Peruskoulun oppilaista ja toisen asteen opiskelijoista merkittävä osa liikkuu terveytensä kannalta liian vähän (Tuloskortti 2022, THL 2023). Varhaiskasvatusikäisistä lapsista puolestaan noin neljännes ei saavuta suositeltua liikkumisen määrää (Mehtälä ym. 2024). Varhaiskasvatusyksiköt, koulut ja toisen asteen oppilaitokset voivat tukea lasten ja nuorten liikkumista eri tavoin. Varhaiskasvatusyksiköiden ja peruskoulujen itsearviointien perusteella 44 prosentilla varhaiskasvatusyksiköistä ja 30 prosentilla peruskouluista oli kohdennettuja toimenpiteitä vähän liikkuvien lasten liikkumisen edistämiseen lukuvuonna 2023–24 (Hakonen ym. 2024a, Hakonen ym. 2024b).
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on lisätä liikkumista ja tukea liikunnallista elämäntapaa kaikissa ikäryhmissä. Hallitusohjelmaan on kirjattu erillinen liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollinen Suomi liikkeelle -ohjelma, johon on sisällytetty vahvasti myös liikuntaneuvonta ja sen edistäminen. (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58.)
Liikuntaneuvonnalla tarkoitetaan yksilöllistä, liikunta-alan tai terveydenhuollon ammattilaisen antamaa ohjausta liikunnalliseen elämäntapaan. Tavoitteena on vaikuttaa neuvontaan osallistuvan liikuntatottumuksiin ja löytää hänelle mieluinen tapa liikkua. (Tuunanen & Kivimäki 2021.) Lasten ja nuorten kohdalla varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen henkilöstöllä voi olla suuri rooli terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tunnistamisessa, liikkumisen puheeksi ottamisessa sekä liikuntaneuvonnan ja liikkumisen pariin ohjaamisessa.
Tässä artikkelissa kuvataan henkilöstön näkemyksiä liikuntaneuvontaan sekä siihen liittyviin asioihin heidän omassa työssään. Aineistona on varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen henkilöstöille toteutetut kyselyt, jotka olivat osa Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -toiminnan valtakunnallista seurantaa. Liikkuvan opiskelun (n=790) ja Liikkuvan koulun (n=1 229) kyselyt tehtiin keväällä 2024 ja Liikkuvan varhaiskasvatuksen kysely (n=1 222) syksyllä 2024. Tekstissä käytetyt sitaatit on poimittu kyselyyn osallistuneiden avoimista vastauksista.
Varhaiskasvatuksessa tuetaan perheiden liikkumista
Varhaiskasvatuksessa liikuntaneuvonta kohdentuu perheisiin. Liikkuva varhaiskasvatus -henkilöstökyselyyn vastanneista (n=1 222) 67 prosenttia oli sitä mieltä, että varhaiskasvatuksessa kannustetaan perheitä liikkumaan yhdessä. Noin puolet henkilöstöstä (48 %) arvioi, että keskustelu huoltajien kanssa lapsen liikkumisesta on osa rutiinia lapsenhakutilanteissa. Tulosten perusteella liikkumisen puheenottaminen on varhaiskasvatuksen henkilöstölle varsin luontevaa, sillä vain noin kuudennes (16 %) kertoi tarvitsevansa siihen koulutusta.
Yhteisesti sovitut käytännöt helpottavat liikkumisen esille ottamista perheiden kanssa. Liikuntaneuvontaan liittyvistä käytännöistä kysyttiin tarkemmin varhaiskasvatusyksikköjen Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnasta vastaavilta henkilöiltä (n=200). Heistä lähes puolet kertoi, että yksikössä on sovittu yhteiset käytännöt liikkumisen puheeksi ottamiseksi perheiden kanssa. Liikkumisen puheeksi ottaminen oli ollut toiminnan painopisteenä viimeksi kuluneen vuoden aikana kolmanneksessa (32 %) yksiköistä.
Lasten motoristen taitojen havainnointi on olennaista varhaiskasvatuksessa, jotta lapsille voidaan järjestää heidän taitotasolleen sopivia tehtäviä ja tukea näin heidän liikkumistaan. Henkilöstökyselyn tulosten mukaan lasten motoristen taitojen havainnointi oli ollut toiminnan painopistealueena kahdessa yksikössä kolmesta (77 %) viimeksi kuluneen vuoden aikana. Lähes yhtä monessa yksikössä (74 %) oli sovittu yhteinen käytäntö lasten motoristen taitojen havainnointiin. Lasten liikkumisen havainnointiin puolestaan oli yhteinen käytäntö 65 prosentissa yksiköistä.
Lasten liikkumista tukevista toimenpiteistä perheiden liikuntaneuvonta oli harvinaisinta. Perheiden liikuntaneuvonta oli ollut painopisteenä viimeksi kuluneen vuoden aikana vain joka seitsemännessä (14 %) yksikössä. Harvassa yksikössä (17 %) oli sovittu yhteinen käytäntö perheiden ohjaamisesta liikuntaneuvontaan.
”Vasussa käydään läpi lapsen liikkumista ja tarvittaessa annetaan tukea tai neuvoja.” (Varhaiskasvatuksessa työskentelevä)
Kyselyyn osallistuneilla Liikkuva varhaiskasvatus -vastuuhenkilöillä oli mahdollisuus tarkentaa käytäntöjä liittyen toimintatapoihin liikkumisen puheeksi ottamiseen ja perheiden ohjaamiseen liikuntaneuvonnan pariin. Vastauksissa korostui vasu-keskusteluiden merkitys. Vasu-keskustelut tarjoavat hyvän tilaisuuden keskustella myös lapsen ja perheen liikkumiseen liittyvistä asioista. Perheiden liikkumista tuetaan myös esimerkiksi erilaisilla tapahtumilla, ottamalla liikkuminen osaksi vanhempainiltoja, kertomalla kunnan tarjoamista liikuntamahdollisuuksista sekä jakamalla perheille erilaisia liikkumiseen liittyviä materiaaleja ja helppoja liikunnallisia leikkivinkkejä.
Liikkuvasta varhaiskasvatuksesta vastaavista henkilöistä puolet kertoi, että kunnassa on tarjolla liikuntaneuvontaa perheille, mutta lähes yhtä moni (46 %) ei osannut sanoa, onko palvelua tarjolla vai ei. Varhaiskasvatuksen rooli perheiden liikuntaneuvonnassa kiteytyy vastausten perusteella perheiden ohjaamiseksi liikuntaneuvonnan pariin, tiedon välittämiseksi sekä perheiden kannustamiseksi ja tukemiseksi.
Vastauksista nousi esille myös neuvolan kanssa tehtävän yhteistyön tärkeys. Neuvola on usein se taho, josta perhe ohjataan liikuntapalveluiden pariin. Liikkuva varhaiskasvatus -henkilöstökyselyyn vastanneista varhaiskasvatuksen johtajista (n=53) 45 prosenttia kertoi, että neuvolan kanssa tehdään satunnaista yhteistyötä. Vain muutama prosentti (4 %) kuvasi yhteistyötä jatkuvaksi.
Perusopetuksessa liikuntaneuvonta kytkeytyy osaksi Move!-prosesseja
Neljä viidestä (81 %) perusopetuksen parissa työskentelevästä oli sitä mieltä, että liikkumisen puheeksi ottaminen oppilaiden kanssa tuntuu luontevalta. Kyselyyn vastanneista koulujen Liikkuva koulu -vastuuhenkilöistä (n=174) puolet (49 %) kertoi liikkumisen puheeksi ottamisen olleen painopisteenä Liikkuva koulu -toiminnassa kuluneen vuoden aikana.
Peruskouluissa liikuntaneuvonnasta puhutaan erityisesti Move!-prosessin yhteydessä. Move! on viidennen ja kahdeksannen vuosiluokkien oppilaille tarkoitettu fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen mittaus- ja palautejärjestelmä (www.oph.fi/move). Move!-mittaukset toteutetaan vuosittain ja tulosten perusteella on mahdollista tavoittaa ja tunnistaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia lapsia ja nuoria ja tarjota heille mahdollisuutta liikuntaneuvontaan. Tämä edellyttää yhteisesti sovittuja toimintamalleja.
”Isoja askeleita ollaan ottamassa lähiaikoina oikeaan suuntaan.” (Perusopetuksessa työskentelevä)
Liikkuva koulu -henkilöstökyselyssä oli koulujen Liikkuva koulu -toiminnasta vastaaville (n=174) osoitettuja kysymyksiä Move!-prosesseista ja liikuntaneuvonnasta. Liikkuva koulu -vastaavista 40 prosenttia kertoi, että kunnassa on rakennettu Move!-prosessin polkua oppilaiden toimintakyvyn tukemiseksi ja vajaa kolmannes (30 %) ilmoitti, että oppilaiden ohjaamisesta liikkumisen pariin Move!-mittausten perusteella on sovittu yhteinen käytäntö. Huomattavaa on, että noin 40 prosenttia Liikkuva koulu -vastaavista ei osannut sanoa, onko kunnassa rakennettu Move!-prosessia tai sovittu, miten oppilaita ohjataan tulosten perusteella liikkumisen pariin.
Tulosten perusteella liikuntaneuvontaa ei ole koulussa kovin yleisesti tarjolla. Liikkuva koulu -vastaavista alle viidennes (17 %) raportoi oppilaille tarjolla olevasta yksilöllisestä tuesta, esimerkiksi personal trainer -toiminnasta, ja viidennes vähän liikkuville oppilaille tarjolla olevasta ryhmämuotoisesta toiminnasta.
Liikuntaneuvonta toisella asteella
Liikuntaneuvonnan tilasta toisella asteella ja korkeakouluissa on juuri ilmestynyt selvitys (Nirhamo & Siekkinen 2024), joka tavoitti noin viidenneksen kaikista Suomen lukioista ja puolet ammatillisista oppilaitoksista. Vastausten perusteella toisen asteen oppilaitoksista noin joka kymmenes lukio ja joka kolmas ammatillinen oppilaitos tarjoaa liikuntaneuvontaa opiskelijoilleen (Nirhamo & Siekkinen 2024).
Liikuntaneuvonta on yksi keino tukea opiskelijoiden opiskelukykyä ja sillä voi olla myönteisiä vaikutuksia myös opiskelijoiden tulevaan työkykyyn. Liikkuva opiskelu -henkilöstökyselyn tulokset kertovat, että valtaosa sekä lukioiden (72 %) että ammatillisten oppilaitosten (79 %) henkilöstöstä on huolissaan opiskelijoiden tämänhetkisestä opiskelukyvystä. Samalla opiskelijoiden tuleva työkyky huolestuttaa erityisesti ammatillisten oppilaitosten henkilöstöä, josta suuri osa (74 %) oli huolissaan opiskelijoidensa tulevasta työkyvystä.
”Keskustelemalla näitä asioita käydään läpi.” (Toisella asteella työskentelevä)
Henkilöstön kokemuksen mukaan opiskelijoiden opiskelukyvystä ei huolehdita suunnitelmallisesti opintojen edetessä läheskään kaikissa oppilaitoksissa. Lukioissa työskentelevistä 47 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelevistä 39 prosenttia katsoi, että opiskelijoiden opiskelukykyä edistetään koko opintopolun ajan.
Hieman yli puolet (63 %) henkilöstöstä kokee liikkumisen puheeksi ottamisen opiskelijoiden kanssa luontevaksi. Oppilaitosten Liikkuva opiskelu -vastuuhenkilöistä (n=67) noin puolet kertoi, että liikkumisen ja hyvinvoinnin puheeksi ottamista on painotettu Liikkuva opiskelu -toiminnassa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Noin kuudennes (16 %) vastuuhenkilöistä kertoi yksilöllisen liikuntaneuvonnan olleen toiminnan painopisteenä.
Kunnallinen ohjaus selkiyttäisi liikuntaneuvonnan käytäntöjä
Liikuntaneuvonnan polkuja kehitetään monessa kunnassa parhaillaan hankerahoituksen turvin. Kunnat ovat voineet hakea Suomi liikkeelle -ohjelman myötä avustusta perusopetuksen Move!-prosessien sekä eri ikäisten liikuntaneuvonnan kehittämiseen. (OKM 2024a; OKM 2024b.) Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset tukevat laadukkaan liikuntaneuvonnan kehittämistä kuntiin ja hyvinvointialueille (Tuunanen & Kivimäki 2021).
Henkilöstökyselyiden tulosten perusteella varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kaivattaisiin liikuntaneuvonnan tueksi tietoa kunnan tarjoamista liikuntapalveluista tai -ryhmistä sekä omaehtoisen liikkumisen mahdollisuuksista, joihin lapsia, nuoria ja perheitä voisi ohjata. Liikuntaneuvonnan kehittämisen tueksi kaivataan myös henkilöresursseja, yhteistä suunnitteluaikaa sekä konkreettista materiaalia monikielisyys huomioiden.
Perusopetuksessa toivotaan selkeää kunnallista ohjausta ja linjausta liikuntaneuvonnan ja Move!-prosessien kehittämiseksi. Myös liikuntaneuvonnan toimijat toisella asteella kokevat, että liikuntaneuvonnan palveluketjua pitäisi kehittää moniammatillisella ja systemaattisella yhteistyöllä (Nirhamo & Siekkinen 2024). Toimiva palveluketju, jossa kuvataan eri tahojen roolit, vastuut ja sovitut käytännöt, on yksi tärkeimpiä edellytyksiä onnistuneelle liikuntaneuvonnalle ja sen juurtumiselle (Tuunanen & Kivimäki 2021). Henkilöstökyselyiden tulosten sekä Liikkuvan varhaiskasvatuksen, koulun ja opiskelun seurantatietojen (Hakonen ym. 2024a; 2024b; 2024c) valossa yhteistyö liikuntaneuvonnan kehittämiseksi voisi olla tiiviimpää erityisesti neuvolan sekä opiskeluhuollon ammattilaisten suuntaan.
Liikkuva varhaiskasvatus
Liikkuva varhaiskasvatus kuuluu Liikkuvat-kokonaisuuteen, jonka avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä.
Liikkuvassa varhaiskasvatuksessa tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle liikkumisen ilo sekä riittävä päivittäinen fyysinen aktiivisuus. Ohjelma tarjoaa työkaluja, hyviä käytäntöjä ja tutkittua tietoa.
Liikkuvat-ohjelmien strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ja niitä koordinoi Likes Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
Liikkuva koulu
Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu kuuluvat Liikkuvat-kokonaisuuteen, jonka avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä.
Liikkuvissa kouluissa ajatellaan asioita uusilla tavoilla: esimerkiksi istutaan vähemmän, tuetaan oppimista toiminnallisilla menetelmillä, liikutaan välitunneilla ja kuljetaan koulumatkat aktiivisesti ja kestävästi. Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan.
Ohjelmien strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ja niitä koordinoi Likes Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
Liikkuva opiskelu
Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu kuuluvat Liikkuvat-kokonaisuuteen, jonka avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä.
Liikkuvassa opiskelussa edistetään opiskelijoiden liikkumista, hyvinvointia ja opiskelukykyä toisella asteella ja korkeakouluissa. Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä, joka on yhteydessä opintojen sujumiseen, hyvinvointiin ja tulevaan työkykyyn.
Ohjelmien strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ja niitä koordinoi Likes Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
