistaa uusia koulutuspolkuja ja työmahdollisuuksia.   

4T-hankkeessa tuetaan keskisuomalaisia työttömiä ja työttömyysuhan alla olevia nuoria ja aikuisia sopeutumaan vihreään siirtymään ja löytämään uusia mahdollisuuksia. Työttömien tukemisessa tärkeää on kokonaisvaltainen, toimijuutta ja osallisuutta vahvistava lähestymistapa, jossa keskeistä on tukea niin hyvinvointia, taitoja kuin uskoa tulevaisuuteen. 4T-hankkeen työpajat ja valmennukset herättelevät osallistujia lähestymään omaa tilannetta ja toimintaympäristöä uusista näkökulmista. Näköaloja tulevaisuuteen -pajakävelyt, Hyvinvointi-työpajat ja -valmennukset, Digitaitopäivät sekä Tulevaisuus-työpajat tarjoavat jokainen erilaisia herätteitä ja sysäyksiä oman tulevaisuuden rakennusaineiksi. 

Työpaikat löytyvät yrityksistä 

Suomen elinkeinoelämä ja etenkin kasvu tukeutuu vahvasti yrityksiin. Yritysten määrällä mitattuna alkutuotannossa on selkeästi eniten yrityksiä, sillä Suomen 580 048 yrityksestä 124 783 on maa-, metsä- ja kalatalouden yrityksiä, siis 21,5 prosenttia kaikista yrityksistä (Kuvio 1). Nämä usein pienet yritykset ovat paikallisen elinvoimaisuuden kannalta merkittäviä ja yrittäjät ovat aktiivisia kuntalaisia, jotka tarjoavat myös kausitöitä paikallisille. Keväällä 2025 Keski-Suomen työttömien määrä laski eniten juuri maatalous- ja metsätyöntekijöiden keskuudessa, -10,6 prosenttia (Työllisyyskatsaus, 2025). 

Millaisia mahdollisuuksia vihreä siirtymä tarjoaa keskisuomalaisille, vai nähdäänkö vihreä siirtymä ja ilmastokeskustelu vain poliittisena puheena? Vihreä siirtymä ja hiilineutraaliustavoitteet asettavat haasteita erityisesti maakuntien asukkaille ja taakanjakosektorille, kuten liikenteeseen ja maatalouteen. Millaisia ajatuksia tulevaisuudesta on karstulalaisella koneyrittäjällä tai saarijärveläisillä nuorilla?

Mitä on vihreä siirtymä?

1️. Ilmastonmuutoksen torjunta: Vihreä siirtymä tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden vähentämistä, uusiutuvan energian lisäämistä ja hiilineutraaliuden tavoittelua.

2️. Kiertotalous ja resurssitehokkuus: Materiaalien kierrätys, vähäpäästöinen tuotanto ja jätteen vähentäminen ovat keskeisiä keinoja luonnonvarojen säästämiseksi.

3️. Kestävä liikenne: Sähkö- ja biokaasuautot, julkisen liikenteen kehittäminen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen vähentävät päästöjä.

4️. Vihreät investoinnit ja innovaatiot: Yritykset ja yhteiskunta kehittävät uutta teknologiaa, kuten hiilensidontaa, energiatehokkaita ratkaisuja ja kestäviä tuotantomenetelmiä.

5️. Reilu muutos ja työllisyys: Vihreä siirtymä tukee uusien työpaikkojen syntymistä vihreillä aloilla, kuten uusiutuvassa energiassa, kiertotaloudessa ja ympäristöteknologiassa, pitäen huolta luonnon monimuotoisuudesta.

(Ympäristöministeriö, ei pvm.)

Luonto inspiroi uuteen ajatteluun – Vihreän siirtymän pajakävelyt

Kevättalvella Jamkin 4T-projekti järjesti työpajojen sarjan Saarijärvellä ja Karstulassa, Hankasalmella prosessi alkaa syksyllä. Aloitamme prosessin ulkotyöpajoin eli pajakävelyin. Näissä pajakävelyissä annetaan osallistujille tilaa hengittää ja ajatella, sillä emme kokoonnu neuvotteluhuoneissa, vaan astumme ulos luontoon havainnoimaan tuttua lähiympäristöä uudesta näkökulmasta.

Tavoitteena on tukea havainnoimisen taitoa, jotta arjen tutuissa maisemissa havaittaisiin uusia asioita. Osallistujien kanssa pohdimme luonnossa vihreän siirtymän merkitystä, turvetuotannon päättymistä ja uusia mahdollisuuksia. Kävellessä tuttu metsä ja kotiseutu eivät ole vain maisemaa, vaan ne ovat muutoksen ja uusien ratkaisujen lähtökohtia. Vihreää siirtymää lähestyttiin henkilökohtaisesti, pohtien mitä se tarkoittaa juuri itselle, sinulle ja minulle. Nuotiolla eväitä syödessä keskustelut kulminoituivat tuulivoimaan ja yhteiskunnan sähköistymiseen. Käytännössä fossiilitaloudesta irtaantuminen ei vaikuta olevan aivan oikeudenmukaista. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja kestävä kehitys eivät ole vain globaaleja megatrendejä – ne vaikuttavat paikallisesti, jokaisen arjessa. Vihreää siirtymää on lähestytty henkilökohtaisesti, pohtien mitä se tarkoittaa juuri itselle, sinulle ja minulle. Nuotiolla eväitä syödessä keskustelut ovat kulminoituneet tuulivoimaan ja yhteiskunnan sähköistymiseen, käytännössä fossiilitaloudesta irtaantuminen ei vaikuta olevan aivan oikeudenmukaista. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja kestävä kehitys eivät ole vain globaaleja megatrendejä – ne vaikuttavat paikallisesti, jokaisen arjessa.

Luonto auttaa avautumaan ja heittäytymään keskusteluihin, ja pajakävelyt ovat osallistujille myös hyvinvointia lisääviä kokemuksia. Liikkuminen luonnossa, ajatusten jakaminen ja tulevaisuuden visioiminen yhdessä auttaa näkemään muutoksessa mahdollisuuksia, ei vain uhkia. Näissä hetkissä on konkretisoitunut vihreän siirtymän ydin: muutos alkaa ymmärryksestä, ja ymmärrystä voi syventää näkemällä tutussa luontoympäristössä uudenlaisia mahdollisuuksia.

Luonnossa luovasti kohti oman arjen hyvinvointia

Luonnossa toteutetut pajakävelyt tarjoavat luontevan tilanteen pohtia ja keskustella yhdessä myös luonnossa liikkumisesta ja omaan hyvinvointiin vaikuttavista asioita. Luontoa moniaistisesti havainnoiden keväinen puro, lumen alta paljastuvan maantuoksu ja metsän vaihettuminen herättivät osallistujia keskustelemaan vuodenajoista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Karstulassa vaihtelevassa metsämaastossa liikuttaessa jokainen valitsi oman reittinsä taukopaikalle.

Kuten arjessamme teemme päivittäin kymmeniä valintoja sen enempää pohtimatta, teimme kukin kävellessämme huomaamattamme erilaisia ratkaisuja kuten mihin astua, miltä puolelta puun ohittaa tai mihin päin lopulta kuljemme. Luonnossa liikkuessamme saamme nauttia luonnon hyvinvointivaikutuksista, joita on viime vuosina tutkittu laajasti. Tutkimustulokset muun muassa vahvistavat, että luonnolla on stressiä lievittävä ja mielialaa kohottava vaikutus (Tyrväinen ym., 2024.). Seuraavissa 4T-työpajoissa keskitymme omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen ja digitaitojen kehittämiseen.