Paikallistasolla toimivat koordinaattorit ovat avainroolissa Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -toiminnan toteutuksessa, kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa. Koordinaattoreiden työpanos on yksi keskeisimmistä menestystekijöistä liikunnallisen toimintakulttuurin rakentamisessa ja vakiinnuttamisessa varhaiskasvatusyksiköihin, peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin.
Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmilla on jokaisella oma koko maan kattava koordinaattoriverkosto. Koordinaattorit tekevät työtään hyvin vaihtelevissa toimintaympäristöissä. Varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen toimintaa koordinoivat vastaavat usein toiminnan kuntatason kehittämisestä. Kunnan koko vaikuttaa luonnollisesti työn laajuuteen ja luonteeseen. Siinä missä yksi koordinaattori voi keskittyä yhden organisaation toimintakulttuurin kehittämiseen, on toisella vastuullaan yli sata varhaiskasvatusyksikköä tai koulua.
Koordinaattoreiden toimintaympäristö on moninainen myös toisella asteella. Osa koordinoi ammatillisten oppilaitosten toimintaa, osa lukioiden ja osa molempien toimintaa. Liikkuva opiskelu -koordinaattorin työ voi lisäksi ulottua koulutuksenjärjestäjän toiminnan mukaisesti useamman kunnan alueelle. Huolimatta vaihtelevista toimintaympäristöistä koordinaattoreiden työnkuva on suurelta osin samankaltainen.
Koordinaattoreiden työnkuvaa selvitettiin osana ohjelmien seurantaa syksyllä 2022 ja keväällä 2023 (Turunen ym. 2023; Rajala ym. 2023; Kämppi ym. 2023). Kyselyyn vastasi 75 Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnan koordinaattoria 69 kunnasta, 69 Liikkuva koulu -toiminnan koordinaattoria 62 kunnasta ja 48 Liikkuva opiskelu -toiminnan koordinaattoria edustaen 39 koulutuksenjärjestäjää. Tässä artikkelissa kuvataan lasten ja nuorten liikkumisen edistämistä ja sen koordinointia kyselyyn vastanneiden kuntien ja koulutuksenjärjestäjien osalta.
Koordinointiin käytettävää työaikaa ei useinkaan ole määritelty
Varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen koordinaattorit työskentelevät kunnan sivistyspalveluissa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulosalueilla (Turunen ym. 2023; Rajala ym. 2023). Myös toisen asteen koordinaattoreista hieman yli puolet työskentelee kunnan palveluksessa, heistä suurin osa sivistyspalveluissa (Kämppi ym. 2023). Koordinointityö oli yleisimmin osa koordinaattoreiden kokonaistyönkuvaa.
Hieman yli puolet varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen sekä 40 prosenttia toisen asteen oppilaitosten liikkumista edistävää toimintaa koordinoivista ilmoittaa, että koordinointiin käytettävää työaikaa ei ole määritelty. Vain harva käyttää yli 70 prosenttia työajastaan koordinaattorin työtehtäviin. (Turunen ym. 2023; Rajala ym. 2023; Kämppi ym. 2023.)
Suurin osa Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva opiskelu -koordinaattoreista ei koordinoi muuta liikkumista edistävää kehittämistoimintaa. Liikkuva koulu -toiminnan koordinaattoreista sen sijaan reilusti yli puolet vastaa myös esimerkiksi Harrastamisen Suomen mallin tai Opetushallituksen rahoittaman kerhotoiminnan koordinoinnista. (emt.)
Koordinaattorit vastaavat toiminnan suunnittelusta ja seurannasta
Kaikkien koordinaattoreiden yleisimpiä työtehtäviä ovat toiminnan suunnittelu ja seuranta sekä viestintä. Liikkuvan varhaiskasvatuksen ja Liikkuvan koulun koordinaattorit kannustavat varhaiskasvatusyksiköitä ja kouluja toiminnan itsearviointiin. Toisella asteella tapahtumat korostuvat liikkumista edistävässä toiminnassa, mikä näkyy myös koordinaattorin työnkuvassa. (Turunen ym. 2023; Rajala ym. 2023; Kämppi ym. 2023.)
Varhaiskasvatuksen koordinaattoreiden yksi tärkeimmistä työtehtävistä on yksiköiden lähituki. Myös toisen asteen koordinaattorit kertovat yhdeksi keskeisimmistä työtehtävistään oppilaitoskohtaisen Liikkuva opiskelu -tiimin koordinoinnin. (Turunen ym. 2023; Kämppi ym. 2023.) Sen sijaan peruskoulujen koordinaattoreista vain noin kuudesosa pitää koulujen lähitukea yhtenä keskeisimmistä työtehtävistään (Rajala ym. 2023). Lähituki koetaan tärkeäksi varhaiskasvatusyksiköissä, kouluissa ja oppilaitoksessa ja siihen olisi hyvä löytää resursseja.
Yhteistyön toivotaan tiivistyvän hyvinvointialueiden kanssa
Koordinaattorit tekevät yhteistyötä kunnan sisällä ja toimivat myös kuntatasoa laajemmissa verkostoissa. He tekevät hyvin yleisesti tiivistä yhteistyötä kunnan liikunta- ja vapaa-aikatoimen kanssa. (Turunen ym. 2023; Rajala ym. 2023; Kämppi ym. 2023.) Yhteistyön avulla turvataan toiminnan resursseja esimerkiksi liikuntatiloihin, -välineisiin sekä liikunnanohjaukseen liittyen.
Liikuntatoimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi olisi tärkeää pyrkiä vielä monialaisempaan paikalliseen kumppanuuteen. Esimerkiksi hyvinvointialueiden kanssa kaikki koordinaattorit toivovat lisää yhteistyötä. Yhteistyö neuvoloiden ja opiskeluhuollon kanssa on tärkeää vähän liikkuvien lasten ja nuorten tavoittamiseksi toiminnan pariin. Hyvinvointialueen kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu jatkossa, sillä sen kautta on mahdollista tukea terveydenhuollon ammattilaisten osaamista liikkumisen edistämisessä ja tietoisuuden lisäämistä liikkumisen merkityksestä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistyössä.
Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmien valtakunnalliset verkostot kokoontuvat säännöllisesti 3–4 kertaa vuodessa. Verkostotoiminta mahdollistaa koordinaattoreille vertaistuen ja hyvien käytänteiden jakamisen oman työn tueksi. Koordinaattoreille on tarjolla myös Liikunnan aluejärjestöjen ylläpitämiä alueellisia verkostoja. Laajasti verkostomainen toimintatapa tukee toimintakulttuurin muuttamista liikkumista mahdollistavaksi niissä organisaatioissa, joissa lapset ja nuoret viettävät suuren osan arkipäivistään (ks. Isoaho & Summanen 2019; Siekkinen ym. 2023; Hentunen ym. 2022).
Koordinaattorin työnkuvan vakinaistaminen on vielä harvinaista
Liikkumista edistävän toiminnan kuntakoordinaatio on muotoutumassa osaksi kunnan rakenteita. Peruskoulujen toimintaa koodinoivien työtehtävä on vakinaistettu yleisimmin: neljännes kunnista on vakinaistanut tehtävän ja kuudessa prosentissa vakinaistaminen on suunnitteilla (Rajala ym. 2023). Varhaiskasvatuksen puolella noin neljäsosa kunnista on vakinaistanut koordinaattorin tehtävän tai vakinaistaminen on suunnitteilla (Turunen ym. 2023). Toisella asteella vakinaistaminen on harvinaisempaa (Kämppi ym. 2023).
Paikallistasolla on hyvä miettiä liikkumisen mahdollisuuksia lapsille ja nuorille lisäävien erilaisten toimien yhteensovittamista. Jos eri toimien koordinointi on yhden ihmisen vastuulla, työtehtäviä kertyy kuitenkin helposti liikaa, mikäli tehtäviä ei ole huomioitu työajan suunnittelussa riittävällä tavalla. Lähes puolet kaikista koordinaattoreista koki, että heidän on vaikea selviytyä työtehtävistään suhteessa käytettävissä olevaan työaikaan (Turunen ym. 2023; Rajala ym. 2023; Kämppi ym. 2023).
Koordinaattorit ovat avainasemassa toiminnan pitkäjänteisessä kehittämisessä
Koordinaattorit ovat hyvin keskeisessä roolissa Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -toiminnan kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa paikallisella tasolla. Heidän toimintaympäristönsä ja resurssinsa ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Työajan ja tehtävien määrittely sekä resurssien varmistaminen näyttäytyvät koordinaattoreiden näkökulmasta myös arvostuksena heidän tekemäänsä työtä kohtaan. Johtotason sitoutumista ja resurssien kohdentamista tukee toiminnan säännöllisestä seurannasta ja arvioinnista kertyvä tieto. Riittävät resurssit koordinointiin auttavat tasoittamaan varhaiskasvatusyksiköiden, koulujen ja toisen asteen oppilaitosten välisiä eroja liikkumista edistävissä toimenpiteissä. Tällöin myös lapset ja nuoret ovat yhdenvertaisemmassa asemassa sen suhteen, millaisia liikkumisen mahdollisuuksia heillä arkipäivässään on.
Liikkumista edistävän koordinaattorin työnkuva on laaja ja monipuolinen. Koordinaattorit ovat verkostotyön osaajia, jotka toimivat yhä useammin myös perinteisen liikuntakentän ulkopuolella. Verkostomainen toteutustapa on osoittautunut yhdeksi liikkumista edistävien ohjelmien onnistumisista (Lehtonen & Hakamäki 2023) ja koordinaattorit ovat usein paikallistason verkoston avainhenkilöitä.
Liikkuva varhaiskasvatus
Liikkuva varhaiskasvatus kuuluu Liikkuvat-kokonaisuuteen, jonka avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä.
Liikkuvassa varhaiskasvatuksessa tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle liikkumisen ilo sekä riittävä päivittäinen fyysinen aktiivisuus. Ohjelma tarjoaa työkaluja, hyviä käytäntöjä ja tutkittua tietoa.
Liikkuvat-ohjelmien strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ja niitä koordinoi Likes Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
Liikkuva koulu
Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu kuuluvat Liikkuvat-kokonaisuuteen, jonka avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä.
Liikkuvissa kouluissa ajatellaan asioita uusilla tavoilla: esimerkiksi istutaan vähemmän, tuetaan oppimista toiminnallisilla menetelmillä, liikutaan välitunneilla ja kuljetaan koulumatkat aktiivisesti ja kestävästi. Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan.
Ohjelmien strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ja niitä koordinoi Likes Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
Liikkuva opiskelu
Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu kuuluvat Liikkuvat-kokonaisuuteen, jonka avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä.
Liikkuvassa opiskelussa edistetään opiskelijoiden liikkumista, hyvinvointia ja opiskelukykyä toisella asteella ja korkeakouluissa. Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä, joka on yhteydessä opintojen sujumiseen, hyvinvointiin ja tulevaan työkykyyn.
Ohjelmien strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ja niitä koordinoi Likes Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
