Opetuksen ja oppimisympäristöjen rakenteelliset ratkaisut ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn edistämisessä. Toisella asteella opiskeluhuoltosuunnitelman kirjaukset yhteisistä hyvinvointia ja terveyttä edistävistä käytänteistä ovat lisääntyneet, mutta liikkumiseen ja paikallaan olon tauottamiseen liittyvät kirjaukset ovat jääneet vähäiselle huomiolle (Söderek ym., 2025, s. 23; Tuominen, 2025; Wiss ym., 2023). Opiskeluhuoltosuunnitelman kirjauksilla voidaan vahvistaa liikkumisen roolia tavoitteellisena ja yhteisöllisenä keinona edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä (Aartolahti ym., 2025; Koskinen & Nirhamo, 2024).
Oppimista ja hyvinvointia samanaikaisesti edistävien prosessien tunnistaminen, käsitteellistäminen ja pedagoginen soveltaminen ovat keskeisiä tekijöitä opiskeluhuoltotyössä. Opiskeluhuollon ja liikunnallisen toimintakulttuurin kehittäminen kytkeytyy olennaisesti oppimisen tuen uudistukseen ja sen tavoitteisiin, kuten ryhmässä toteutettavien tukitoimien kehittämiseen (Hallituksen esitys 159/2024; Hallituksen esitys 161/202). Asian merkitystä korostavat myös opetus- ja kulttuuriministeriön uudistetut linjaukset ammatillisen koulutuksen valtakunnallisista tavoitteista, joiden mukaan koulutuksen tulee tukea liikunnallista elämäntapaa (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2025, s. 22).
Liikunnallinen toimintakulttuuri viittaa oppilaitoksen arjen käytäntöihin, tiloihin, toimintatapoihin ja arvoihin, jotka yhdessä mahdollistavat fyysisen aktiivisuuden lisäämisen ja paikallaanolon vähentämisen. Se kytkeytyy oppimisympäristöjen suunnitteluun, opetuksen toteutukseen, opiskelijoiden osallisuuteen sekä henkilöstön sitoutuneisuuteen (ks. Aartolahti ym. 2025). Opiskeluhuollolla on tässä merkittävä rooli, sillä se kokoaa eri toimijat tarkastelemaan hyvinvoinnin tilaa, määrittelemään yhteisiä tavoitteita sekä suunnittelemaan ennaltaehkäiseviä ja koko yhteisöä tukevia toimenpiteitä.
Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitoksissa. Opiskeluhuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä työtä, ja sitä tulee toteuttaa ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä toimintana. Opiskeluhuoltotyötä ohjaavalla opiskeluhuoltosuunnitelmalla on keskeinen merkitys, sillä se ohjaa oppilaitoksen arkea ja määrittelee, millaisin konkreettisin keinoin hyvinvointia edistetään. Lain mukaan suunnitelmassa tulee kuvata yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet niiden toteuttamiseksi (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 13 §).
Tässä artikkelissa tarkastellaan toisen asteen koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmia liikunnallisen toimintakulttuurin edistämisen näkökulmasta. Tarkastelu kohdistuu siihen, miten oppilaitokset ovat sisällyttäneet liikkumista lisääviä toimenpiteitä opiskeluhuollon tavoitteiden saavuttamisen tueksi. Artikkeli tuo esiin tapausesimerkkejä opiskeluhuollon kirjauksista ja toimenpiteistä opiskeluhuoltosuunnitelman laadinnan tueksi. Lisäksi esimerkit kertovat millaisia merkityksiä opiskeluhuollon toimijat kirjauksille antavat ja millaisia vahvuuksia sekä kehittämiskohteita he toiminnassa näkevät.
Aineiston kokoaminen
Aineiston tapausesimerkit koostuvat kuuden toisen asteen oppilaitoksen (kolme ammatillista oppilaitosta ja kolme lukiota) opiskeluhuoltosuunnitelmista ja niiden parissa työskentelevien oppilaitostoimijoiden haastatteluista (n=7). Kaikkien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmat eivät ole julkisia, joten osa haastateltavista toimitti otteita opiskeluhuoltosuunnitelmasta sähköpostitse aineiston keruuvaiheessa. Aineistoa on täydennetty mahdollisilla liikunnallista toimintakulttuuria ohjaavilla suunnitelmilla, mikäli koulutuksenjärjestäjällä niitä on käytössä. Oppilaitosten hanketyöhön liittyvät asiakirjat on rajattu aineiston ulkopuolelle.
Haastateltavat etsittiin Liikkuva opiskelu -toimijaverkostosta. Verkoston toimijoilta tiedusteltiin sähköpostitse ja puhelimitse, löytyykö heidän opiskeluhuoltosuunnitelmistaan liikkumiseen ja paikallaanolon vähentämiseen liittyviä kirjauksia. Mukaan otettavat koulutusorganisaatiot valittiin siten, että tarkasteltava aineisto koostuu erikokoisista oppilaitoksista eri hyvinvointialueilta. Aineiston kokoamista vaikeutti se, että osalla koulutuksenjärjestäjistä suunnitelmat olivat vielä valmisteluvaiheessa tai päivityksessä, eivätkä he siten kokeneet järkeväksi osallistua haastatteluun.
Haastatteluihin osallistuneet henkilöt olivat opettajia (n=4), ohjaajia (n=1) ja koordinaattoreita (n=2). Kaikkien haastateltavien työnkuvaan kuului liikunnallisen toimintakulttuurin edistäminen ja neljä heistä oli myös mukana oppilaitoksen yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän (YHR) toiminnassa. Osallistujilla oli mahdollisuus perehtyä haastattelukysymyksiin etukäteen. Kysymykset koskivat liikkumisen edistämiseen liittyviä opiskeluhuoltosuunnitelman kirjauksia, tavoitteita ja toimenpiteitä sekä seurantaa ja arviointia. Haastattelussa keskusteltiin myös haastateltavien näkemyksistä kirjausten merkityksestä ja oppilaitoksen toimintamalleista liikkumista edistävän työn tukena. Aineisto esitetään siten, ettei yksittäisiä henkilöitä voida tunnistaa.
Liikkumisen kirjaukset opiskeluhuoltosuunnitelmissa
Tapausesimerkeissä tuodaan esiin suoria lainauksia oppilaitosten opiskeluhuoltosuunnitelmien kirjauksista. Esimerkeissä kerrotaan mistä opiskeluhuoltosuunnitelman luvusta liikkumiseen liittyvät kirjaukset löytyvät. Lukujen otsikot kuvaavat mihin liikkumisen teema on sisällöllisesti kytketty. Suunnitelmien mahdollisia alalukuja ei kuitenkaan luettavuuden vuoksi ole taulukoitu. Esimerkeissä kuvataan kirjauksiin liittyviä tavoitteita toimijoiden itsensä kertomana ja millaisia toimenpiteitä kirjauksista on johdettu liikunnallisen toimintakulttuurin vahvistamiseksi eli millaisia käytännön toimia tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty. Esimerkeissä kerrotaan myös haastateltavien näkemyksistä liittyen kirjausten merkitykseen opiskeluhuoltotyössä.
Lukio, esimerkki 1: Liikkuva opiskelu on osa monialaista opiskeluhuoltoa
Ensimmäinen esimerkki on lukiosta. Haastatteluun osallistunut työskentelee koordinaattorina ja hän on mukana opiskeluhuoltoryhmän toiminnassa. Lukion opiskeluhuoltosuunnitelmassa liikkuva opiskelu -toiminta kuvataan luvussa ”Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa”. Kirjaukset kuvaavat toiminnan tavoitteita, kuten opiskelijoiden fyysisen aktiivisuuden, opiskelukyvyn, yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamista. Toiminta on määritelty osaksi opiskeluhuollon moniammatillista yhteistyötä, ja siinä painottuu yksilöön tai pienryhmään kohdistuva ennaltaehkäisevä työ. Suunnitelmassa todetaan myös, että opiskeluhuollon ohjausryhmässä on edustus liikuntatoimesta, mikä vahvistaa Liikkuva opiskelu -toiminnan asemaa osana opiskeluhuollon rakenteita. (Taulukko 1.)
Taulukko 1. Liikkumisen kirjaukset opiskeluhuoltosuunnitelmassa (Lukio, esimerkki 1).
| Opiskeluhuoltosuunnitelman luku | Kirjaus |
|---|---|
| Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa | Liikkuva opiskelu -toiminta tukee opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja opiskelukykyä sekä vahvistaa opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja osallisuuden tunnetta. Toiminnan tavoitteena on kannustaa opiskelijat liikunnan pariin ja luoda aktiivinen, kannustava ja osallistava opiskeluympäristö. Liikkuva opiskelu -toiminta on osa opiskeluhuollon moniammatillista yhteistyötä ja tuo liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntijuutta oppilaitoksiin. Yksilöön tai pienryhmään kohdistuva ennaltaehkäisevä työ on toiminnan ensisijainen toteuttamismuoto. Oppilaitoksen terveydenhoitaja, kuraattori tai psykologi voi ohjata vähän liikkuvan opiskelijan liikkuvan opiskelun palveluiden pariin. Tukea voidaan antaa yksilölle, ryhmälle tai koko yhteisölle koulutusten ja tapahtumien muodossa. […] liikkuvan opiskelun tukimuotoina on henkilökohtainen hyvinvointivalmennus, pienryhmätoiminta ja matalan kynnyksen liikuntakurssit sekä opiskelijoille, opettajille tai koko yhteisölle suunnatut tapahtumat ja koulutukset. |
| Opiskeluhuollon ohjausryhmä | Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa [hyvinvointialueen] monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Ohjausryhmässä on edustus […] liikuntatoimesta. |
Opiskeluhuoltosuunnitelman kirjaukset on tehty meneillään olevan hankkeen yhteydessä, jossa haastateltava on mukana. Liikkumisen edistämisen toimenpiteitä ovat esimerkiksi liikuntaneuvonta, lajikokeilut, opinnollistettu hyvinvointivalmennus ja oppituntien tauotukseen liittyvät toimet.
Toiminnan vaikutuksia seurataan liikuntapalveluiden oman arvioinnin kautta. Se kohdistuu muun muassa opiskelijoiden liikkumiskäyttäytymisen muutoksiin, hyvinvointiin ja jaksamiseen. Hankkeessa toimii myös ohjausryhmä, joka arvioi toimintaa hanketiedon pohjalta.
Haastateltavan mukaan kirjaukset tekevät liikuntapalveluiden roolin näkyväksi ja liittävät toiminnan tiiviimmin osaksi oppilaitosyhteisöä. Ne vahvistavat liikunnanalan ammattilaisten työotetta ja tukevat monialaista yhteistyötä. Haastateltava kokee, että opiskeluhuoltosuunnitelmaan kirjaaminen vahvistaa kuulumisen tunnetta ja asemaa opiskeluhuollon kokonaisuudessa:
”Musta on kyllä kiva sanoa, että ollaan osa opiskeluhuoltosuunnitelmaa ja osa opiskeluhuoltoa, että mä oon osa tätä yhteisöä, vähän niinku samalla viivalla muun opiskeluhuollon kanssa […] ja meidän pitää saada yhteistyökumppaneita oppilaitoksen sisältä, jotta me voidaan tehdä meidän työtä ja toimintaa lisätä siellä.”
Kirjaukset helpottavat myös liikkumisen puheeksi ottamista. Hyvä esimerkki monialaisesta yhteistyöstä on terveydenhoitajien kanssa pilotoitu uusi toimintamalli, jossa terveyskyselyihin sisällytetään liikkumistottumuksia koskevia kysymyksiä. Haastateltavan mukaan kirjauksia tulisi kuitenkin jatkossa tarkentaa, että ne kuvaisivat konkreettisemmin erityisesti vähän liikkuvien tukemista ja liikkumisen opinnollistamisen mahdollisuuksia.
Lukio, esimerkki 2: Hyvinvoinnin vuosikello ja pedagoginen tauottaminen näkyvät arjessa
Toinen esimerkki tulee lukiokoulutuksesta, jossa haastateltava toimii opettajana. Opiskeluhuoltosuunnitelmassa liikunnallinen toimintakulttuuri on kuvattu osaksi yhteisöllisen opiskeluhuollon toimenpiteitä. Kirjauksissa korostuvat hyvinvoinnin vuosikellon hyödyntäminen, opettajille tarkoitettu materiaalipankki, vastuuopettajan rooli sekä oppiaineiden mahdollisuudet tukea opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Lisäksi suunnitelmassa painotetaan oppituntien tauottamista ja Liikkuva opiskelu -koulutusten hyödyntämistä pedagogiikassa (Taulukko 2).
Taulukko 2. Liikkumisen kirjaukset opiskeluhuoltosuunnitelmassa (Lukio, esimerkki 2).
| Opiskeluhuoltosuunnitelman luku | Kirjaus |
|---|---|
| Lukioyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi | Lukiolla on käytössä hyvinvoinnin vuosikello, jonka avulla hyvinvointiin liittyviä aihepiirejä otetaan lukuvuoden aikana käsittelyyn. Tähän liittyen on koottu koulun oma materiaalipankki, josta opettajat voivat poimia erilaisia hyvinvointia lisääviä tehtäviä oppitunneille ja yhteisöllisiin tapahtumiin. [...] Hyvinvointia koordinoimaan valitaan vuosittain vastuuopettaja, joka yleensä on myös koulun opiskeluhuoltoryhmän jäsen. Monet oppiaineiden sisällöt - esimerkiksi liikunnan, terveystiedon, biologian ja psykologian -tukevat opiskelijan psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Kaikissa oppiaineissa yhteistoiminnallisin työskentelymenetelmin voidaan myös tukea näitä samoja tavoitteita. Opiskelijoiden oppituntien aikaista paikallaanoloa tauotetaan sisällyttämällä oppitunteihin pedagogisia tavoitteita tukevia toiminnallisia harjoituksia sekä lyhyitä taukoliikuntahetkiä. Lukio pyrkii hyödyntämään Liikkuva opiskeluaiheisia koulutuksia ja pedagogisia käytäntöjä. |
Haastateltavan mukaan tavoitteena on rakentaa toimintakulttuuria, joka tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimistuloksia. Kirjaukset näkyvät lukion arjessa monipuolisesti. Toteutuneita toimenpiteitä ovat muun muassa oppimisympäristöjen kalustaminen liikkumista tukevaksi, oppituntien systemaattinen tauottaminen, opettajien osaamisen vahvistaminen Liikkuva opiskelu -aiheisten koulutusten avulla sekä hyvinvointikoordinaattorin järjestämät toimet, kuten ryhmänohjaukset ja liikuntatutor-opiskelijoiden ohjaama välituntitoiminta. Toiminta on juurtunut osaksi arkea erityisesti siksi, että opettajakunta on sitoutunut yhteisiin hyvinvointitavoitteisiin ja kokee ne merkityksellisiksi.
Seuranta ja arviointi on tunnistettu kehittämiskohteeksi. Oppilaitos on käyttänyt Liikkuva opiskelu -toiminnan Nykytilan arviointi (NTA) -työkalua ja pyrkii vakiinnuttamaan sen osaksi vuosittaista toimintaa. Myös opiskelijoille suunnattuja kyselyjä on tarkoitus kehittää.
Haastateltavan mukaan opiskeluhuoltosuunnitelman kirjaukset lisäävät sitoutumista ja tekevät liikkumisen tavoitteista näkyviä koko yhteisölle. Kun tavoitteet on kirjattu opiskeluhuoltosuunnitelmaan, oppituntien tauottaminen ja toiminnallisten menetelmien käyttö ovat lisääntyneet. Myös esihenkilön tuki on nähty keskeisenä tekijänä: kun oppilaitoksen johto on innostunut ja sitoutunut, viesti tavoittaa koko organisaation paremmin.
”Jotenkin siitä on tullut jo rutiinia meille, kun se on kirjattu tuonne ja sanottu auki, että nyt meillä on täällä opiskeluhuoltosuunnitelmassa tämä kirjattuna näin, että joka oppitunnilla tavoitellaan sitä istumisen keskeytymistä, niin kyllä se näkyykin.”
Lukio, esimerkki 3: Opiskeluhuoltosuunnitelman kirjaukset tukevat pitkäjänteistä työtä liikkumisen edistämisessä
Kolmas esimerkki on myös lukiokoulutuksesta. Haastateltava toimii koordinaattorina ja on mukana yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Liikkumisen edistäminen on kirjattu lukion opiskeluhuoltosuunnitelmaan osaksi Hyvinvoiva opiskelu -vuosikelloa. Vuosikellon kirjaus liikkumisesta ja paikallaan olon tauottamisesta oppitunneilla on osa vakiintunutta toimintaa. Käytännön toimenpiteinä on muun muassa oppitunnit katkaiseva välikävely, erillisenä hanketyönä toteuttava ryhmämuotoinen hyvinvointineuvonta ja keväisin toteutettava toiminnan arviointi.
Opiskeluhuoltotyöryhmän toimintasuunnitelmassa fyysisen aktiivisuuden edistäminen on kirjattu yhdeksi tavoitteeksi. Suunnitelmassa on mainittu myös hanketyö, jota koulutuksen järjestäjä tekee yhteistyössä kaupungin liikuntapalveluiden, hyvinvointialueen ja liikunnan aluejärjestön kanssa. Tavoitteena hankkeessa on kehittää yhteistyötä lukion henkilöstön, opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten ja kaupungin liikuntatoimen kanssa vähän liikkuvien tunnistamiseksi ja tavoittamiseksi, toimintamallin selkiyttämiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Opiskelijoiden on myös mahdollista hakeutua liikuntaneuvontaan liikuntapalveluihin tai hyvinvointineuvontaan hyvinvointikoordinaattorille.
Taulukko 3. Liikkumisen kirjaukset opiskeluhuoltosuunnitelmassa (Lukio, esimerkki 3).
| Opiskeluhuoltosuunnitelman luku | Kirjaus |
|---|---|
| Fyysisen aktiivisuuden edistäminen | Hyvinvoiva opiskelu -vuosikellon mukaan ja oppitunneilla mm. Välikävelyllä. Liikkuminen osana vakiintunutta toimintaa ja paikallaanolon tauottaminen oppitunneilla. Käytännön toimenpiteiksi on määritelty muun muassa oppitunnit katkaiseva välikävely ja keväällä tehtävä Nykytilan arviointi (NTA). Lisäksi ryhmämuotoinen hyvinvointineuvonta, jota tehdään yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa. |
Haastateltava kuvaa opiskeluhuoltosuunnitelman tavoitteeksi opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisen, johon liike kuuluu olennaisena osana. Tavoitteena on myös varmistaa, että linjaukset näkyvät arjessa ja hyvinvoivan opiskelu vuosikellossa. Seurantaa ja arviointia toiminnasta tehdään vuosittain NTA-työkalun avulla.
Haastateltava korosti, että opiskeluhuoltosuunnitelman kirjaukset varmistavat erityisesti johdon tuen ja pitkäjänteisen kehittämistyön. Organisaatiossa on nimetyt henkilöt, jotka vastaavat asioiden edistämisestä ja kirjattujen toimenpiteiden toimeenpanosta. Hän kokee merkitykselliseksi oman työnkuvansa osana yhteisöllisen opiskeluhuollon kokonaisuutta. Opiskeluhuoltosuunnitelman kirjaukset tarjoavat perustan ja selkänojan arjen työlle, vaikka ovatkin lyhyitä ja ytimekkäitä. Ne muistuttavat kaikkia vastuusta toteuttaa yhteisöllisen opiskeluhuollon sisältöjä.
”Onhan sillä merkitystä, että ne on kirjattu, koska se on pohja sille omalle työlle. Ja mä nyt ajattelen myös sen koko kouluyhteisön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeänä. Jos sinne kirjataan jotain, niin niistä pidetään kiinni. Ja että meillä on olemassa vuosikello, mikä ohjaa tätä toimintaa myös liikunnallisuudessa ja hyvinvoinnissa.”
Haastattelussa nousi esille, että vuosikellon tunnettavuudessa ja hyödyntämisessä voisi olla kehitettävää. Jatkossa tavoitteena on myös kannustaa ja tukea opiskelijoiden osallistumista opiskeluhuoltoryhmän toimintaan.
Ammatillinen koulutus, esimerkki 4: Liikkumisen edistäminen on osallisuuden edistämistä
Neljäs esimerkki on valtakunnalliselta ammatillisen koulutuksen järjestäjältä. Haastateltavana olivat opettaja ja ohjaaja, joiden työnkuvaan kuuluu liikunnallisen toimintakulttuuriin edistäminen. Toinen haastateltavista on mukana toimipisteensä opiskeluhuoltoryhmässä.
Liikkuminen on sisällytetty opiskeluhuoltosuunnitelmaan osana hyvinvoinnin edistämistä ja ennaltaehkäisevää työtä. Kirjaukset nostavat esiin toiminnalliset opetusmenetelmät, arkiliikkumisen ja istumisen tauottamisen sekä opiskelijoiden osallisuuden vahvistamisen. Lisäksi suunnitelmassa näkyy aiemman hanketyön pohjalta kehitetty toimintamalli, jonka tavoitteena on tuoda liikkuminen osaksi arjen rakenteita eri toimipisteissä.
Taulukko 4. Liikkumisen kirjaukset opiskeluhuoltosuunnitelmassa (ammatillinen oppilaitos, esimerkki 4).
| Opiskeluhuoltosuunnitelman luku | Kirjaus |
|---|---|
| Hyvinvoinnin edistäminen | Tavoitteena on lisätä opetushenkilöstön osaamista niin, että opetuksessa ja ohjauksessa on aikaisempaa enemmän mukana toiminnallisia menetelmiä, jotka edistävät opiskelijoiden arkiliikkumista, vähentävät yhtämittaisia istumisjaksoja ja edistävät vähän liikkuvien nuorten aktiivisuutta. Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä henkilöstön kanssa hyvinvointia ja osallisuutta tukevia toimintoja, kuten teemaviikkoja, tapahtumia ja taukoliikuntaa. |
Haastateltavien mukaan liikkumiseen liittyvien kirjausten tavoitteena on ollut liikkumista edistävän toimintakulttuurin rakentaminen. He kuvaavat, että opiskeluhuoltosuunnitelma ei asiakirjana sovellu vuosittaiseen kehittämistyöhön, joten liikkumiseen liittyviä kirjauksia ja toimenpiteitä kuvataan ja päivitetään erillisessä toimintasuunnitelmassa. Tärkeä ohjaava asiakirja on myös opiskeluhyvinvointisuunnitelma, jossa on määritelty käytännön työnjakoa ja työtehtäviä koordinaattoreille ja eri toimipisteissä työskenteleville liikunta-agenteille. Toimintaa koordinoi oppilaitoksen oma, valtakunnallisesti nimetty ohjausryhmä. Tarkemmat toimenpiteet kuitenkin määrittyvät paikallisten tarpeiden ja olosuhteiden mukaan, vuosikellon rytmittämänä.
Seurannan ja arvioinnin mittareista tärkeimmäksi haastateltavat nostavat Liikkuvan opiskelun Nykytilan arviointi -työkalun (NTA). Se tehdään vuosittain joka toimipisteessä. Lisäksi TEAviisarin ja kouluterveyskyselyn tuloksista saadaan hyödyllistä vertailutietoa.
Haastateltavat korostavat opiskeluhuoltosuunnitelman merkitystä ennen kaikkea siinä, että se tuo selkeyttä suureen organisaatioon ja vahvistaa henkilöstön sitoutumista.
”Tärkein on se, että se kumminkin tuo semmoisen tietynlaisen selkeyden, varsinkin tämmöiseen isoon organisaatioon, että se kuuluu meidän taloon ja miten me toimitaan täällä. Ja sitten myös johto on sitoutunut siihen, ja siis kaikki me ollaan sitouduttu, niin se on ehkä se mikä tässä on vienyt tätä asiaa niin hyvinkin eteenpäin.”
Ammatillinen koulutus, esimerkki 5: Liikkuminen on tärkeä osa työkyvyn edistämistä
Viides esimerkki on ammatillisesta koulutuksesta. Haastateltava työskentelee opettajana ja hän on mukana yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Liikkuminen on opiskeluhuoltosuunnitelmassa osana yhteisöllistä toimintakulttuuria ja työkyvyn edistämistä. Kirjaukset korostavat opiskelijoiden hyvinvointia tukevia rakenteita, kuten työkykypassin hyödyntämistä sekä terveys- ja liikuntakasvatuksen liittämistä ohjauksen ja opetuksen kokonaisuuteen. Suunnitelma ohjaa ottamaan liikkumisen säännöllisesti puheeksi ja kytkemään sen osaksi arjen rakenteita eri toimipisteissä.
Taulukko 5. Liikkumisen kirjaukset opiskeluhuoltosuunnitelmassa (ammatillinen oppilaitos, esimerkki 5).
| Opiskeluhuoltosuunnitelman luku | Kirjaus |
|---|---|
| Opiskeluhuollon kokonaisuus | Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa yhteisöllistä toimintakulttuuria. Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen osa-alueen osaamistavoitteiden sekä ammatillisten tutkinnon osien terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä edistävien ammattitaitovaatimusten saavuttaminen edistävät osaltaan opiskeluhuollolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. [...] vastuuohjaajat ja opinto-ohjaajat kannustavat opiskelijoita suorittamaan ammattiosaajan työkykypassin tai sen osia, joiden avulla voidaan lisätä opiskelijoiden tietoa, taitoa ja motivaatiota huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan opiskelujen aikana ja opiskelujen jälkeen työelämässä. Ammattiosaajan työkykypassi sisältää neljä teemaa: ammatin työkykyvalmiudet, työkykyä edistävä liikunta, terveysosaaminen sekä harrastuneisuus ja yhteistyötaidot. |
| Opiskeluhuoltoryhmän tavoitteet | Kampuksen ja opiskelijaryhmien oppimisympäristön hyvinvoinnin ja terveyden kehittäminen, tukeminen ja seuranta. Yhteistyö ja yhteiset toimintatavat; toimintatavoissa ja yhteistyössä tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa osallisuutta. Tehdä yhteistyötä terveysneuvonnan ja työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen opetuksen välillä. |
Haastateltava kuvaa opiskeluhuoltosuunnitelman kirjausten taustalla olevien tavoitteiden liittyvän siihen, että liikkuminen otetaan säännöllisesti puheeksi ja pidetään esillä toiminnassa. Tavoitteena ovat myös konkreettiset toimenpiteet eri toimipisteissä, jotka tuovat liikkeen osaksi opiskeluarkea yhteisöllisen opiskeluhuollon rakenteiden kautta. Liikkumista toteutetaan amiskoutsitoiminnan avulla. Toimenpiteet ja periaatteet näkyvät toimipisteiden vuosikelloissa ja sekä yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kirjauksissa. Vuosikellot jäsentävät työskentelyä ja tukevat sen suunnitelmallisuutta.
Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä sekä toimipisteiden opiskeluhuoltoryhmät seuraavat opiskeluhuollon toimenpiteiden toteutumista. Liikkuvan opiskelun NTA-työkalusta, kouluterveyskyselystä ja esimerkiksi opiskelijoiden liikkumiseen ja urheiluun liittyvästä kyselystä saadaan konkreettista tietoa, jonka pohjalta toimintaa voidaan kehittää. Toteutuneista tapahtumista ja toiminnoista raportoidaan Hyvinvoiva amis -työryhmälle, jossa käydään läpi kokemukset, arvioidaan toiminnan onnistuminen ja kootaan kehittämisideat seuraavia toteutuksia varten.
Haastateltavan mukaan kirjausten merkitys näkyy eritoten siinä, että toimintaa oikeasti tehdään käytännössä.
”Jos ei meillä niitä olisi tai meillä ei olisi hyvinvoiva amis työryhmää, niin kyllä meillä aika irrallista tämä toiminta olisi. Kun se tuodaan koko oppilaitokselle ja kaikille niin silloin se tulee enempi näkyväksi ja silloin saadaan myös johto ymmärtämään, että tämä on meille kaikille. Ja se, että meillä on olemassa konkreettisesti nämä vuosikellot, niin sehän ohjaa sitä toimintaa varsin hyvin. […] ja se tuo näkyvyyttä, että me tullaan vahvasti näkyväksi niin valtakunnan tasolla kuin sitten oppilaitoksen tasolla.”
Haastateltava kokee, että opiskeluhuoltosuunnitelman roolia liikunnallisen toimintakulttuurin tukena voisi selkeyttää, ja erityisesti seurantaa ja arviointia olisi tarpeen kehittää. Liikkumisen edistäminen olisi hyödyllistä tuoda suunnitelmassa aiempaa näkyvämmin esiin ja kytkeä siihen esimerkiksi konkreettiset vuosikelloon perustuvat ohjeet, kuten Liikkuva opiskelu toiminnan NTA-työkalu ja sen tuloksista johdettujen kehittämiskohteiden kirjaaminen.
Ammatillinen koulutus, esimerkki 6: Liikunnallinen toimintakulttuuri näkyy myös vapaa-ajan liikuntamahdollisuuksina
Kuudes esimerkki tulee ammatillisen koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmasta. Haastateltava työskentelee opettajana.
Liikkuminen on sisällytetty opiskeluhuoltosuunnitelmaan eri lukujen kautta osaksi opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kirjaukset tuovat esiin liikunnan roolin sekä opetuksessa että vapaa-ajalla, ja ne korostavat opiskelijoiden jaksamista, liikunta mahdollisuuksia ja osallisuutta. Suunnitelmassa liikkumista tuetaan niin opetuksen sisällöissä, työkyvyn vahvistamisessa kuin asuntolatoiminnan arjessa, mikä tekee siitä näkyvän osan oppilaitoksen toimintakulttuuria.
Taulukko 6. Liikkumisen kirjaukset opiskeluhuoltosuunnitelmassa (ammatillinen oppilaitos, esimerkki 6).
| Opiskeluhuoltosuunnitelman luku | Kirjaus |
|---|---|
| Opiskeluhuolto ja opiskelijan hyvinvointi koulutuksen järjestäjän näkökulmasta | Liikunnan opetuksessa pyritään kannustamaan opiskelijaa monipuoliseen liikunnan harrastamiseen omien vahvuuksien ja mielenkiinnonkohteiden mukaisesti. Tavoitteena on saada opiskelija huomaamaan säännöllisen liikunnan mukanaan tuoma jaksaminen ja mielihyvä. Ammattiosaajan työkykypassi on osittain sisällytetty perustutkintoihin ja näin ollen opiskelijoilla on matala kynnys hankkia lisää terveysosaamista. |
| Liikunnallisuuden edistäminen | Oppilaitoksessa on kehitetty erilaisia toimintamuotoja liikunnallisuuden edistämiseksi sekä koulupäivän aikana, että vapaa-ajalla. Toimintojen moninaisuus on tärkeää, jotta tavoitetaan erilaisia opiskelijoita ja löydetään kaikille opiskelijoille sopiva tapa osallistua liikkumiseen. Oppilaitoksessa liikunnallisuuden edistämisen tavoitteena on: kannustaa opiskelijoita ideoimaan viihtyisää kouluympäristöä ja liikunnallisia tapahtumia. Teemapäivät, esim. syyslukukaudella järjestettävä oppilaitoksen hyvinvointipäivä ja kevätlukukaudella järjestettävä ulkoilupäivä. Välinehankinnat ja koulun ympäristön kehittäminen. Vapaa-ajan liikuntaharrastukset. Liikunnan integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin kaikilla aloilla. Opiskelupäivän rakenteelliset muutokset. Retket maastoon ja oppituntien pitäminen luonnossa. Koulumatkaliikunnan edistäminen. Välituntien/taukojen aktivointi. Aktiivisuuteen kannustava opiskeluympäristö, toiminnalliset opiskelumenetelmät, aktiivisuustauot opetuksessa, liikuntatilojen käytön salliminen opetuksen ulkopuolella ja opiskelumatkojen kulkeminen lihasvoimin. |
| Asuntolatoiminta ja vapaa-aika | Opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää maksutta asuntolan kuntosalia, kunnan liikuntasalia, kuntosalia ja uimahallia [...] upea luonto tarjoaa vapaa-ajan toimintoja vuoden jokaisena päivänä. Syksyllä voi samoilla metsissä, kalastaa tai marjastaa. Lumen peittäessä maan voi hiihdellä valaistuilla laduilla tai metsäsuksilla luonnossa. Kevään koittaessa on mukava istua jäällä pilkkimässä ja nauttia kevätauringosta. |
Haastateltava kuvaa toimintakulttuurin tavoittelevan opiskelijoiden osallisuuden vahvistamista ja liikkeen saamista osaksi opiskeluarkea. Vahvuudet toimintakulttuurin edistämisessä liittyvät siihen, että henkilöstö kokee aiheen tärkeäksi ja oppilaitoksen pieni koko mahdollistaa tiedonkulun ja päätösten toimeenpanon sujuvasti. Oppilaitoksella on pitkät perinteet liikkumisen edistämisessä ja oppilaitoksen sijainti luonnon läheisyydessä edesauttaa toimintaa.
Liikkumisen edistämisen tavoitteita ja toimenpiteitä seurataan pääasiassa NTA-työkalun avulla ja se tehdään vuosittain monialaisessa työryhmässä, jossa on mukana muun muassa oppilaitoksen johtoa, opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisia, asuntolaohjaaja, opiskelijaedustus sekä liikkuva opiskelu -yhteyshenkilö.
Haastateltavan mukaan kirjaukset ovat keskeisiä liikunnallisen toimintakulttuurin vahvistamisessa, koska ne tekevät tavoitteista näkyviä ja tarjoavat selkeän viitekehyksen, johon toiminnassa voidaan palata.
”Koin sillä lailla, että se on avointa ja läpinäkyvää ja siihen pystyy palata tarvittaessa ja sitten kun ne on kirjattu sinne niin ne on jollakin lailla ohjaavia tekijöitä […] eli jos se jäisi vaan puheen tasolle, eikä niitä kirjoittaisi mihinkään ylös, niin se ei välttämättä ihan samanlaisella tavalla lähtisi etenemään asiat sitten, että kyllä minä koin sen äärimmäisen tärkeäksi, että ne on kirjattu ylös selkeästi jonnekin ja niihin pystyy aina tarvittaessa palaamaan.”
Kirjausten monet merkitykset ja suositukset
Oppilaitosten opiskeluhuoltosuunnitelmien kirjaukset kytkevät liikkumisen osaksi yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteita, arjen rakenteita ja pedagogisia käytäntöjä. Suunnitelmissa liikkumisen edistäminen nähdään keskeisenä keinona tukea opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, ja se liitetään opetuksen toteutukseen, oppimisympäristöihin sekä oppituntien toiminnallisuuteen ja tauottamiseen. Näin liikkumisen edistäminen ei jää irralliseksi hyvinvointitoimeksi, vaan se pyritään juurruttamaan osaksi oppilaitoksen arkea tavoitteellisesti ja konkreettisesti.
Tapausesimerkit osoittavat, että opiskeluhuoltosuunnitelman kirjaukset tekevät liikkumisen edistämisen tavoitteista yhteisiä ja näkyviä. Kun tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut on kirjattu, liikkumisen edistäminen ei ole yksittäisten toimijoiden innokkuuden varassa, vaan osa koko oppilaitosyhteisön toimintaa. Tämä tukee pitkäjänteisen toimintakulttuurin rakentumista ja varmistaa kehittämistyön jatkuvuuden myös henkilöstön vaihtuessa. Tapausesimerkkien perusteella opiskeluhuoltosuunnitelman kirjaukset vahvistavat monialaista yhteistyötä ja aineistosta nousi esiin myös liikunta- ja terveysalan ammattilaisten merkitys. He voivat vahvistaa liikkumisen asemaa osana hyvinvoinnin edistämistä ja sitä tukevien toimintamallien syntymistä oppilaitoksissa (ks. myös Peotta ym., 2023; Nirhamo & Siekkinen 2024.).
Käytännön toteutusta tukevat erityisesti vuosikellot, joiden avulla toimenpiteitä voidaan suunnitella, aikatauluttaa ja sovittaa paikallisiin tarpeisiin. Suuremmissa oppilaitoksissa korostuu toiminnan organisoinnin ja rakenteiden merkitys, kun taas pienemmät toimijat hyödyntävät ketteryyttä ja joustavuutta. Kirjausten avulla erilaiset toimenpiteet – kuten pienryhmätoiminta, liikunta- ja hyvinvointineuvonta sekä opiskelijoiden osallisuutta lisäävät tapahtumat – jäsentyvät osaksi opiskeluhuollon kokonaisuutta ja tukevat myös vähän liikkuvien opiskelijoiden tavoittamista.
Toiminnan seurantaa ja arviointia tehdään useissa oppilaitoksissa Liikkuvan opiskelun nykytilan arviointi (NTA) -työkalua hyödyntämällä. Lisäksi käytössä oli muita opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä valtakunnallisia kyselyitä (esim. Kouluterveyskysely ja TEA- tiedonkeruu) ja toimijoiden omia kyselyitä, joita hyödynnettiin erityisesti liikkeen lisäämisen seurannan mittareina.
Kehittämistarpeista keskusteltaessa useat haastateltavat toivat esiin tarpeen opiskeluhuoltosuunnitelman päivittämiseen tai päivitys oli jo suunnitelmissa. Osa haastateltavista toivoi myös yhteisiä suosituksia siitä, millä tarkkuudella ja laajuudella kirjauksia olisi hyvä tehdä. He kuvasivat kirjauksia liian yleisluontoisiksi ja kaipasivat niihin lisää täsmällisyyttä ja konkretiaa sekä ennaltaehkäisevämpää näkökulmaa. Haastatteluissa nousi esiin myös opiskeluhuoltosuunnitelman kankeus dokumenttina vuosittaisen kehittämistyön välineeksi. Siksi toiminnan suunnittelussa hyödynnettiin usein muita suunnitelmia ja vuosikelloja. Havainnot vahvistavat käsitystä siitä, että löyhien opiskeluhuoltosuunnitelmakirjausten lisäksi koulutuksen järjestäjillä voi olla monipuolisia toimintatapoja, joita ei ole kirjattuina suunnitelmiin (ks. Vartiainen & Jauhola 2025, s. 8).
Opiskeluhuoltosuunnitelmien kirjaukset antavat liikkumista edistävälle toiminnalle legitimiteetin osana opiskeluhuoltoa. Ne tekevät näkyväksi sen, että liikkuminen ei ole irrallinen lisä, vaan olennainen osa hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukemista. Kirjausten voi nähdä vahvistavan myös opiskelijoiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta: kun toimenpiteet on määritelty yhteisesti, liikkumisen mahdollisuudet eivät jää sattumanvaraisiksi tai vain aktiivisimpien ulottuville, vaan ne ovat aidosti kaikkien saavutettavissa. Kirjausten merkitys opiskeluhuoltopalveluiden toimijoille korostuu myös tilanteessa, jossa hyvinvointialueiden palvelurakenne muuttuu – kirjaukset toimivat tällöin välineenä, joka jäsentää vastuuta ja varmistaa, että hyvinvointia edistävät käytännöt jatkuvat toimintaympäristön muutoksista huolimatta (ks. Heiskanen ym., 2025).
Kirjausten tekemisessä ja toimenpiteitä suunnitellessa on hyvä huomioida seuraavat asiat:
- Liikkumisen edistäminen kannattaa kirjata opiskeluhuoltosuunnitelmaan tavoitteellisesti ja konkreettisesti.
- Liikkumisen edistämisen kirjauksissa kannattaa kuvata monialaista ja moniammatillista yhteistyötä ja tehdä eri toimijoiden roolit näkyviksi.
- Liikkumisen edistämisen kirjauksissa on hyvä tuoda esiin yhdenvertaisuus ja osallisuus, jotta liikkumisen edistämisen toimenpiteet kohdistuisivat kaikille opiskelijoille.
- Vuosikelloja ja muita toimintasuunnitelmia voi hyödyntää toimenpiteiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja aikatauluttamisessa.
- Toimenpiteitä on hyvä sovittaa paikallisiin tarpeisiin ja ottaa opiskelijat mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen ja arviointiin.
- Liikkumisen edistämisen toimenpiteiden seurantaa ja arviointia on hyödyllistä tehdä esimerkiksi Liikkuvan opiskelun nykytilan arviointi- työkalulla.
Liikkuva opiskelu
Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu kuuluvat Liikkuvat-kokonaisuuteen, jonka avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä.
Liikkuvassa opiskelussa edistetään opiskelijoiden liikkumista, hyvinvointia ja opiskelukykyä toisella asteella ja korkeakouluissa. Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä, joka on yhteydessä opintojen sujumiseen, hyvinvointiin ja tulevaan työkykyyn.
Ohjelmien strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ja niitä koordinoi Likes Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
