Toimintaympäristön ja teknologioiden muuttuessa ja laatuvaatimusten kasvaessa yritysten osaamistarpeetkin muuttuvat. Yksi tällainen alue on mittaustekniikka, jonka merkitys korostuu jatkuvasti enemmän siksi, että tekoälyn hyödyntämää lähtötiedon luotettavuus korostuu. Lisäksi ammattikorkeakoulujen yhä laajemmin tekemä TKI-toiminta ja siihen liittyvä soveltava tutkimus tuovat lisävaateita mittauksille. Tässä artikkelissa tarkastellaan mittaustekniikan koulutuksen tulevaisuutta konetekniikan näkökulmasta ja peilataan sitä Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) konetekniikan AMK-insinööri-koulutukseen. Artikkelin vahvana taustatekijänä on Metrologian neuvottelukunnan ja VTT:n Mittatekniikan keskuksen (Teknologian tutkimuskeskus [VTT], ei pvm.) kahden viime vuoden aikana tekemät erilaiset selvitykset ja järjestämät tapahtumat.
Mittaustekniikan osaamistarpeiden tunnistaminen Jamk konetekniikassa
Mittaustekniikka osana laadunvarmistusta on koneinsinöörin peruslukutaitoa, jota tarvitaan laajasti konetekniikan perusasioiden ymmärtämisessä, kuten esimerkiksi valmistustekniikassa ja koneensuunnittelussa. Mittaustekniikan osaamisen syvyys ja laajuus määräytyvät valmistuvan koneinsinöörin tutkinto-ohjelman osaamistavoitteista. Nämä määritellään yhteistyössä yritysten ja muiden sidostyhmien kanssa säännöllisesti, ja osaamistavoitteiden saavuttamista myös seurataan.
Jamkissa, kuten monessa muussakin ammattikorkeakoulussa, osaamistarpeiden muutoksia tarkastellaan perusteellisemmin neljän vuoden välein. Tämä toteutetaan yhteistyössä muun muassa yritysten edustajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Jamkin konetekniikan tutkinnolla on neuvottelukunta, joka koostuu noin kymmenestä paikallisen konepajan ja suunnittelutoimiston sekä Jyväskylän elinkeinopalvelun edustajasta. Jatkuvaa seurantaa ja kehittämistyötä tehdään kaksi kertaa vuodessa neuvottelukunnan kokouksissa.
Jamkissa on ollut yli 30 vuoden ajan ISO 17025 -akkreditoitu mittauslaboratorio (Jyväskylän ammattikorkeakoulu [Jamk], ei pvm.; Finnish Accreditation Service [FINAS], ei pvm.), jossa konepajamittausosaaminen on vahvaa. Mittauslaboratorion osaamista hyödynnetään konetekniikan tutkinto-ohjelman suunnittelussa kuten myös erityisesti laadunvarmistukseen ja mittauksiin liittyvien laboratoriotöiden suunnittelussa ja ohjauksessa.
Kuva 1. Mittaus- eli asetussauvan mittaustilanne Jamk Kalibrointikeskuksessa. Kuva: Harri Tuukkanen
Kansalliset VTT MIKESin toteuttamat selvitykset
Yritys- ja työelämäyhteistyön lisäksi tulevien osaamistarpeiden tunnistamisessa hyödynnetään erilaisia selvityksiä. VTT MIKES ja Metrologian neuvottelukunta selvittivät vuosien 2025–2026 aikana (Teknologian tutkimuskeskus [VTT], ei pvm.) laajemmin mittausalan ja erityisesti mittaustieteen ja -tekniikan osaamisen nykytilaa sekä kehittämistarpeita Suomessa. Selvityksessä nousi esiin osaavan työvoiman saatavuuden heikentyminen, koska esimerkiksi suurien ikäluokkien eläköityminen tuo painetta osaamisen siirtoon. Osaamistarvekartoitukset ja sidosryhmäkeskustelut osoittivat puutteita erityisesti metrologian perusteissa ja mittausepävarmuuden hallinnassa, jossa itse mittaukset ovat keskiössä.
Metrologian neuvottelukunnan koulutusjaos (Työ- ja elinkeinoministeriö, ei pvm.) toteutti vuonna 2025 osaamistarvekyselyn, jolla kartoitettiin metrologian ammattiorganisaatioiden henkilöstön osaamistasoa, koulutustarpeita sekä työvoiman saatavuutta. Kysely, johon vastasi 74 henkilöä, kohdistettiin Metrologian neuvottelukunnan jäsenistölle, akkreditoiduille laboratorioille sekä muille mittausalan toimijoille. Vastauksissa nousi esiin edellä mainittu osaavan työvoiman saatavuuden heikkeneminen erityisesti mittausmenetelmiin ja -epävarmuusanalyysiin liittyen. Nämä ovat merkittävä osa koneinsinöörin perusvalmiuksia.
Keväällä 2025 VTT MIKES järjesti Yhteinen mittayksikköjärjestelmä 150 vuotta -tapahtuman. Sen yleiskeskusteluosioon ”Suomen metrologiaosaaminen nyt ja tulevaisuudessa” osallistui 38 suomalaisten yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten edustajaa. Keskustelun keskeinen johtopäätös oli, että metrologian koulutusta on Suomessa tällä hetkellä vähän. Samanaikaisesti opiskelijoiden ja nuorten ammattilaisten houkutteleminen metrologian pariin on osoittautunut vaikeaksi. Ala ei ole riittävän tunnettu eikä sen tarjoamia uramahdollisuuksia tunnisteta laajasti.
Tammikuussa 2026 oppilaitoksille suunnattuun keskustelutilaisuuteen mittaustieteen ja -tekniikan opetuksen tulevaisuudesta osallistui laaja joukko ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen edustajia. Tässä VTT MIKESin järjestämässä tilaisuudessa nousi vahvasti esiin esimerkiksi tarve oppilaitosten ja yritysten tiiviimpään yhteistyöhön opetuksen suunnittelussa. Juuri tuo edellä mainittu yritysyhteistyö on nostettu arviointiryhmän palautteessa yhdeksi vahvuudeksi jokaisessa Jamkin konetekniikan kansainvälisissä EUR-ACE-akkreditoinnissa (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus [KARVI], ei pvm.). Lisäksi keskustelutilaisuudessa toivottiin muun muassa rahoituksen ohjaamista infran jatkuvaan kehittämiseen, ei pelkästään hanketoimintaan.
Mittaustekniikan opetuksen vahvistaminen – VTT MIKES yhteenveto
Kansallisten selvitysten pohjalta VTT MIKES (Teknologian tutkimuskeskus [VTT], ei pvm.) on tarkastellut vaihtoehtoja mittaustekniikan opetuksen kehittämiseksi. Vielä luonnosvaiheessa olevassa dokumentissa hahmotellaan neljä päävaihtoehtoa:
- mittaustekniikka perusopintojen osana
- mittaustekniikan syventävää opetusta tarjotaan ja toteutetaan keskitetysti keskittämällä sitä muutamiin oppilaitoksiin
- kasvatetaan yhteistä mittaustekniikan koulutustarjontaa
- mittaustekniikan koulutuksen tuotteistaminen ja siirtäminen yhä enemmän avoimen AMK:n tarjontaan, täydennyskoulutukseksi ja myytäviksi tuotteiksi osaksi elinikäistä oppimista.
Lisäksi dokumentissa ehdotetaan toimia mittaustekniikan alan houkuttelevuuden parantamiseksi opiskelijoiden silmissä.
Mitä siis tulisi tehdä mittaustekniikan koulutuksen vahvistamiseksi?
Mittaustekniikka on osa laadunhallintaa ja -varmistusta, jotka ovat koneinsinöörin perusvalmiuksia. Mittaustekniikka on siis tärkeä osa koneinsinöörin osaamista. Tärkeää on myös hallita käytännön laboratoriotyöt, joissa osaamista sovelletaan käytäntöön.
Yksi varteenotettava mahdollisuus mittaustekniikan oppimisen vahvistamiseksi ovat ammattikorkeakoulujen yhteiset verkkoympäristössä toteutettavat mittaustekniikan opintojaksot. Tämä tehostaisi opetusta ja laboratoriotöiden kautta mahdollistaisi Jamkin panostuksen teollisuudelle tärkeään käytännön oppimiseen. Oppimisympäristönä verkkokurssien rinnalla tarvitaan jatkossakin laboratorioinfraa syvemmän ja käytännön työhön valmentavan oppimisen saavuttamiseksi. Opetuksen kehittäminen ja toteuttaminen edellyttävät riittäviä opiskelijamääriä. Niinpä onkin tärkeää, että opiskelijat tunnistavat alan mahdollisuudet ja houkuttelevuuden. Tässä keskeistä on vahvistaa yhteistyötä yritysten, oppilaitosten, VTT MIKESin sekä muiden tutkimuslaitosten välillä.
Jamkissa on pitkä mittaus- ja kalibrointialan kokemus. Vahva mittausosaaminen ja -kulttuuri välittyvät osaksi opiskelijoiden perusosaamista. Lisäksi laboratorioinfraa kehitetään jatkuvasti, koska muun muassa palvelutoimintana tarjottava rakenteiden staattinen ja dynaaminen testauspalvelu sekä soveltava tutkimus tarvitsevat vaativan mittausosaamisen hyvin innovatiivista soveltamiskykyä (Jyväskylän ammattikorkeakoulu [Jamk], ei pvm.-b). Tästä viimeisimpänä esimerkkinä on hyvin joustava 3D-skannaus osana nivelvarsimittausta, jota hyödynnetään testaustoiminnan lisäksi esimerkiksi käänteissuunnitteluosaamisen opettamisessa ja soveltamisessa. Lisäksi tarkkuusvaatimusten kasvaessa koordinaattimittauksen mahdollisuuksia kartoitetaan.
Mittalaitteiden tarkkuudet ja tuotannon tarkkuusvaatimukset kasvavat jatkuvasti teollisuudessa. Oppilaitosympäristöjen tulee seurata tätä kehitystä sekä vahvistamalla osaamista että päivittämällä infraa. Myös uudentyyppisten mittaustekniikoiden ja -järjestelmien käyttöönottoa tulee edistää.