Suomalaisten vähäisestä liikkumisesta huolissaan olevat ilahtuivat uuden hallitusohjelman kirjauksista. Hallituksen tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä Suomi liikkeelle -ohjelmalla. Myös varsinaisen liikkumisohjelman ulkopuolella on lukuisia tavoitteita liikkumisen edistämiseksi. Keinoja on paljon ja yksi niistä kuuluu seuraavasti: ”Tuetaan perheiden liikunnan edistämistä. Sisällytetään pallo äitiyspakkaukseen ja lisätään neuvoloihin perheliikuntaneuvontaa.” (Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023, 2023.)
Opetus- ja kulttuuriministeriön Liikkuvat-kokonaisuus koordinoi perheliikuntaneuvonnan valtakunnallista kehittämistyötä. Tässä artikkelissa on hyödynnetty Liikkuvat-kokonaisuuden koordinoiman Perheliikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumin moniammatillisia näkemyksiä.
Perheliikuntaneuvonnalle on selkeä tarve
Liikkumisen terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Puolestaan vähäiseen liikkumiseen ja runsaaseen paikallaanoloon tiedetään liittyvän monia terveysongelmia. Tästä huolimatta kaikissa ikäryhmissä liikutaan suosituksiin nähden liian vähän: vain hieman yli puolet työikäistä saavuttaa liikkumisen suosituksen kestävyysliikkumisen osalta (Husu ym. 2022) ja lasten ja nuorten liikkumissuositukseen yltää 7–15-vuotiaista reilu kolmasosa (Husu ym. 2023). Myös ravitsemusterveyden (Kaartinen ym. 2023) ja riittävän unen (Merikanto & Partonen 2023) suhteen työikäisillä olisi petrattavaa. Näiden ohella vain joka toinen työikäinen kokee elämänlaatunsa hyväksi (Koskela ym. 2023) ja lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöt ovat yleistyneet (Kestilä ym. 2023). Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset vanhemmat ovat uupuneimpien joukossa (Yksilökeskeisyys altistaa länsimaiset vanhemmat uupumukselle 2020).
Elintavat usein periytyvät huoltajilta lapsille (Huttunen 2020). Perheet tarvitsevatkin tukea ja ohjausta, jossa huomioidaan liikkumisen lisäksi ravitsemus- ja uniterveys sekä mielen hyvinvointi. Löytyisikö perheliikuntaneuvonnasta keino tukea perheitä kohti liikkuvampaa ja jaksavampaa arkea? Liikuntaneuvonnan parissa työskentelevät ammattilaiset ovat nostaneet esille tarpeen huomioida perhe kokonaisuutena neuvonnassa, ja perheliikuntaneuvontaa onkin lähdetty kehittämään ilahduttavan laajalla rintamalla. Kuntien, hyvinvointialueiden, liikunnan aluejärjestöjen kuin muidenkin järjestöjen sekä seurakuntien edustajia on osallistunut runsain joukoin alueelliseen kehittämistyöhön ja valtakunnallisiin tapaamisiin. Tällä hetkellä kourallinen kuntia ja alueita pilotoi erilaisia perheliikuntaneuvonnan toimintamalleja, toki yksittäisiä vakiintuneempiakin käytäntöjä jo on (Jokinen 2023; Liikkuva aikuinen 2024).
Työikäisten liikuntaneuvonnan kehityskaaresta oppeja perheliikuntaneuvontaan
Työikäisille suunnattua liikuntaneuvontapalvelua on rakennettu jo reilun vuosikymmenen ajan. Työikäisten liikuntaneuvonta ja palveluketjut tarjoavat pohjan, joka helpottaa palvelun suunnittelua uudelle kohderyhmälle. Työikäisille liikuntaneuvontaa tarjoaa jo 61 prosenttia kunnista ja 86 prosenttia väestöstä asuu näiden kuntien alueella (Leppä ym. 2022). Palvelun hyödyt ja positiiviset vaikutukset on tunnistettu (Martiskainen ym. 2022). Neuvontaa tarjoavien kuntien määrä on kasvanut vuosittain (Leppä ym. 2022). Perheliikuntaneuvonnan kehittämisessä voidaan hyödyntää työikäisten liikuntaneuvonnan toteuttamisesta saatuja oppeja ja kokemusta.
Perheliikuntaneuvonta on erityisesti perheiden tarpeisiin ja elämäntilanteisiin räätälöityä ohjausta ja neuvontaa liikkumisen ja terveellisten elintapojen edistämiseksi.
Perheissä, joissa on alle kouluikäisiä tai alakouluikäisiä lapsia, terveyskäyttäytymiseen liittyvät päätökset ja arkiset valinnat tekevät huoltajat. Miksi siis heille eli työikäisille suunnattu liikuntaneuvonta ei riitä? Perheliikuntaneuvonta on erityisesti perheiden tarpeisiin ja elämäntilanteisiin räätälöityä ohjausta ja neuvontaa liikkumisen ja terveellisten elintapojen edistämiseksi. Lasten ottaminen mukaan neuvontaprosessiin mahdollistaa kaikkien perheenjäsenten tarpeiden ja toiveiden kuulemisen. Muutoksia voi olla helpompi toteuttaa, kun koko perhe sitoutuu terveellisten elintapavalintojen opetteluun ja toteuttamiseen arjessa. Myös lasten motorisen kehityksen tukeminen mahdollistuu. Perheliikuntaneuvonnan kautta voidaan tuottaa arkeen lisää liikettä, jaksamista, hyvää mieltä ja yhdessäoloa tukien näin perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Palveluketjuajatuksen hyödyntäminen perheliikuntaneuvonnan toteutuksessa
Tässä artikkelissa perheille suunnattua liikuntaneuvontaa tarkastellaan työikäisten neuvonnasta tutun palveluketjumallin avulla (kuva 1). Palveluketjun osia ovat: 1) tavoittaminen ja tunnistaminen, 2) liikkumisen puheeksi ottaminen, 3) ohjaaminen liikuntaneuvontaan, 4) liikuntaneuvontapalvelu ja 5) omatoiminen ja/tai ohjattu liikkuminen. Kun liikuntaneuvonnan kohderyhmänä onkin perheen kaikki jäsenet yhdessä, tulee palveluketjua, neuvonnan toteutusta ja sisältöä muokata perheiden tarpeisiin. Seuraavaksi tarkastellaan, miten palveluketjun osat voisi soveltaa perheiden liikuntaneuvonnan toteutuksessa. Tekstissä on hyödynnetty työikäisten Liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumin laatimia Liikuntaneuvonnan valtakunnallisia suosituksia (Tuunanen & Kivimäki 2021) sekä perheliikuntaneuvonnan kehittämiseksi kootun asiantuntijaryhmän näkemyksiä.
1. Tavoittaminen ja tunnistaminen
Liikkumiseen tukea tarvitsevat perheet voidaan tavoittaa ja tunnistaa hyvinvointialueiden, kuntien, kolmannen sektorin ja seurakuntien tuottamissa perheille suunnatuissa palveluissa kuin myös työikäisiä tavoittavissa palveluissa. Perheliikuntaneuvonnan näkökulmasta keskeinen tavoittamisen ja tunnistamisen kanava on perhekeskuksen toimijaverkosto, johon kuuluvat muun muassa lapsiperheiden terveys- ja sosiaalipalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, perusopetus ja nuorisopalvelut, opiskeluhuoltopalvelut sekä kuntien liikunta- ja vapaa-aikapalvelut (Perhekeskus 2024). Näiden lisäksi perhekeskuksen tärkeitä toimijoita perheiden tavoittamisessa ja tunnistamisessa ovat eri järjestöt ja seurakunnat. Liikkumisen kannalta tuen tarpeessa olevien perheiden tavoittaminen ja tunnistaminen on oleellinen ensiaskel perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi, joten edellä luetellut toimijat ovat erityisen tärkeässä roolissa osana perheliikuntaneuvonnan palveluketjua.
2. Liikkumisen puheeksi ottaminen
Puheeksiotolla tarkoitetaan liikkumisen esille nostamista yhteiseen keskusteluun, tapahtuupa kohtaaminen perheen kanssa terveydenhoitajan, perhetyöntekijän, varhaiskasvattajan tai vaikkapa seurakunnan työntekijän pakeilla. Keskeistä on, että riippumatta tapaamisen alkuperäisestä syystä, asian puheeksi ottava tunnistaa liikkumisen lisäämisen tarpeen ja sen, että perhe hyötyisi liikunnasta ja liikuntaneuvonnasta. Perheiden kanssa voidaan tarkastella esimerkiksi liikkumiseen liittyviä esteitä sekä toisaalta etuja perheen arjessa ja kulloisessakin elämäntilanteessa.
Liikkumisen puheeksi ottaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Elintapoihin puuttuminen koetaan intiimiksi ja tunneherkäksi asiaksi, jonka käsitteleminen voi epäonnistuessaan tuottaa särön asiakassuhteeseen ja vastaanottotilanteen ilmapiiriin. Liikkumisen puheeksi ottaminen voi myös tuntua perheestä yllättävältä, jos liikkumista ei ole perinteisesti mielletty kyseisen toimijan vastuualueelle kuuluvaksi. Kiireiset asiakaskohtaamistilanteet asettavat oman haasteensa. Siksi onkin tärkeää, että puheeksioton jatkoksi on liikuntaneuvonnan palvelu, johon perheitä voidaan ohjata.
Liikkumisen puheeksiottaminen ei vaadi liikunta-alan ammattilaisuutta tai varsinaista menetelmäosaamista elintapamuutosten tukemiseen. Tarvitaan kuitenkin ymmärrystä liikkumisen merkityksestä ja taitoa ottaa asia puheeksi. Keskustelun avaamista voivat helpottaa koulutukset, erilaiset tukimateriaalit sekä liikkumista tukevan toimintakulttuurin luominen ja sen näkyväksi tekeminen. Tärkeintä puheeksiotossa on aito, kunnioittava ja välittävä kohtaaminen.
3. Ohjaaminen palveluun
Liikkumisen lisäämisestä ja liikuntaneuvonnasta hyötyvien perheiden tavoittamisen ja tunnistamisen sekä asian puheeksiottamisen jatkoksi tarvitaan keinoja ohjata perheitä varsinaiseen perheliikuntaneuvontapalveluun. Jotta palveluketju toimii saumattomasti, tulee ohjautumisen tavoista sopia palvelun tarjoajan ja puheeksi ottajan välillä. Ohjautumisen keinoja voivat olla:
- Kannustus: perheelle kerrotaan neuvonnasta, annetaan esite ja perhe itse ottaa yhteyttä liikuntaneuvojaan.
- Suojattu sähköposti: neuvoja lähettää yhteystiedot suojatulla sähköpostilla liikuntaneuvojalle, joka ottaa yhteyttä perheeseen.
- Sähköinen ajanvaraus: asiakasperhe tai työntekijä varaa ajan.
- Lähete: terveydenhuollon ammattilainen tekee lähetteen potilastietojärjestelmästä.
Perheliikuntaneuvonta ei tuota lisätyötä, vaan tarjoaa perheitä kohtaaville toimijoille uuden kanavan, johon ohjaamalla perheet voivat saada tukea liikkumiseen ja terveellisiin elintapavalintoihin sekä sitä kautta jaksavampaan ja mielekkäämpään arkeen.
4. Perheille suunnattu liikuntaneuvontapalvelu
Perheliikuntaneuvonnan tavoitteena on edistää perheiden terveyttä ja hyvinvointia lisäämällä liikkumista osaksi arkea. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden perheen jäsenten väliseen yhdessä oloon sekä vuorovaikutukseen liikkumisen parissa. Neuvonnan tavoitteet määrittyvät perheen tarpeiden mukaisesti. Liikuntaneuvojan roolina on tukea perhettä realististen tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisessa.
Neuvonnassa perhe pohtii ammattilaisen ohjauksella keinoja perheen yhteisten sekä kunkin perheenjäsenen omien liikuntahetkien lisäämiseksi sekä liikkumisen sisällyttämiseksi osaksi arkea. Perheliikuntaneuvonnassa voidaan käsitellä elintapoja kokonaisvaltaisesti huomioiden esimerkiksi ravitsemus, uni ja mielen hyvinvointi. Neuvonta voi myös tukea lasten motorista kehitystä. Neuvontaprosessin aikana perhe pääsee halutessaan kokeilemaan erilaisia liikkumismuotoja ja -mahdollisuuksia. Lisäksi perheiden aikuisille voidaan tarjota terveys- ja kuntomittauksia.
5. Omatoiminen ja ohjattu liikkuminen
Liikkumisen ja terveellisten elintapojen tueksi perheliikuntaneuvonnasta tulee olla sovitut ohjautumiskäytännöt paikallisten järjestöjen, yhdistysten sekä yritysten matalan kynnyksen toimintaan, kuten liikuntaryhmiin. Lisäksi tulee koota tarjotinta omatoimisen tekemisen mahdollisuuksista, kuten alueen luontoliikkumisen kohteista. Neuvonnan tavoitteena on löytää liikkumismuotoja ja -mahdollisuuksia, jotka sopivat perheen jäsenten mieltymyksiin ja tarpeisiin. Keskeistä neuvonnassa on tukea perheen aikuisten tottumuksia ja arkisia valintoja, jotka heijastuvat ja vaikuttavat perheen lasten hyvinvointiin.
Miten perheliikuntaneuvontaa kehitetään jatkossa?
Perheliikuntaneuvonta on vasta kehittymässä oleva palvelu, jota on kokeiltu erilaisilla toteutustavoilla kunnissa. Hyviin käytäntöihin pohjautuvaa valtakunnallista yhtenäistä toimintamallia tai suosituksia ei vielä ole olemassa, vaan tarvitaan lisää toimintamallien pilotointia ja niiden vaikutusten arviointia. Liikkuva aikuinen -ohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta koordinoinut liikuntaneuvonnan kehittämistä työikäisten osalta jo vuosikymmenen. Perheliikuntaneuvonnan hyvien käytäntöjen löytämisessä ja kehittämisessä ovat mukana Liikkuvat-kokonaisuus ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes. Foorumityöskentelyn kautta monialainen asiantuntijajoukko on tarjonnut näkemyksensä ja kokemuksensa kehittämistyön tueksi. Kiinnostus aihetta kohtaan on ollut valtavaa. Jatkossa perheliikuntaneuvonnasta saadaan lisää tietoa Liikuntaneuvonnan tila -kyselystä, aiheesta valmistuneista opinnäytetöistä (Jokinen 2023; Oksanen & Rantala 2023) sekä erilaisten kehittämis- ja asiantuntijatapaamisten avulla.