Urheilu- ja liikuntaseuratoiminta perustuu vahvasti vapaaehtoistyön varaan. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että hieman yli viidennes seuroista toimii työnantajana. Lisäksi suurimmassa osassa näistä seuroista palkkatyötä teetetään alle yhden henkilön vuosityöaikaa vastaava määrä. (Turunen & Kukko, 2023a.) Viimeisimmän suomalaisen aikuisväestön liikunnan harrastamista, vapaaehtoistyötä ja osallistumista kartoittaneen tutkimuksen perusteella joka viides aikuinen tekee liikuntaan ja urheiluun liittyvää vapaaehtoistyötä. Yhteensä tämä tarkoittaa noin 840 000 henkilöä. (Hannula & Mäkinen, 2026.)
Seurat ovat kuitenkin samalla myös ammattimaistuneet. Tämä on ollut paitsi osa laajempaa yhteiskunnallista ja kolmannen sektorin kehitystä myös liikuntapoliittinen tahtotila. Esimerkiksi vuosina 2016–2024 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi urheilu- ja liikuntaseuroille yli 18 miljoonaa euroa hankkeisiin, joissa tavoiteltiin työntekijöiden palkkaamista seuroihin (Seuratietokanta, ei pvm.). Hankkeista tehtyjen arviointien perusteella voidaan todeta, että myönnetyt tuet ovat lisänneet ja vakiinnuttaneet seuroissa tehtävää palkkatyötä (Lehtonen ym., 2024).
Liikunnan ja urheilun kontekstissa ammattimaistumisella voidaan yleisesti ottaen tarkoittaa palkkatyön lisääntymisen lisäksi organisaatiossa tapahtuvia rakenteellisia tai ajattelutapaan liittyviä muutoksia. Organisaatio voi esimerkiksi keskittää päätöksentekoprosessejaan ja tehdä selkeämpiä roolijakoja eri henkilöiden työnkuvien välille. (Nagel ym., 2015.) Tässä artikkelissa ammattimaistumista tarkastellaan nimenomaan palkkatyön määrän kautta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes on seurannut urheilu- ja liikuntaseuroissa tehtävän palkkatyön määrää Tilastokeskuksen aineistojen avulla vuodesta 2020 lähtien (Turunen ym., 2020). Tässä artikkelissa päivitetään viimeisimmän palkkatyön määrää ja kehitystä kuvanneen raportin (Lehtonen ym., 2023) tietoja.
Aineiston rajaus ja tutkimuksen toteutus
Artikkelissa raportoitava palkkatyön määrällinen kehitys suomalaisissa urheilu- ja liikuntaseuroissa perustuu kahteen Tilastokeskuksen yritysrekisterin aineistoon, jotka on tilattu Jyväskylän ammattikorkeakoulun liikunnan kansalaistoimintaa käsitteleviin tutkimushankkeisiin vuosina 2023 ja 2026. Nämä kaksi aineistoa yhdistämällä on muodostettu yhtenäinen aikasarja palkkatyön kehityksestä vuosille 2013–2024. Vuosi 2025 jää tarkastelun ulkopuolelle, koska kyseisen vuoden henki-löstömäärätietoja ei ollut aineiston hankintahetkellä vielä saatavilla. Vuosien 2013–2021 aineisto on sama, jonka analysointi ja tulokset on kuvattu vuonna 2023 julkaistussa Palkkatyö urheilu- ja liikuntaseuroissa. Tilastoaineistot kuvaamassa ammattimaistuvaa urheilua -raportissa (Lehtonen ym., 2023). Tässä artikkelissa aineistojen analyysin tulokset esitetään yhtenäisenä aikasarjana koko jaksolta 2013–2024.
Aineisto muodostettiin kokoamalla ensin seurojen Y-tunnukset Seuratietokannasta, joka on Jyväskylän ammattikorkeakoulun ylläpitämä PowerBI-raportti valtakunnallisten lajiliittojen jäsenseuroista (Seuratietokanta, ei pvm.). Y-tunnusten kokoamisen jälkeen seurojen palkkatyötä koskevat tiedot tilattiin Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Seuratietokantaa päivitetään vuosittain, ja tietokannassa mukana olevien seurojen määrä kasvaa jatkuvasti. Tämän vuoksi vuoden 2026 tilauksessa käytetty seurojen Y-tunnuslista oli laajempi kuin vuoden 2023 tilauksen. Käytännössä kyse on Seuratietokannan kumulatiivisesta, uniikkien Y-tunnusten kokonaismäärästä. Vuonna 2026 tilattu ai-neisto perustuu 8 776 Y-tunnuksen listaan. Näistä tunnuksista yritysrekisteristä löytyi tietoja 4 761 kappaleelle, joista 96 prosenttia (n = 4 586) oli aatteellisia yhdistyksiä. Tilastokeskukselle toimitettu Y-tunnuslista koottiin vuosilta 2022–2024, joten listaus sisälsi myös seuroja, jotka olivat lajiliiton jäseniä vain osan aikaa tarkastelujaksoa.
Palkkatyön määrällinen tarkastelu rajattiin aatteellisina yhdistyksinä toimiviin ja palkkatyötä teet-täviin lajiliittojen jäsenseuroihin. Osakeyhtiömuotoiset seurat jätettiin pois tarkastelusta, sillä niiden liikevaihto- ja palkkatiedot poikkeavat suuruusluokaltaan selvästi yhdistysmuotoisista seuroista. Aineiston rajauksella mahdollistettiin yhtenäisempi aineisto ja tietojen vertailukelpoisuus kahden aineiston välillä. Analysoitavan aineiston toinen keskeinen rajaus koski henkilöstön määrää. Tarkasteluun sisällytettiin vain ne seurat, joiden palkatun henkilöstön määrä oli vähintään 0,1 henkilötyövuotta (htv). Tätä pienemmät seurat rajattiin pois, koska niiden tilastointi ei ole ollut vuosittain systemaattista ja niiden mukaanotto aiheuttaisi tilastovirheitä (Turunen & Kukko, 2023a). Tässä artikkelissa seuroista, joissa palkatun henkilöstön määrä oli vähintään 0,1 henkilötyövuotta, käytetään nimitystä työnantajaseura.
Artikkelissa esitettävät kuviot perustuvat perusaineistoista muodostettuihin kahteen erilliseen aineistoon. Selkeyden vuoksi kunkin tässä artikkelissa esitettävän kuvion otsikossa mainitaan lyhy-esti, kumpaa aineistoa kyseisessä kuviossa hyödynnetään. Vuoden 2024 seuralistan mukainen aineisto on nimetty seurakohtaiseksi aineistoksi (Tilastokeskus 2023; 2026a).
Poikkileikkaustarkastelut sekä vuosien 2022–2024 aikasarjat perustuvat tähän aineistoon, mikä noudattaa edellisen raportin periaatetta tarkasteltavan seurajoukon määrittämisestä (Turunen & Kukko, 2023a). Vuosien 2013–2021 osalta seurakohtainen aikasarja perustuu kuitenkin edellisen raportin aineistoon (vuoden 2023 tilaus, pienempi Y-tunnuslista). Aikasarjassa on siten vuosien 2021 ja 2022 välillä katkos, jossa tarkasteltava seurajoukko laajenee. Lisäksi aineistosta on poistet-tu ainoastaan Suomen Paralympiakomiteaan kuuluvat seurat (n = 9), sillä tarkastelu haluttiin rajata lajiliittojen jäsenseuroihin. Näin rajatussa aineistossa vuonna 2024 oli 2 063 työnantajaseuraa.
Palkkasummien kehitystä ja keskimääräisen kuukausipalkan kehitystä kuvaavat kuviot perustuvat Tilastokeskukselta tilattuihin valmiiksi summattuihin tilastoihin, jotka on nimetty summa-aineistoksi (Tilastokeskus, 2026b). Tästä aineistosta ei voi erotella yksittäisten seurojen tietoja. Summa-aineisto on muodostettu uudemmalla ja laajemmalla Y-tunnuslistalla (n = 8 776), ja se kattaa summattuna koko jakson 2013–2024. Siihen ei ole näin ollen voitu tehdä rajausta tarkasteluvuoden jäsenseuroihin eikä pelkästään Paralympiakomiteaan kuuluvia seuroja ole poistettu. Tämän vuoksi summattuun aineistoon perustuvien kuvaajien luvut ovat hieman suuremmat kuin seurakohtaiseen aineistoon perustuvien. Ero on kuitenkin pieni: esimerkiksi vuonna 2024 seurakohtaisen ja summapohjaisen henkilöstömäärän välinen erotus oli noin 103 henkilötyövuotta eli noin kaksi prosenttia.
Palkkasummalla tarkoitetaan tilikaudelta maksettuja palkkoja, joihin sisältyvät rahapalkan lisäksi ennakkoperintälain mukaiset luontaisedut sekä yrittäjien itselleen maksamat palkat. Optiotuet eivät sisälly palkkasummaan, eivätkä myöskään henkilösivukulut (Tilastokeskus, ei pvm.).
Summattu aineisto vaikuttaa myös vertailuun edellisen raportin kanssa: laajemman Y-tunnuslistan vuoksi myös palkkasummien taso on tässä raportissa hieman korkeampi kuin edellisessä raportissa. Päällekkäisiltä vuosilta 2013–2021 uuden aineiston palkkasummat ovat keskimäärin noin 3,5 prosenttia suuremmat kuin aiemmassa raportissa (Turunen & Kukko, 2023a). Ero on pysynyt suhteellisesti varsin vakaana koko jakson ajan. Tämän raportin aikasarja on silti sisäisesti vertailukelpoinen koko jaksolla 2013–2024, sillä kaikki vuodet perustuvat samaan aineistoon.
Aikasarjoja tulkittaessa on syytä huomioida, että tuoreimman seuraluettelon soveltaminen tarkoittaa, että jakson aikana toimintansa lopettaneet tai lajiliitosta eronneet seurat eivät näy aineistossa, kun taas jakson aikana mukaan tulleet seurat näkyvät siitä lähtien, kun ne ovat teettäneet palkkatyötä. On myös huomattava, että päällekkäisinä vuosina 2013–2021 summa-aineisto ja seurakohtainen aineisto perustuvat eri seurajoukkoon: summa-aineisto uudempaan, laajempaan Y-tunnuslistaan ja seurakohtainen aineisto edellisen raportin listaan. Näiltä vuosilta esimerkiksi palkkasummaa ja henkilöstömäärää ei siksi tule suhteuttaa suoraan toisiinsa.
Aikasarjojen luvut esitetään nimellisinä, eikä eri vuosien palkkasummia ole korjattu rahanarvon muutoksella. Osa tarkastelujakson euromääräisestä kasvusta selittyy siis yleisellä hinta- ja ansiota-son nousulla eikä pelkästään palkkatyön määrän lisääntymisellä. Sama koskee keskimääräisen kuu-kausipalkan kehitystä kuvaavaa tarkastelua.
Työnantajina toimivia urheiluseuroja on yli 250 kunnassa
Seurakohtaisesta aineistosta laadittu kartta havainnollistaa työnantajaseurojen maantieteellistä jakautumista (kuvio 1). Työnantajaseurojen määrä on jaoteltu kuuteen eri luokkaan, joista pienin on 0 työnantajaseuraa/kunta ja suurin yli 20 työnantajaseuraa/kunta. Yhteensä vuonna 2024 työn-antajaseuroja toimi 253 kunnassa, eli noin 82 prosentissa Suomen kunnista.
Työnantajaseurojen määrä vaihtelee kunnittain kuitenkin selvästi. Suurimmat keskittymät sijoittuvat suurimpiin kaupunkeihin. Kaikista Suomen kunnista noin kuusi prosenttia (n = 20) on sellaisia, joissa on yli 20 työnantajaseuraa. Valtaosa kunnista sijoittuu pienempiin luokkiin: 22 prosentissa kunnista (n = 68) toimii yksi työnantajaseura ja noin 14 prosentissa (n = 43) kaksi. Lisäksi 19 prosentissa kunnista (n = 59) työnantajaseuroja on 3–5 ja 20 prosentissa (n = 63) 6–20 kappaletta. 56 kunnassa työnantajaseuroja ei ole lainkaan. Alueellisesti tarkasteltuna työnantajaseurojen sijoittuminen painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen, kun taas Pohjois- ja Itä-Suomessa työnantajaseuroja on harvemmin ja useissa kunnissa niiden määrä jää vähäiseksi.
Työnantajina toimivien seurojen lukumäärä on kasvanut vuosien 2013–2024 välisenä aikana 1 415 seurasta 2 063 seuraan (kuvio 2). Kasvu ei ole kuitenkaan ollut lineaarista, ja vuosien 2022–2024 välisenä aikana kasvu on tasaantunut.
Seuroissa maksettujen palkkojen määrällinen kasvu on ollut odotettua nopeampaa
Kuvioissa 3 ja 4 esitetään seuroissa maksetut yhteenlasketut palkkasummat ja henkilöstömäärän kehitys vuosina 2013–2024. Vuosittain maksettujen palkkojen määrä on kasvanut koronavuosien notkahduksen jälkeen 151,1 miljoonasta eurosta (2021) 190,8 miljoonaan euroon (2024). Koko tarkastelujaksolla seurojen maksamat palkat yli kaksinkertaistuivat vuosien 2013 ja 2024 välillä. Kasvu ylitti tutkijoiden aiemmin esittämän arvion, jonka mukaan maksettujen palkkojen kokonaismäärä saavuttaisi vuonna 2023 noin 160 miljoonan euron tason (Turunen & Kukko, 2023b).
Myös seurojen henkilöstömäärä kehittyi tarkastelujaksolla samansuuntaisesti. Kasvu oli voimakkainta vuosien 2021 ja 2022 välillä, jolloin henkilöstömäärä kasvoi noin 14 prosenttia (4 329 vuonna 2021 ja 4 940 htv vuonna 2022). Vuonna 2024 seuroissa tehtiin palkkatyötä yhteensä 5 242 henkilötyövuotta. Vuosien 2020–2021 notkahdus liittyi koronapandemian heikentämään seurojen talouteen, jota on käsitelty tarkemmin edellisessä raportissa (Turunen & Kukko, 2023b). Pandemian jälkeen sekä palkkasumma että henkilöstömäärä ovat kasvaneet vuosittain selvästi verrattuna pandemiaa edeltäneeseen jaksoon.
Kuviossa 5 esitetään seuroissa työskentelevien keskimääräinen kuukausipalkka yhtä henkilötyövuosina mitattua henkilöä kohden vuosina 2013–2024. Seuratyöntekijöiden keskimääräinen kuukausipalkka on noussut tarkastelujaksolla hieman alle kolmanneksella. Seuroissa työskentelevien arvioitu keskimääräinen kuukausipalkka (2 975 euroa) vuonna 2024 oli kuitenkin selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Tilastokeskuksen samana vuonna ilmoittama tulonsaajien palkka- ja palkkiotulojen mediaani 3 262 euroa (Tilastokeskus, 2024b). Aineistojen ja laskentatapojen erilaisuuden takia luvut eivät ole vertailukelpoisia, mutta niitä voidaan tarkastella suuntaa antavina tietoina seuratyöntekijöiden kuukausiansioiden hahmottamiseksi kaikkiin tulonsaajiin verrattuna.
Johtopäätökset
Artikkelissa esitettyjen tulosten perusteella voidaan todeta, että seurojen maksama yhteenlaskettu vuosittainen palkkasumma on kasvanut henkilöstömäärää voimakkaammin tarkastelujaksolla 2013–2024. On oletettavaa, että työnantajina toimivien seurojen määrä kasvaa hitaammin kuin seuroissa maksettavien palkkojen kokonaismäärä ja henkilötyövuosien määrä. Havaintoa tukee aiemmissa raporteissa esitetyt tulokset siitä, että palkkatyön tekeminen on keskittynyt seurojen välillä (ks. Lehtonen ym., 2024). Työnantajana toimiminen kehittää rutiineja ja käytänteitä, jotka helpottavat työnantajavelvoitteiden täyttämistä, jolloin kynnys uusiin palkkauksiin voi madaltua. Toisaalta taas toimintaympäristön vaatimukset ja myös seuran omat tavoitteet voivat lisätä tarvetta uusien työntekijöiden palkkaamiselle. Tiivistettynä edellä mainitut tekijät ovat johtaneet kehitykseen, jossa työnantajina jo toimivissa seuroissa maksetaan työn tekemisestä yhä useammalle ja työstä maksetaan enemmän.
Tiedossa myös on, että työnantajina toimivien seurojen lukumäärä vaihtelee lajeittain (Oja & Kukko, 2023). Tarkemman ja hienojakoisemman analyysin tekeminen seuroissa tehtävästä palkkatyöstä edellyttääkin, että aihetta tarkastellaan jatkossa myös lajikohtaisesti. Samalla voidaan arvioida paremmin eri lajien kulttuurisia käytänteitä ja kehityssuuntia suhteessa seuroissa tehtävään palkkatyöhön.
Liikunnan strateginen tieto
Liikunnan strateginen tieto -hanke tarjoaa havaintoja liikuntapoliittisen päätöksenteon ja toimialan kehittämisen tueksi. Hanke päivittää urheiluseurojen työnantaja- ja palkkatyötilastoja ja vertailee ammattimaistumisen trenditietoa aikaisempaan tietoperustaan, toteuttaa vertailututkimusta Sveitsin ja Suomen eettisten asioiden hallinnoista osana kansainvälisiä järjestelmävertailuja sekä tutkii kuntien liikuntajohtamista ja liikuntapalveluiden tuottamista tietojohtamisen ja liikunnan julkisen arvon näkökulmista.
