Opiskelijat istuvat ruudun ääressä, kamerat ovat kiinni ja keskustelu hiipuu. Opetuksen edetessä keskittyminen rakoilee, ajatukset alkavat harhailla ja paikallaanolo puuduttaa kaikkia osapuolia. Tilanne on monelle tuttu. Silloin merkittävin pedagoginen teko voi olla ohjata opiskelijoita liikkumaan.
Opettajien mukaan liikkeen lisääminen etäopetukseen on pedagoginen ratkaisu, joka tukee oppimisen kannalta keskeisiä tekijöitä ja on osa laadukasta oppimiskokemusta. Vaikka liikkeen sisällyttäminen etäopetukseen edellyttää hieman enemmän ennakointia, käytännön ratkaisut ovat usein yksinkertaisia ja helposti toteutettavissa. Usein toiminta näkyy myös kiitoksena opiskelijoilta saadussa palautteessa. Tässä artikkelissa esitellään korkeakouluopettajien näkemyksiä ja käytännön esimerkkejä liikkumisesta osana verkossa tapahtuvaa oppimista.
Liikkuminen tukee oppimista myös verkossa
Digitaaliset työkalut ja toimintaympäristöt ovat yhä keskeisemmässä roolissa oppimisessa ja opiskelussa (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2023). Samaan aikaan verkko-opetuksen yleistyessä opiskelijoiden arjessa korostuvat vähäinen liikkuminen ja runsas paikallaanolo (Pohjola ym., 2024; THL, 2025). Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan jopa kolmannes opiskelijoista istuu arkipäivisin vähintään 12 tuntia (Pohjola ym., 2024). Pitkäaikainen yhtäjaksoinen istuminen on terveysriski riippumatta siitä, täyttyvätkö liikkumisen suositukset vai eivät (Pesola ym., 2016).
Opetuksen fyysisesti aktiivisen tauottamisen ja liikkeen lisäämisen puolesta on paljon tutkimusnäyttöä ja siihen tulisi kiinnittää huomiota myös etäopetuksen osalta (Holm ym., 2023). Hyvinvointi- ja terveysvaikutusten lisäksi liikkuminen tukee opiskelukykyä ja keskeisiä oppimisen edellytyksiä, kuten aivoterveyttä ja kognitiivisia edellytyksiä, keskittymistä, oppimiseen kiinnittymistä ja opiskeluviihtyvyyttä (Syväoja & Takalo ym., 2024, YTHS, 2024). Jo yksittäinen liikkumishetki voi parantaa vireystilaa ja toiminnanohjausta (Hänninen & Syväoja, 2024).
Tietoisuus paikallaanolon haitoista ja tauottamisen hyödyistä on haastanut opettajia pohtimaan, millaisin pedagogisin ratkaisuin etäpäiviin voitaisiin lisätä liikettä ja toiminnallisuutta. Etäopetuskäytänteiden kehittäminen näkyy myös Liikkuvan opiskelun Nykytilan arvioinnissa: lukuvuonna 2023–24 noin kolmasosa korkeakouluista arvioi paikallaanolon tauottamisen toteutuvan verkko-opetuksessa vähintään hyvin (n=19), ja lukuvuonna 2025–26 osuus oli noussut yli puoleen (n=13) (Liikkuvan opiskelun Seuranta-Virveli korkeakouluille, 2026).
Toisen asteen ja korkeakoulujen opettajien näkemyksiä ja kokemuksia liikkumista sisältävästä pedagogiikasta selvitettiin osana Liikkuva opiskelu -toimintaa. Haastatteluista ilmoitettiin Liikkuvan opiskelun viestinnässä ja halukkaat opettajat saivat ilmoittautua mukaan. Haastattelut järjestettiin talvella 2025, ja haastateltavina oli yhteensä 10 opettajaa ammatillisesta opettajakorkeakoulusta, ammattikorkeakoulusta, lukiosta ja ammattikoulusta. Haastatteluaineistosta nousi esiin kolme keskeistä teemaa, joita tarkastellaan erillisissä artikkeleissa. Tämä verkkopedagogiikkaa käsittelevä artikkeli on niistä ensimmäinen.
Selkeä ohjeistus ja turvallinen ilmapiiri rohkaisevat liikkumaan
Opettajien kokemusten perusteella liikkeen lisääminen ja säännöllinen paikallaanolon tauottaminen verkko-opiskelussa tukevat opiskelijoiden vireystilaa, keskittymistä, vuorovaikutusta ja aktiivista osallistumista. Oikein toteutettuna toiminnallisuus vahvistaa myös yhteisöllisyyttä ja luo myönteistä ilmapiiriä.
”Myös etäopetuksessa toiminnallisuus luo yhteisöllisyyttä. Se on opiskelijoista ehkä aika yllättävääkin, että tehdään sellaisia juttuja, että minä vaikka ohjaan heitä liikkeeseen, vaikka ”pitäisi” vaan istua ruudun ääressä.”
Liikkumista sisältävä verkkopedagogiikka vaatii jonkin verran suunnittelua, mutta ei tarvitse suuria valmisteluja onnistuakseen. Haastatteluissa opettajat toivat esiin ennakoinnin merkityksen. Liikkumiseen kannustavat tehtävät ja tauot on hyvä aikatauluttaa etukäteen sekä kertoa opiskelijoille niiden tarkoitus. Opiskelijoiden osallistumismotivaatio kasvaa, kun he tietävät, mitä on tulossa ja miten toiminta liittyy opiskeluun.
”Esimerkiksi viime verkkolähipäivässä me opettajat kerroimme etukäteen, että tiettyyn aikaan iltapäivästä on liikeosuus, jolloin kaikki sulkevat kamerat ja lähtevät liikkeelle. Annoimme ihan selkeän ohjeistuksen, että kauanko se kestää ja mitä tapahtuu sen jälkeen, kun kaikki palaavat koneille. Eli etukäteen ohjeistettiin ja siitä tuli ihan valtavan hyvä palaute.”
Opettajien mukaan lähiopetukselle tyypillisten spontaanien kohtaamisten ja ilmeiden puuttuessa vuorovaikutuksen rakentaminen vaatii verkossa eri tavalla tietoista panostusta. Ennakkosuunnittelu ja selkeä ohjeistus esimerkiksi siitä, milloin kamerat pidetään auki ja milloin ne voi sulkea, pitävät raamit kasassa ja lisäävät psykologisen turvallisuuden tunnetta. Haastateltavat kokivat, että kameran sulkeminen mahdollistaa usein vapautuneemman liikkumisen ja ilmapiirin. Kontrolloinnista pitää päästää vähän irti ja hyväksyä se, että osallistumisen ei tarvitse olla näkyvää ollakseen merkityksellistä.
”Ja muutenkin etänä välillä ihan kannustan, että hei nyt on seuraava puoli tuntia semmoinen, että pistetään kamera kiinni, niin voitte oikein irvistellä ja liikkua siellä vähäsen. Että nyt saa huojuu, heiluu ja olla. …Turvallisen tilan luominen vaatii tietoisia toimia vetäjältä, jotta toiminnallinen työskentely on mahdollista.”
Tauottamisen erilaiset pedagogiset tavoitteet
Haastatteluissa tauko nousi keskeisenä ja helposti toteutettavana keinona tuoda liikettä ja vireyttä etäopiskeluun. Opettajien konkreettisina esimerkkeinä fyysisesti aktiivisista tauoista olivat lyhyet aktivoivat tehtävät, kuten kevyet liikkeet (“viisi kyykkyä nyt”) ja taukotarrojen käyttö dioissa. Haastatteluissa korostui myös palautumisen merkitys ja sitä tukevat käytänteet. Opettaja voi esimerkiksi kannustaa opiskelijoita tauolla hyvinvointitekoon, jota reflektoidaan myöhemmin chatissa, tai muistuttaa pitämään tauot erillään ryhmätyöskentelystä, jotta ne tarjoavat aidon mahdollisuuden palautumiseen. Esille nousi myös pidennetyt lounastauot, joiden aikana opiskelijoita voi kannustaa ulkoilemaan, liikkumaan tai tekemään muuta palauttavaa ennen seuraavaa työskentelyjaksoa.
Eräs haastateltava toi esiin, että tauon ei tarvitse olla pelkkä tekninen katkos opetuksessa, vaan se voidaan nähdä pedagogisena tilana, joka tukee yhtäaikaisesti palautumista ja reflektiota. Suunnitelmallisten taukojen merkitys korostuu etäopetuksessa, kun opiskelijat työskentelevät usein yksin ilman jaettua fyysistä oppimisympäristöä. Tällöin niiden tavoitteet ja sisältö tulee määrittää etukäteen: opiskelijan tulee tietää, mitä tauolta odotetaan ja miten se kytkeytyy oppimiseen.
” Ylipäätään taukoja pitää olla, niiden tulee olla riittävän pitkiä ja ohjeistus tauoille tulee olla selkeä.”
Haastatteluissa korostui myös kehollisuuden ja läsnäoloharjoittelun merkitys ajattelun ja oppimisen tukena. Eräs haastateltava kuvasi, kuinka harjoitukset voivat auttaa opiskelijoita irrottautumaan totutuista ajatusmalleista ja virittäytymään uudenlaiseen ajatteluun. Tällaiset hetket voivat mahdollistaa opiskelijoille pienen palautumisen ennen seuraavaan aiheeseen hyppäämistä, koska etätuntien välillä tauot saattavat jäädä olemattomaksi. Esimerkkeinä kehollisista läsnäoloharjoituksista nousivat ohjatut rentoutushetket, kehon asennon tietoinen muuttaminen ja erilaiset mielikuvaharjoitukset.
”…kun he tulevat siihen Zoomin tilaan, niin heillä onkin vastassa semmoinen dia mikä pikkuisen nyrjäyttää heidän ajatuksiaan. Vaikka esimerkiksi poutapilvitaivas ja sitten ohjeistuksena, että hengähdä hetki ja poimi rentoutumisen tueksi linkki, jonka löydät meidän yhteisestä chatista.”
Lisäksi osa opettajista muistutti, että työskentelyn tauottaminen, liikkuminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää myös itsenäisesti suoritettavilla verkkokursseilla. Hyvinvointiohjeet voivat olla osana opintojaksojen sisältöjä ja tehtävänantoja, jolloin ohjaus välittyy ilman opettajan läsnäoloa. Näin myös itsenäinen verkko-opiskelu voi välittää viestin siitä, että opiskelijan hyvinvointi ja palautuminen ovat osa opiskelua, eivätkä siitä erillisiä asioita.
Liike tarttuu ja innostaa
Haastatteluaineiston perusteella liikkeen hyödyntäminen on pedagoginen valinta, joka edellyttää hieman enemmän suunnittelua, selkeitä rakenteita ja vuorovaikutuksen rakentamista, mutta ennen kaikkea valmiutta tarkastella etäopetuksen käytäntöjä uudella tavalla. Parhaimmillaan liike ja toiminnallisuus rikastuttavat oppimiskokemusta ja tarjoavat erilaisia tapoja osallistua.
Opettajien puheissa toistui sama viesti: liikkumisen sisällyttäminen etäopetukseen ei vaadi suuria mullistuksia, vaan pieniä, tietoisia pedagogisia valintoja, hieman enemmän ennakointia ja rohkeutta kokeilla. Moni opettaja koki, että toiminnallisuus ei aina vaadi erillisiä harjoitteita, vaan se voi ilmetä pienissä arjen käytänteissä. Opiskelijoita voidaan kannustaa esimerkiksi vaihtamaan asentoa, kävelemään ja venyttelemään opetuksen aikana. Jos opettaja venyttelee, pyörittelee hartioita tai vaihtaa asentoa, se voi herättää ajatuksen: ”Noinkin voi tehdä.” Pienet keholliset eleet voivat tarttua ja innostaa toista kokeilemaan itsekin ilman, että asiasta tarvitsee edes sanoa mitään ääneen.
Toimivat käytännöt löytyvät harvoin valmiina, vaan ne rakentuvat vähitellen testaamisen, onnistumisten ja kömmähdysten kautta. Opettajat kannustivat jakamaan kokemuksia kollegoille. Hyvä idea leviää usein esimerkin kautta ja antaa toisellekin rohkeuden toimia.
Vinkit liikkumisen ja toiminnallisuuden lisäämiseen etäopetuksessa
- Suunnittele ja rytmitä toiminta: Aikatauluta liike- ja taukohetket ja kerro niiden tavoite etukäteen. Rakenna selkeä rytmi ja luo toistuvia rutiineja: milloin liikutaan ja milloin työskennellään yhdessä.
- Rakenna turvallinen osallistumisen tila: Sovi kamerakäytännöt selkeästi ja mahdollista liikkuminen ilman jatkuvaa näkyvyyttä. Varmista opiskelijoilta, että osallistuminen tuntuu turvalliselta.
- Pohdi taukojen pedagogiset tavoitteet: Suunnittele tauoille sisältö (liikkumishetki, rentoutuminen, reflektio) ja kytke tauon toiminta takaisin opiskeluun.
- Tue vuorovaikutusta ja osallistumista: Luo tilaa kokemusten jakamiselle ja mahdollista erilaisia vuorovaikutuksen tapoja. Pyydä opiskelijoita mukaan opetusryhmän yhteisten käytäntöjen suunnitteluun ja toteutukseen. Pyydä myös palautetta.
- Näytä esimerkkiä ja normalisoi liike: Pyörittele hartioita, venyttele ja vaihda asentoa opetuksen aikana.
- Huomioi myös itsenäinen opiskelu: Kannusta paikallaanolon tauottamiseen ja liikkumiseen myös verkossa toteutetuilla opintojaksoilla. Sisällytä ohjaus tehtävänantoihin.
- Hyväksy keskeneräisyys ja epävarmuus: Aloita pienestä, kokeile rohkeasti ja rakenna itselle sopivia käytänteitä vähitellen.
- Jaa kokemuksiasi: Kerro kollegalle ja innosta muita. Oman esimerkin voima on suuri – se voi rohkaista toisia kokeilemaan ja kehittämään omaa opetustaan eteenpäin.
Kiitokset
Kiitämme lämpimästi kaikkia haastatteluihin osallistuneita opettajia heidän ajastaan, kokemuksistaan ja käytännön esimerkeistään. Haastatteluihin osallistui opettajia ammatillisesta opettajakorkeakoulusta, ammattikorkeakouluista, lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista. Heidän näkemyksensä ovat olleet keskeisessä roolissa tämän artikkelin rakentumisessa.
Liikkuva opiskelu
Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu kuuluvat Liikkuvat-kokonaisuuteen, jonka avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä.
Liikkuvassa opiskelussa edistetään opiskelijoiden liikkumista, hyvinvointia ja opiskelukykyä toisella asteella ja korkeakouluissa. Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä, joka on yhteydessä opintojen sujumiseen, hyvinvointiin ja tulevaan työkykyyn.
Ohjelmien strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ja niitä koordinoi Likes Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.