Digitalisaatio kehitys on ollut läsnä suomalaisessa yhteiskunnassa jo pidemmän aikaa. Käsitteenä digitalisaatio ei ole kuitenkaan vakiintunut ja määritelmät vaihtelevat katsontakannan mukaan. (Neittaanmäki ym., 2021.) Digitalisaatio voidaan ymmärtää osana laajaa digitaalisen transformaation strategista muutosta, joka on muuttanut toimintamalleja eri yhteiskunnan osa-alueilla. Teknologian kehittyminen on muovannut esimerkiksi palveluiden tuottamista, viestintää, informaatioympäristöä, työntekoa ja vapaa-ajan viettämisen keinoja. (Vial 2019.) Ei liene liioiteltua sanoa, että digitalisaation vaikutukset ovat havaittavissa miltei kaikkialla yhteiskunnassa.
Yhteiskunnallista digitalisaatiota ohjaavat yleisesti useat eri asiakirjat ja toimenpiteet. Liikunta-alalla sen sijaan poliittis-hallinnollinen ohjaus ei näytä tarjoavan digitalisaatiolle selkeää suunnitelmaa, mikä tekee tilanteesta erityisen mielenkiintoisen. Esimerkiksi Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta huomioi yhteiskunnan digitalisaatiokehityksen hyvin ohuesti, eikä linjaa selkeästi, miten digitalisaatiota tulisi hallinnollisesti ohjata liikunta-alalla – kyberturvallisuudesta puhumattakaan (VNS 6/2018 vp). Kehitys vaikuttaa tällä hetkellä kokonaisuuden näkökulmasta pirstaloituneelta. Selkeämmälle ohjaamiselle on olemassa perusteet, koska liikunnan kontekstissa asiakkaista kerätään henkilötietoja sekä jossain tapauksissa myös terveydentilaa koskevaa tietoa. Sovellusten käyttäminen voi toimia palveluiden tuottamisen tukena ja kokonaisuuden kannalta hallinnollisella ohjauksella voidaan tukea turvallisuusnäkökulmien sekä tietosuojakysymysten huomiointia sovellusten valintojen kohdalla.
Digitalisaation arvopotentiaalien tunnistaminen ja strateginen ohjaus tarjoaa keinot viedä kehitystä haluttuun suuntaan turvallisesti. Ohjauksella mahdollistetaan myös yhtenäisen tietopohjan rakentamista, joka puolestaan toimii päätöksenteon tukena. On myös hyvä huomata, että johdonmukaisella toiminnalla voidaan myös vastata tehokkaammin digitalisaation mukanaan tuomiin kybermaailman riskeihin, jotka koskettavat myös liikunta-alaa.
Yksilöllistävä ja rakenteita muuttava digitalisaatio
Digitalisaatio on jo muuttanut liikuntakulttuuria mahdollistamalla harjoitusten yhä yksilöllisemmän suunnittelun erilaisten digitaalisten alustojen avulla (Ehrlén, 2022). Teknologia ja erilaiset alustat tarjoavat myös signaaleja liikuntatrendien muutoksista ja yksilöiden liikuntakäyttäytymisestä (esim. Strava, 2024). Digitaaliset alustat ovat mahdollistaneet kevyiden ja tilanteen mukaan joustavien yhteisöjen muodostumisen, joissa saman liikuntalajin pariin kerääntyy useita lajista kiinnostuneita jakaen kokemuksia digitaalisten alustojen välityksellä (Ehrlén, 2022). Liikunnan perinteisiä rakenteita rikkovan neljännen sektorin kehityksen voi katsoa myös liittyvän digitaalisten alustojen tarjoamiin verkostoitumisen mahdollisuuksiin (Lehtonen ym., 2023).
Urheilun osalta teknologian kehittymisen ja digitalisaation tuottamat lisäarvon potentiaalit on pyritty ottamaan laajasti käyttöön muun muassa valmennuksen ja liiketoiminnan tietopohjan kehittämisen tueksi. Teknologian kehitys ulottuu kuitenkin myös tavallisen liikkujan arkeen erilaisten sovellusten ja laitteiden välityksellä (Frevel ym. 2022). Seuratoiminnassa digitalisaatiokehitys kytkeytyy hallinnollisten prosessien, viestinnän ja julkisuuden hallintaan, mutta myös itse palveluiden tuottamiseen. Täyden potentiaalin hyödyntäminen uhkaa kuitenkin jäädä saavuttamatta taloudellisten ja inhimillisten resurssien puutteeseen. Osaamisessa on havaittavissa eroja seurakokojen perusteella ja monet seurat kokevat kaipaavansa lisää neuvontaa ja koulutusta teknologioiden hyödyntämiseen. (Ehnold ym., 2023.) Ohjeistuksella ja koulutuksella voidaan myös edistää kyberturvallisuustietoisuuden lisääntymistä.
Kyberriskien tiedostaminen ja niihin varautuminen
Digitalisaation yhteydessä on tärkeää ohjata palveluiden tuottamisen, datan hallinnan ja sen käyttämisen turvallisuutta. Lisääntyvä teknologian käyttäminen lisää alttiutta uudenlaisille kyberriskeille, -haavoittuvuuksille ja -häiriöille. Kyberrikollisuus voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita ja luottamuksen heikentymistä palveluita kohtaan. (Paananen ym., 2024.) Häiriöt palveluiden tuottamisessa tai datavarkaudet ovat vakavasti otettavia uhkia myös liikunnan ja urheilun parissa. Henkilötiedot, joita esimerkiksi seuratoiminnassa kerätään, ovat arvokasta tietoa. Esimerkiksi Ruotsissa alkuvuonna 2025 urheiluseurojen laajasti käyttämä Sportadmin-sovellus, jota käytetään harjoitusten ja tietojen hallintaan, joutui tietomurron kohteeksi. Murron yhteydessä vuodettiin laajasti henkilötietoja, joita hyödynnetään muun muassa rikolliseen toimintaan. (Sweden Herald, 2025.)
Kyberrikollisuuden lisäksi on tarpeen huomioida myös digitaalisen informaatioympäristön mukanaan tuomat lieveilmiöt, kuten kyberkiusaamisen (cyberbullying) muodot, jotka koskettavat myös urheilu ja liikuntasektoria (Hurley, 2018). Seuratoiminnassa joukkuekavereiden välisenä viestintäkanavana toimii yhä useammin erilaiset sosiaalisen median alustat, jotka mahdollistavat helpon yhteydenpidon, mutta ovat myös lasten ja nuorten kohdalla yksi väylä kiusaamiselle tai haitallisen sisällön levittämiselle (Pankowiak ym., 2025). Kyberkiusaamisen kohdalla on tunnistettu riski, ettei ilmiöön osata puuttua eikä sitä aina tunnisteta aikuisten toimesta (Burk ym., 2021).
Turvallisesti digiin
Elämme digitalisoituneessa yhteiskunnassa, ja kehitys koskettaa kaikkia yhteiskunnan osa-alueita. Kehitykseen sisältyy erilaisia haittoja, mutta myös hyötyjä. Liikunta-alan digitalisaation ja tämän myötä kyberturvallisuuden tehokkaampi huomiointi poliittis-hallinnollisessa ohjauksessa olisi hyvä nostaa vahvemmin esille. Johdonmukaisella digitalisaation hyödyntämisellä voidaan lunastaa erilaisia arvopotentiaaleja liikunnan ja urheilun parissa, mutta samaan aikaan kehityksen potentiaaliset riskit tulee huomioida ja niihin varautua. Kansallinen ohjaus tarjoaa myös konkreettisen tuen sovellusten ja teknologioiden valinnoissa, joka auttaa osaltaan huomioimaan tarvittavat turvallisuusnäkökulmat, ja samalla parantaa luottamusta palveluita kohtaan. Toisaalta ohjauksen lisäämä tietoisuus antaa myös mahdollisuuksia erilaisten haitallisten ilmiöiden, kuten kyberkiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Tämä on mahdollista, kun asia nostetaan tietoisuuteen ja toimintaa ohjataan strategisesti kyberturvallisuus huomioiden.