Nuorten aikuisten mielenterveysongelmat, kuten ahdistuneisuus, masentuneisuus ja stressi ovat kasvava huolenaihe meillä ja maailmalla (Twenge ym., 2019). Uusimman Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) (2024) mukaan opiskelijoiden psyykkisen kuormittuneisuuden kokemus on vähentynyt pandemian jälkeen vuodesta 2021, mutta edelleen jopa 29 prosenttia opiskelijoista koki merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Jopa kaksi kolmesta opiskelijasta kokee, etteivät YTHS:n mielenterveyspalvelut vastaa heidän tarpeisiinsa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2024). Positiivista on kuitenkin se, että opiskelijoiden kynnys hakea apua mielenterveysoireiluun on madaltunut ja motivaatio omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen on kasvanut.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Likesin MieliLiike-hankkeessa kehitetään ja tutkitaan mallia, jossa yhdistyvät matalan kynnyksen luonnossa liikkuminen (Hyvönen ym., 2023; Singh ym., 2023; Lubans ym., 2016) sekä käyttäytymisen muutosta ja psyykkistä hyvinvointia tukeva hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) -menetelmä (Gloster ym., 2020; Kangasniemi, 2015). Syksyn 2024 aikana moniammatillisen asiantuntijaryhmän avulla luotu MieliLiike-malli on suunnattu erityisesti psyykkisesti kuormittuneille tai ahdistuneille nuorille ja nuorille aikuisille. Toisaalta malli soveltuu ihan kaikille, sillä mielen hyvinvoinnista ja liikkumisesta huolehtiminen on osa tärkeitä itsensä johtamisen ja hyvinvointiosaamisen taitoja. Tämä artikkeli kuvaa mallin taustalla olevaa tutkimusnäyttöä, yhteiskehittämisen tuloksia ja MieliLiike-interventiotutkimusta, joka käynnistyy huhtikuussa 2025.
Näyttöön pohjautuvista menetelmistä hyötyjä mielelle ja keholle
Tutkimusten mukaan liikkuminen ja liikunta ennaltaehkäisevät ja hoitavat mielenterveysoireilua ja vahvistavat myös positiivista mielenterveyttä (Dale ym., 2019; Singh ym., 2023; White ym., 2024). Liikkumisen on havaittu olevan myönteisesti yhteydessä mm. itsearvostukseen, pystyvyyden tunteeseen ja kehonkuvaan (Dale ym., 2019). Liikkumisen on vastaavasti havaittu olevan yhteydessä vähäisempään stressiin, masennus- ja ahdistuneisuusoireiluun (White ym., 2024), sekä opiskelu-uupumukseen (Gerber ym., 2015). Liikunta mielenterveyden hoitokeinona on havaittu olevan vähintään yhtä hyvä verrattuna perinteiseen hoitoon, kuten psykoterapiaan ja lääkehoitoon (Singh ym., 2023). Myös suomalaisaineistoilla on havaittu, että vapaa-ajan liikunta ja itselle mielekkäät liikkumismuodot näyttäisivät tukevan mielenterveyttä (Appelqvist-Schmidlechner ym., 2020) ja itsetuntoa (Appelqvist-Schmidlechner ym., 2023).
Näyttöön pohjautuvassa HOT-menetelmässä hyödynnetään muun muassa arvoja ja tunteiden hyväksyntää (Gloster ym., 2020). Menetelmän soveltamista käytännön edistämistyössä kutsutaan myös arvo- ja hyväksyntäpohjaiseksi lähestymistavaksi (Kangasniemi & Kauravaara, 2016), joka kuvastaa yksittäisen menetelmän sijaan pikemminkin eräänlaista toiminnanfilosofiaa myös ammattilaisen näkökulmasta. Itselle tärkeiden asioiden ja arvojen tunnistaminen, niiden mukaan toimiminen ja tunteiden hyväksyntä tukevat mielenterveyttä (Brandolin ym., 2023; Kangasniemi, 2014) ja käyttäytymisen muutosta (Kangasniemi 2015). Lähtökohtaisesti on hyvä muistaa, että elämään kuuluu koko ihmisyyden tunnekirjo myönteisistä tunteista kielteiseksi koettuihin tunteisiin. Hyväksyvä, salliva ja myötätuntoinen suhtautumistapa omiin tunnereaktioihin vahvistaa hyvinvointia. Keskeistä on oppia, että tunteiden kanssa on mahdollista toimia ja tehdä hyvinvointia tukevia tekoja. Pienet hyvinvointia tukevat arjen teot ovat tärkeitä askeleita kohti muutosta. Ne mahtuvat arkeen muuttuvassa arjessa. (Kangasniemi, 2017).
Luontolähtöiset menetelmät ja luontoympäristö edistävät tehokkaasti mielen hyvinvointia ja terveyttä (Coventry ym., 2021). Luonnossa liikkuminen vähentää masennus- ja ahdistusoireita, lievittää stressiä, parantaa keskittymistä, sekä edistää mielialan myönteisiä muutoksia (Barragan-Jason ym., 2023). Jo lyhyetkin luontovierailut voivat alentaa stressitasoja ja edistää hyvinvointia (Tyrväinen ym., 2014). Asiantuntijat toteavat, että luonnossa liikkumista ja luontoympäristöä hyödynnetään opiskelijahuollossa vähän, vaikka sen terveysvaikutuksista on näyttöä. Luonnossa liikkuminen ei ole suorituskeskeistä, ja se houkuttelee liikkumaan eri tavalla kuin muut liikuntamuodot. Luonto tarjoaa liikkumisen lisäksi elämyksiä, elpymistä, yhteenkuuluvuutta, yhteisöllisyyttä, sekä saa aikaan tietoisia ja moninaisia aistituntemuksia.
Osallisuutta ja moniammatillista yhteistyötä
MieliLiike-mallia kehitettiin osallistavan toimintatutkimuksen avulla yhteistyössä alan tutkijoiden, käytännön asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa syyskaudella 2024. Osallistava toimintavaihe sisälsi moniammatillisen ryhmän kanssa kuusi tapaamista, jotka etenivät ongelman määrittelyn ja kontekstin ymmärtämisen kautta kohti konkreettisia ratkaisuja ja käytännön toimenpiteitä. Tämän artikkelin toinen kirjoittaja, Anu Kangasniemi, esitti idean luontoliikkumisen ja HOT-menetelmän yhdistämisestä mielenterveyden tueksi, sillä tätä mahdollisuutta ei ole riittävästi hyödynnetty. Olemassa olevan tutkimusnäytön pohjalta on jopa hullunkurista, että näitä elementtejä ei aktiivisesti hyödynnetä osana mielenterveyden edistämistä ja -hoitoa, ja mielenterveyden kenttää leimaa edelleen perinteiset sisällä tapahtuvat terapiat ja lääkityksen runsas käyttö. Samalla saataisiin tuettua fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa.
Olemassa olevan tutkimusnäytön pohjalta on jopa hullunkurista, että näitä elementtejä ei aktiivisesti hyödynnetä osana mielenterveyden edistämistä ja -hoitoa, ja mielenterveyden kenttää leimaa edelleen perinteiset sisällä tapahtuvat terapiat ja lääkityksen runsas käyttö.
Kangasniemi käynnisti kehittämisprosessin ja johti työryhmän työskentelyä. Osallistava kehittämisvaihe koostui kuudesta moniammatillisen ryhmän tapaamisesta, joissa edettiin ongelman määrittelystä ja kontekstin ymmärtämisestä kohti konkreettisia ratkaisuja ja käytännön toimenpiteitä. MieliLiike on osa Likesin Liikkumisen uudet innovaatiot -hanketta ja sen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Työryhmän tapaamisissa keskusteltiin ja käsiteltiin opiskelijoiden mielenterveyteen liittyviä haasteita. Erilaiset suorituspaineet, yksinäisyys, ahdistuneisuus, masennus ja stressi kuormittavat nuoria aikuisia ja heikentävät jaksamista sekä opiskelukykyä. Lisäksi opiskelijat kamppailevat neuropsykiatristen haasteiden, kuten ADHD:n ja keskittymiseen liittyvien vaikeuksien kanssa. Myös oman kehonkuvan ongelmat, kuten syömishäiriöt sekä arjenhallinnan vaikeudet ovat asiantuntijaryhmän mukaan yleisiä. Näitä ongelmia nousee esiin keskusteluissa vastaanotolla ja erilaisissa kohtaamistilanteissa opiskelijoiden kanssa.
Työryhmän asiantuntijat pohtivat, että syitä näihin ongelmiin ja haasteisiin voi löytyä erilaisista yksilöllisistä taustatekijöistä ja aiemmista kielteisistä kokemuksista, kuten lapsuuden turvattomuuden tai traumakokemuksista. Myös sosiaalisen median vaikutus, digitaalisuuden korostuminen, sosiaalisten kohtaamisten vähentyminen ja tukiverkostojen puute kuormittavat mieltä. Keskusteluissa nousivat esiin myös terveyskäyttäytymiseen liittyvät tekijät, kuten vähäinen liikunta, runsas istuminen ja päihteiden käyttö.
MieliLiike-malli – konkreettinen työkalu mielenterveyden tukemiseen
MieliLiike-malli sisältää konkreettisia kysymyksiä mielenterveyden edistämiseksi. Mallia voidaan käyttää erilaisissa opiskelijoiden kohtaamistilanteissa mm. opiskeluterveydenhuollon tai hyvinvoinnin edistämisen tukena yhdessä opettajan tai ammattilaisen kanssa. Malli on toimiva myös itsereflektion ja itsensä huolehtimisen välineenä ohjaten tekemään aktiivisia ja kehon tarpeita huomioivia valintoja oman jaksamisen tueksi arjessa.
Mallia testaava tutkimus toteutetaan keväällä 2025. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää MieliLiike-intervention soveltuvuutta ja hyväksyttävyyttä edistää opiskelijoiden mielenterveyttä luontoympäristön, liikkumisen ja HOT-taitojen avulla. Pilottitutkimuksessa tutkitaan tarkemmin myös sitä, millaisia vaikutuksia interventiolla on mm. osallistujien psyykkiseen hyvinvointiin, opiskelukykyyn, ahdistuneisuuteen, elpymiseen, palautumiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimus on kohdennettu erityisesti korkeakouluopiskelijoille, jotka kokevat psyykkistä kuormitusta, kuten stressiä ja ahdistuneisuutta sekä liikkuvat arjessaan riittämättömästi suhteessa liikkumisen suosituksiin.
MieliLiike – mielenterveyttä liikkumalla
Kiitokset MieliLiike-mallin kehittämisessä mukana olleelle moniammatilliselle asiantuntijaryhmälle: Kaija Appelqvist-Schmidlechner, Pauliina Husu, Jonna Ahvenkoski, Miia Häkkinen, Janne Koppinen sekä Jamkin Katriina Hyvönen ja Julija Chichaeva sekä Jyväskylän yliopiston terveystieteiden opiskelijat Inga Forsman ja Roosa Lindfors. Hankkeen viestinnästä vastaa Tiina Riuttanen.