Liikkumista edistävän toiminnan vakiintumisen edellytyksiä

Liikkumista edistävän toiminnan paikalliseen koordinointiin on tärkeää osoittaa resursseja myös jatkossa, sillä toimintakulttuurin muutos vaatii suunnitelmallisuutta, aikaa ja jatkuvuutta kaikissa organisaatioissa.

Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmien tavoitteena on liikkumista tukeva toimintakulttuuri varhaiskasvatusyksiköissä, kouluissa sekä oppilaitoksissa. Liikkumista edistävän toiminnan tilaa selvitettiin toiminnan kunta- ja koulutuksenjärjestäjätasoisesta koordinoinnista vastaaville suunnatun kyselyn avulla syksyllä 2022 ja keväällä 2023 (Turunen ym. 2023; Rajala ym. 2023; Kämppi ym. 2023). Kyselyyn vastasi 75 Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnan koordinaattoria 69 kunnasta, 69 Liikkuva koulu -toiminnan koordinaattoria 62 kunnasta ja 48 Liikkuva opiskelu -toiminnan koordinaattoria edustaen 39 koulutuksenjärjestäjää. Tässä artikkelissa kuvataan lasten ja nuorten liikkumisen edistämistä kyselyyn vastanneiden kuntien ja koulutuksenjärjestäjien osalta. Kyselyt olivat osa Liikkuva varhaiskasvatus, koulu ja opiskelu -ohjelmien seurantaa.

Liikkuva varhaiskasvatus -toimintaa on lähes jokaisessa kunnallisen varhaiskasvatuksen toimipaikassa koordinaattorikyselyyn osallistuneissa kunnissa. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa toimintaa on vähemmän. (Turunen ym. 2023.) Samoin Liikkuva koulu -toimintaa toteutetaan yleisimmin kaikissa kunnan kouluissa ja useassa kunnassa toimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti jo monen vuoden ajan (Rajala ym. 2023). Myös Liikkuva opiskelu -toimintaa järjestetään laajasti ja oppilaitosten lähtökohdat toiminnan toteuttamiseksi koetaan hyviksi (Kämppi ym. 2023). Suurin osa koordinaattoreista kokee koordinoinnin sujuvan hyvin ja pitää lähtökohtia toiminnan toteuttamiseksi lupaavina.

Koordinointi ylläpitää ja yhtenäistää toimintaa

Koordinaattorit ovat tärkeässä roolissa, kun kehitetään ja vakiinnutetaan liikkumista edistävää toimintaa paikallisesti. Riittävät resurssit koordinointiin auttavat tasoittamaan varhaiskasvatusyksiköiden, koulujen ja toisen asteen oppilaitosten välisiä eroja liikkumista edistävien toimenpiteiden sisällön ja laajuuden suhteen.

Peruskoulujen toimintaa koordinoivien työtehtävä on vakinaistettu yleisimmin: neljänneksessä kunnista tehtävä on vakinaistettu (Rajala ym. 2023). Kunnista 14 prosenttia on vakinaistanut varhaiskasvatuksen koordinaattorin tehtävän ja toisella asteella vastaava osuus koulutuksen järjestäjistä on 16 prosenttia (Kämppi ym. 2023; Turunen ym. 2023).

Kirjauksista perusta suunnitelmallisuudelle ja toiminnan kehittämiselle

Johdon tuki sekä toiminnan kirjaaminen eri tason strategioihin ja suunnitelmiin tukee liikkumista edistävän toiminnan vakiintumista. Eritasoiset kirjaukset tukevat osaltaan toimintaan kohdentuvien resurssien turvaamista hankerahoituksen päättymisen jälkeen. Liikkumista edistävä toiminta varhaiskasvatuksessa on kirjattu lähes kaikkien kuntien varhaiskasvatussuunnitelmaan. Kirjaukset ryhmä- tai yksikkökohtaisiin toimintasuunnitelmiin on tehty noin kahdessa kunnassa kolmesta. (Turunen ym. 2023.)

Liikkuva koulu -toiminta on kirjattu lähes kaikkien koulujen lukuvuosittaiseen toimintasuunnitelmaan, mutta kuntatason opetussuunnitelmiin sen on kirjannut vain noin puolet kunnista. Koordinaattorit eivät välttämättä ole tietoisia kuntatason kirjauksista, sillä lähes kolmannes heistä ei osaa vastata kysymykseen koskien niitä. (Rajala ym. 2023.) Liikkuva opiskelu -toiminnan kirjaaminen on yleisintä lukuvuoden toimintasuunnitelmaan tai vuosikelloon. Kirjaukset paikalliseen opetussuunnitelmaan kurssisisältönä ja muuna toimintana ovat toiseksi yleisimpiä. (Kämppi ym. 2023.)

Vuonna 2023 on tapahtunut opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaympäristössä ja yhdyspinnoilla merkittävä muutos hyvinvointialueiden käynnistymisten myötä. Kaikilla opetuksen ja koulutuksen järjestäjillä tulisi olla laadittuna oma opiskeluhuoltosuunnitelma, johon myös liikkuminen ja sen edistäminen on kirjattu (Opetushallitus 2023a). Kirjaukset olivat vielä keväällä 2023 suhteellisen harvinaisia, sillä peruskoulujen osalta kirjaus löytyi vain viidenneksestä kunnista ja toisella asteella kolmannekselta koulutuksen järjestäjistä. Opiskeluhuoltosuunnitelmaan liittyvät kirjaukset olivat koordinaattoreille vieraita, sillä puolet heistä ei osannut vastata niitä koskevaan kysymykseen. (Rajala ym. 2023; Kämppi ym. 2023.)

Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -koordinaattorit ovat kuitenkin tehneet melko yleisesti yhteistyötä opiskeluhuollon kanssa (Rajala ym. 2023; Kämppi ym. 2023). Yhteistyön merkitys korostuu jatkossa, sillä sen kautta on mahdollista tukea terveydenhuollon ammattilaisten osaamista liikkumisen edistämisessä ja tietoisuuden lisäämistä liikkumisen merkityksestä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämistyössä.

Liikuntavastaavat ja tiimit tärkeitä kumppaneita koordinaattoreille

Varhaiskasvatusyksiköiden ja koulujen liikuntavastaavat sekä toisella asteella toimintaa kehittävä ja toteuttava tiimi ovat tärkeitä kumppaneita koordinaattoreille. Liikuntavastaavien nimeäminen on hyvin yleistä varhaiskasvatuksen toimipaikoissa ja kouluissa: 71 prosenttia kunnista nimeää liikuntavastaavat kaikkiin kunnallisen varhaiskasvatuksen toimipaikkoihin ja lähes puolet kaikkiin kouluihin. (Turunen ym. 2023; Rajala ym. 2023). Lisäksi 40 prosentissa kunnista on nimetyt Liikkuva koulu -vastaavat osassa kouluista (Rajala ym. 2023). Suurimmassa osassa oppilaitoksia on Liikkuva opiskelu -toimintaa kehittävä ja toteuttava tiimi tai ryhmä. Puolessa oppilaitoksista tiimi toimii kaikissa toimipisteissä ja neljänneksessä osassa toimipisteistä. (Kämppi ym. 2023.)

Liikuntavastaavien nimeäminen ja säännölliset tapaamiset tukevat vakiintumista. Liikuntavastaavien verkostossa on mahdollista jakaa kokemuksia ja ideoita sekä hyödyntää vertaisuutta toiminnan kehittämisessä. Vajaa kolmannes peruskoulujen ja toisen asteen koordinaattoreista arvioi lisäksi, että korvausten maksaminen vastuuhenkilöille tukee toiminnan vakiintumista (Rajala ym. 2023; Kämppi ym. 2023).

Henkilöstön osaamisen lisääminen juurruttaa toimintaa

Koordinaattoreiden mukaan liikkumista tukevan toiminnan vakiintumista edistää eniten varhaiskasvatuksen, koulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstön myönteinen suhtautuminen toimintaan. Henkilöstön kuormittuminen ja motivaation puute sekä sitoutumisen vaihtelevuus estävät eniten toiminnan vakiintumista. (Turunen ym. 2023; Rajala ym. 2023; Kämppi ym. 2023.) Sitoutumisen kannalta on tärkeää, että koko henkilöstön osallistumista liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämiseen tuetaan. Yksi keino tähän on henkilöstön osaamisen lisääminen koulutuksen kautta.

Koulutusten järjestäminen henkilöstölle on varsin yleistä. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle järjestetään useimmissa kunnissa koulutusta liikunnallisen toimintakulttuurin edistämisestä (Turunen ym. 2023). Peruskouluissa ja toisella asteella koulutus keskittyy toiminnalliseen opetukseen, jota hyödyntämällä on mahdollista vähentää koulu- ja opiskelupäivän aikaista paikallaanoloa. Kolme neljäsosaa kunnista ja toisen asteen koulutuksen järjestäjistä on järjestänyt toiminnallisen opetuksen koulutuksia henkilöstölle. Toiminnallisen opetuksen koulutusta kaivataan edelleen erityisesti yläkoulujen ja toisen asteen opetushenkilöstölle. (Rajala ym. 2023; Kämppi ym. 2023.)

Liikkumista edistävä toiminta tukee hyvinvointia monin tavoin

Liikkumisen edistäminen varhaiskasvatusyksiköissä, kouluissa ja oppilaitoksissa tukee lasten ja nuorten hyvinvointia monin tavoin. Erityisen tärkeää toiminta on niille, jotka liikkuvat vähän. Toiminnan yhdistäminen olemassa oleviin rakenteisiin, esimerkiksi peruskoulussa tehtäviin Move!-mittauksiin, tukee vakiintumista. Move! on lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn mittaus- ja palautejärjestelmä, joka koskee viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaita. Tavoitteena on ensisijaisesti auttaa oppilaita ja heidän perheitään ymmärtämään fyysisen toimintakyvyn yhteydet kokonaisvaltaiseen terveyteen. (Opetushallitus 2023b.)

Puolet kunnista on huomioinut toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa Move!-polun kehittämisen. On siis suunniteltu, kuinka Move!-mittausten tulosten perusteella erityisesti vähän liikkuvia lapsia ja nuoria voitaisiin ohjata liikuntapalveluiden piiriin (Rajala ym. 2023). Kunnan Move!-polun rakentaminen tarjoaa myös yhteistyön mahdollisuuksia hyvinvointialueiden suuntaan. Hyvinvointialue, käytännössä neuvolat ja opiskeluterveydenhuolto, ovat tärkeässä asemassa myös pienten lasten ja perheiden sekä opiskelijoiden tavoittamisessa toiminnan pariin.

Juuri julkaistujen Kouluterveyskyselyn tulosten (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023) mukaan osan lapsista ja nuorista hyvinvointia kuormittavat monet asiat ja tilanteen korjaaminen vaatii toimia sekä kouluyhteisöltä että opiskeluhuoltopalveluilta. Esimerkiksi oman terveydentilansa kokee keskinkertaiseksi tai huonoksi yläkoulussa sekä toisella asteella opiskelevista tytöistä reilu kolmannes ja pojista vajaa viidennes. Osuus on kasvanut Kouluterveyskyselyissä vuodesta 2015 alkaen, erityisesti tytöillä. Sen lisäksi, että liikkumista edistävällä toiminnalla saadaan tauotettua paikallaanoloa ja lisättyä liikettä, se voi vaikuttaa myös välillisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kouluissa ja oppilaitoksissa järjestetty yhteinen toiminta voi tarjota nuorille mahdollisuuksia esimerkiksi yhdessä tekemiseen ja lisätä koulu- tai opiskeluyhteisöön kiinnittymistä.