Digitalisaatio on aikamme suurin mahdollistaja, mutta se tuo mukanaan myös vakavasti otettavia kyberturvallisuuteen liittyviä haasteita. Esimerkiksi tekoälyn käyttö huijausviesteihin, tietomurtoihin ja kiristyshaittaohjelmahyökkäysten automatisointiin on yleistynyt viime aikoina. Vaikka Suomessa kyberturvallisuusosaaminen on hyvällä tasolla Global Cybersecurity Indexin mukaan (ITU, 2024), osaamista tulee jatkuvasti parantaa. Samalla se on myös yksi Suomen kilpailueduista kansainvälisillä markkinoilla.
Kyberturvallisuusalan työmarkkinatutkimus tunnistaa osaajapulan yhdeksi suurimmista haasteista, joiden kanssa ala kamppailee (ISC2, 2025). Kyberuhkien lisääntyessä ja monimutkaistuessa tarve pätevistä asiantuntijoista kasvaa jatkuvasti. Tämä ei koske ainoastaan teknisiä asiantuntijoita, vaan myös henkilöitä, jotka ymmärtävät ihmisten käyttäytymistä, johtamista ja viestintää. Kyberriskien hallinta vaatii monipuolisia taitoja, jotka ulottuvat teknisten ratkaisujen ulkopuolelle. Näitä taitoja voi jokainen oppia.
Alati monimutkaistuvan kyberuhkaympäristön hallitsemiseksi ja osaamisen kasvattamiseksi yhteistyö eri toimijoiden välillä on ratkaisevassa roolissa, jotta kyberosaamista voitaisiin hyödyntää ja kehittää parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä todetaan myös Suomen kyberturvallisuusstrategia 2024–2035 -julkaisussa (Paananen ym., 2024).
Mikä on kyberosaamisen ja siihen liittyvän yhteistyön nykytila Suomessa? Miten kyberosaamista voitaisiin kasvattaa yhteistyöllä? Mitä voisit tehdä oman osaamisesi kehittämiseksi? Erityisesti näihin kysymyksiin vastaamme tässä artikkelissa.
Kyberosaamisen ja yhteistyön nykytila Suomessa
Suomessa on tunnistettu tarve parantaa kyberosaamista eri sektoreilla ja useita hankkeita on jo käynnistetty tilanteen parantamiseksi (Jyväskylän ammattikorkeakoulu [Jamk], ei pvm.-d). Vaikka kyberturvallisuuden tutkimuksessa ja koulutuksessa on saavutettu menestystä, tulisi eri toimijoiden välistä yhteistyötä parantaa edelleen. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä kohdennetumpia ja yhteistyöhön perustuvia toimia kyberosaamisen vahvistamiseksi yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla.
Huoltovarmuuskeskuksen koordinoima Huoltovarmuusorganisaatio arvioi kyberturvallisuuden kypsyystasoa eri toimialoilla Suomessa (Nyqvist, 2025). Selvityksen mukaan valtaosa tutkituista toimialoista oli vähintään kohtuullisella tasolla. Havaittiin kuitenkin, että saatujen tietojen hyödyntäminen jäi usein vajaaksi osaamisen tai resurssien vuoksi. Voidaankin todeta, että vaikka tietoisuus kyberturvallisuudesta on olemassa, osaamisen puute voi estää tehokkaan hyödyntämisen. Samanlaisiin tuloksiin on tultu useissa eri raporteissa, kuten vuoden 2023 Ohjelmistoturvallisuuden tila -julkaisussa (Kiravuo ym., 2023). Raportti osoitti, että Suomessa ollaan tietoisia ohjelmistoturvallisuuden merkityksestä, mutta osaamisen ja hyvien käytänteiden jalkauttamisessa on kuitenkin vajetta. Raportissa todettiin myös tarve toimenpideohjelmalle ohjelmistoturvallisuuden osaamistason nostamiseksi.
Myös julkisella sektorilla on tunnistettu tarve parantaa viranomaisten tieto- ja kyberturvallisuuteen liittyvää osaamista (Paananen, 2024). Yksityisellä sektorilla toimii vahvoja ja innovatiivisia yrityksiä, mutta huippuosaaminen on edelleen melko kapealla pohjalla ja hajautunut (Lehto ym. 2019). Tietyillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, on erityisiä haasteita kybertietoisuuden ja -osaamisen suhteen (Jamk, ei pvm.-c). Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tuottavat korkeatasoista kyberturvallisuusosaamista (Pelkonen ym., 2016), mutta tämän osaamisen tehokas hyödyntäminen käytännössä vaatii edelleen kehittämistä.
Suomen kyberturvallisuusstrategiassa (Paananen ym., 2024) tuodaan esille, että vihamielisen toiminnan vaikutukset voivat yltää Suomeen, vaikka se ei olisi ensimmäinen kohde. Kun vihamielinen kybertoiminta lisääntyy ja kohdistuu yhä laajemmin myös hallituksiin, demokraattisiin instituutioihin, yrityselämään ja yksilöihin, tarvitaan vielä enemmän rajoja ylittävää yhteistyötä. Tämän vuoksi oman toimintaympäristön ja tietojärjestelmien riippuvuuksien tunteminen on entistä tärkeämpää.
Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö rakentaa kyberturvallisempaa yhteiskuntaa
Kyberturvallisuus on noussut keskeiseksi osaksi organisaatioiden strategista suunnittelua ja toimintaa. Kyberuhat ovat globaaleja ja rajattomia, mikä vaatii organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä niiden torjumiseksi.
Tulevaisuuden kyberasiantuntijoiden kouluttaminen ja houkutteleminen alalle on välttämätöntä, ja siksi kyberturvallisemman yhteiskunnan yksi tärkeimmistä kulmakivistä on johtavien asiantuntijaorganisaatioiden ja oppilaitosten yhteistyö. Esimerkiksi Deloitte ja Jamk ovat rakentaneet yhteistyössä kyberturvallisempaa Suomea ja pyrkineet edistämään alan houkuttelevuutta. Yhteistyötä on tehty myös korkeakoulujen välillä, esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Kyberturvallisuuskoulutuksen ja siihen liittyvän yhteistyön kehittäminen korkeakouluissa -projektissa (Jamk, ei pvm.-b).
Suomi on aktiivinen toimija kyberturvallisuusosaamisen edistämisessä niin kansallisella tasolla kuin Euroopan unionissakin. Suomi osallistuu esimerkiksi EU-hankkeeseen Kyberkansalaistaidot ja niiden kehittäminen Euroopan unionissa (Cyber Citizen, 2023), jonka päämääränä on luoda eurooppalainen malli kyberturvallisuuden perustaitojen opettamiseen. Tähän kehitystyöhön sisältyy muun muassa digitaalinen oppimisportaali ja kyberturvallisuuspeli. Hankkeen toteuttajina toimivat Aalto-yliopisto ja Liikenne- ja viestintäministeriö EU:n elpymisvälineen rahoituksella (Limnéll ym., 2023).
Samanaikaisesti Suomessa kehitetään ja ollaan jalkauttamassa uutta pitkän aikavälin kansallista kyberturvallisuusstrategiaa kaudelle 2024–2035 (Paananen ym., 2024). Kansallista osaamista vahvistaa myös kansallinen koordinointikeskus kyberturvallisuuden tutkimukselle, kehitykselle ja innovoinnille (TKI). Sen tehtävänä on edistää Suomen osallistumista kansainväliseen TKI-toimintaan ja rakentaa kansallista osaamisverkostoa (Kyberturvallisuuskeskus, ei pvm.-a).
Käytännön koulutusta kansalaisille tarjoaa Maanpuolustuskoulutus (MPK), joka kehittää jatkuvasti kyberturvallisuuskursseja, mukaan lukien teknisesti osaaville suunnattuja kursseja sekä Jyväskylän yliopiston kanssa yhteistyössä toteutetun Kansalaisen kyberturvallisuus -verkkokurssin (Jyväskylän yliopisto, 2025). Myös alueellista osaamista pyritään kasvattamaan, josta esimerkkinä on Keski-Suomen kyberturvallisuusosaamisen tunnettuuden kasvattaminen (KSKTK) -hanke (Jamk, ei pvm.-e).
Suomen kyberosaamiskeskus FICEC on yhteistyöverkosto, joka edistää kansallisen kyberturvallisuuskyvykkyyden kasvattamista tutkimuksen ja koulutuksen avulla. Osaamiskeskuksen tavoitteena on lisätä kyberturvallisuuden huippututkimusta ja alan osaamista sekä Keski-Suomessa että laajemmin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Keskus kokoaa yhteen keskisuomalaisen kyberturvallisuusosaamisen, mikä mahdollistaa korkealaatuisen koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen (Jamk, ei pvm.-d).
Kyberturvallisuuden asiantuntijaorganisaatio Deloitte osallistuu aktiivisesti FICECin toimintaan erityisesti oppilaitosyhteistyön kautta, jota johtaa partner Hannu Kasanen. Yritysmaailmassa kyberturvallisuus nähdään yhä enemmän liiketoiminnan mahdollistajana. Tämä edellyttää monipuolista osaamista, joka ulottuu teknisten ratkaisujen lisäksi liiketoimintaprosessien, sääntelyn ja jopa hallitustyöskentelyn ymmärtämiseen. Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö tarjoaa opiskelijoille arvokkaita työelämänäkökulmia, mikä auttaa houkuttelemaan uusia ammattilaisia alalle ja varmistaa, että heillä on valmistuessaan riittävät eväät vastata yritysmaailman tarpeisiin.
FICEC yhdistää sekä julkisen että yksityisen sektorin kehittämään osaamista ja kestäviä ratkaisuja digitalisaation haasteisiin. Verkoston kasvattamisen kautta FICECistä halutaan rakentaa kansainvälinen kyberturvallisuuden osaamiskeskus, joka edistää tutkimusta ja kehitystä eri toimialoilla.
Tekojen aika
Suomalaisen kyberosaamisen vahvuuksia ovat pitkät perinteet alalla sekä korkeatasoinen tutkimus ja koulutus. Kehitettävää on erityisesti tietoisuuden lisäämisessä, tutkimuksen hajautuneisuudessa, toimijoiden välisen yhteistyön organisoinnissa ja turvallisuustoimenpiteiden käyttöönotossa.
Menneiden ja nykyisten aloitteiden vaikuttavuuden arviointi vaatii jatkuvaa seurantaa ja tutkimusta. Suomessa on jo otettu merkittäviä askeleita kyberosaamisen kehittämisessä, kuten Kyberturvallisuuskeskuksen perustaminen (Turvallisuuskomitea, 2018) ja monipuolisten koulutusohjelmien luominen (Turvallisuuskomitea, 2019). Kuitenkin ohjelmistoturvallisuuden osaamisvaje (Kyberturvallisuuskeskus, ei pvm.-b) ja kypsyystason vaihtelu eri toimialoilla osoittavat, että tarvitaan edelleen koordinoidumpia ja tehokkaampia toimia osaamisen edistämiseksi.
Kyberosaamisen kehittäminen ja yhteistyö eri toimijoiden välillä ovat ratkaisevia turvallisuuden kannalta. Yhteisillä panostuksilla osaamisen kehittämiseen Suomella on potentiaalia nousta yhdeksi johtavaksi maaksi kyberturvallisuuden alalla. Kyberturvallisuuden osaamisen tulevaisuus rakentuu yhteisistä teoista – mitä sinä aiot tehdä sen hyväksi?
Nosto 1: Hyödynnä asiantuntijoiden tietoa osaamisen kasvattamiseksi
Koska kyberympäristö muuttuu jatkuvasti, on tärkeää, että jokainen löytää omaan arkeensa sopivia keinoja ylläpitää ja syventää tietämystään. Pohdi omassa arjessasi, miten voit hyödyntää erilaisia sisältömuotoja (kuten podcasteja) oppimiseen. Monet asiantuntijahaastattelut ja analyysit ovat ilmaiseksi saatavilla.
Lisää säännölliseen tiedonhankintaasi Kyberin ytimessä -podcast (Jamk, ei pvm.-a), joka tarjoaa asiantuntijoiden näkemyksiä ajankohtaisista kyberturvallisuuden teemoista ja auttaa ylläpitämään yhteistä tilannekuvaa.
Nosto 2: Osallistu kansallisen tutkimuksen kohdentamiseen
Suomen kyberalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) hyötyy suorista vinkeistä yrityskentältä ja julkiselta sektorilta. Muista, että osaamisvajeen paikkaaminen ja ohjelmistoturvallisuuden kaltaisten kriittisten alueiden kehittäminen edellyttävät TKI-resurssien tehokasta suuntaamista oikeille ihmisille. Tähän työhön tarvitaan tietoa siitä, mitä osaamista ja ratkaisuja todella tarvitaan.
FICECin viestintää seuraamalla voit osallistua sekä Suomen kyberosaamiskeskuksen toimintaan että mahdollisesti uuteen TKI-hankkeeseen, jolla vahvistetaan Suomen kyberosaamista erityisesti kolmella kärjellä: uudistuva teollisuus, hyvinvointi ja bio- ja kiertotalous.
Nosto 3: Varmista oman osaamisen ajantasaisuus virallisista tietopankeista
Kypsyystason vaihtelu eri toimialoilla ja organisaatioissa osoittaa, että yhtenäisille luotettaville ohjeille on edelleen suuri tarve. Pohdi, mistä organisaatiosi tai oma työyhteisösi hakee ensisijaisesti tietoa uusista säädöksistä (esim. NIS2) ja käytännön tietoturvatoimenpiteistä. Virallisten ja puolueettomien lähteiden hyödyntäminen on välttämätöntä turvalliselle toiminnalle.
Ota käyttöön ja ohjeista henkilöstöäsi hyödyntämään Digiturvapalvelua (Digi- ja väestötietovirasto, ei pvm.) ja muita palveluita ja ohjeistuksia, esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskus (ei pvm.-c) ja Suomi.fi (2025). Nämä lähteet tarjoavat ajantasaista tietoa poikkeustilanteiden varalta ja myös arjen turvallisuuden ylläpitoon.
Kyberturvallisuuden osaamiskeskuksen kehittäminen
Kyberturvallisuuden osaamiskeskuksen (FICEC) kehittäminen -hanke keskittyy kyberturvallisuusosaamisen vahvistamiseen ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen yrityksissä ja yhteiskunnassa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston toteuttamassa hankkeessa rakennetaan teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeisiin perustuvia kyberresilienssiä vahvistavia tutkimus- ja kehittämiskokonaisuuksia. Hankkeessa ovat mukana aktiiviset hankekumppanit Deloitte, Fingrid, Istekki, Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen kauppakamari ja Women4Cyber Finland. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
